Joka olet Taivaissa (opetuspuhe)

Tämä on neljäs osa isä Andrei Verikovin nettiluentoa, joka käsittelee "Isä Meidän" -rukousta.
Muut osat löytyvät oheisista linkeistä:

• Isä Meidän -rukous,
• Isä
• Meidän
• Joka olet Taivaissa
• Pyhitetty olkoon Sinun nimesi
• Tulkoon Sinun valtakuntasi
• Tapahtukoon Sinun tahtosi myös maan päällä niin kuin taivaassa.

---

Helatorstai eli Kristuksen Taivaasen menemisen juhla
(Kuva © Pyykkönen)

Edellä aiemmissa tämän sarjan teksteissäni kirjoittamani valossa voisimme tehdä jo sellaisen johtopäätöksen, että Isä meidän –rukous on leppoisalle Taivaan Isälle suunnattu rukous, jonka voi lausua tilanteessa kuin tilanteessa ja kaiken lisäksi se sopii kenen tahansa ihmisen suuhun oikein mainiosti.

Tätä rukousta todellakin käytetään paljon ja sen moni kristitty varmasti osaa ulkoa. Tästäkään huolimatta me emme voi liiaksi ”arkipäiväistää” suhdettamme Jumalaan. Tietenkin uskon tulee olla näkyvillä arkielämässämme, mutta tästä huolimatta Jumala on kaiken tavanomaisen ja arkipäiväisen yläpuolella.

Mutta tätä asiaa ei saa käsittää sillä tavoin mustavalkoisesti, että eristäisimme Jumalan kauaksi taivaisiin. Me kutsumme Jumalaa Isäksi, mutta tästä huolimatta Jumala ei ole pelkästään jotain taivaallista tai maanpäällistä, vaan Hän on Kaikkivaltias.

Jumala on läsnä kaikkialla. Ei pelkästään tämän maailman tai meidän aurinkokuntamme, vaan koko maailmankaikkeuden. Jumalasta on käytetty nimitystä Sebaot, joka tarkoittaa taivaallisten sotajoukkojen Jumalaa. Hänen vallan alaisuuteen kuuluvat kaikki maailmankaikkeuden voimat.

Jos me osoitamme kunnioitusta täällä maan päällä olevia korkea-arvoisia henkilöitä kohtaan, niin kuinka paljon enemmän meidän tulisikaan kunnioittaa Jumalaa. Me näemme tämän saman asian myös Kristuksessa, joka on yhtä aikaa sekä ihminen, että Jumala. Ihminen jota meidän on helppo lähestyä, mutta samaan aikaan Jumala, jonka voimallista toista tulemista me odotamme.

Siksi tämän rukouksen ensimmäiset sanat muistuttavat meitä yhtä aikaa armahtavasta ja ihmisiä rakastavasta Isästä, kuin myös Kaikkivaltiaasta Jumalasta, jota meidän tulee kaikessa kunnioittaa. Johdannossa todettiin, että liturgiassakin Herran rukousta edeltävät nimenomaan sanat, jotka muistuttavat Jumalan voimallisuudesta. Pyhän apostoli Jaakobin liturgiassa nämä sanat kuuluvat seuraavasti:

”Ja suo meidän, Valtias, ihmisiä rakastava Herra, rohkeudella, tuomiotta, puhtaalla sydämellä, valistetulla sielulla, häpeästä vapain kasvoin ja pyhitetyin käsin uskaltaa avuksi huutaa Sinua, taivaan pyhää Jumalaa Isää ja lausua.”

Isä Andrei Verikov