Toiminnot

Ero sivun ”Eleasar Hanhisaarelainen” versioiden välillä

Ortodoksi.netista

(Ak: Uusi sivu: '''Pyhittäjä Eleasar (''Jeleazar'') Hanhisaarelainen''' (''tunnetaan myös nimellä '''Eleasar Anzerskilainen''''') syntyi Severjukovin kauppiasperheeseen Kozielskin kaupungissa Kal...)
 
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1: Rivi 1:
'''Pyhittäjä Eleasar (''Jeleazar'') Hanhisaarelainen''' (''tunnetaan myös nimellä '''Eleasar Anzerskilainen''''') syntyi Severjukovin kauppiasperheeseen Kozielskin kaupungissa Kalugan alueella Venäjällä. Omien vanhempiensa siunauksella Eleasar lähti [[Solovetskin luostari]]in, missä hän sai [[munkki]]vihkimyksen luostarin [[igumeni]]lta, pyhittäjä [[Irinark Solovetskilainen|Irinark Solovetskilaiselta]] (''muistopv 17.7.'').
'''Pyhittäjä Eleasar (''Jeleazar'') Hanhisaarelainen''' (''tunnetaan myös nimellä '''Eleasar Anzerskilainen''''') syntyi Severjukovin kauppiasperheeseen Kozielskin kaupungissa Kalugan alueella Venäjällä. Omien vanhempiensa siunauksella Eleasar lähti [[Solovetskin luostari]]in, missä hän sai [[munkki]]vihkimyksen luostarin [[igumeni]]lta, pyhittäjä [[Irinark Solovetskilainen|Irinark Solovetskilaiselta]] (''muistopv 17.7.'').


Luostarissa ollessaan hän osoitti omaavansa hämmästyttäviä taiteellisia lahjoja: hän oppi puunleikkaustaitoa ja hän osallistui Kristuksen kirkastumisen katedraalin koristeluun. Saatuaan omasta mielestään liikaa huomiota kilvoittelijana, hän igumenin siunauksella meni Hanhisaareen (''Anzerskin saareen'') vuonna 1612 elääkeseen siellä [[erakko]]na ja omistaen elämänsä lakkaamattomalle rukoukselle ja mietiskelylle.
Luostarissa ollessaan hän osoitti omaavansa hämmästyttäviä taiteellisia lahjoja: hän oppi puunleikkaustaitoa ja hän osallistui Kristuksen kirkastumisen katedraalin koristeluun. Saatuaan omasta mielestään liikaa huomiota kilvoittelijana, hän igumenin siunauksella meni Hanhisaareen (''Anzerskin saareen'') vuonna 1612 elääkseen siellä [[erakko]]na ja omistaen elämänsä lakkaamattomalle rukoukselle ja mietiskelylle.


Saadakseen jonkinlaista toimeentuloa ja selviytyäkseen hengissä erämaasaaressa, pyhittäjä Eleasar veisteli puisia kuppeja, joita hän sitten jätti saaren sataman laiturille. Kuppeihin hän kirjoitti viesteja niistä ruokatoiveista, joita hän silloin tarvitsi. Kalastajat jättivät kilvoitteijalle leipää ja muita elintarvikkeita ja he tämän palkaksi saivat ajoittain suuria kalansaaliita.
Saadakseen jonkinlaista toimeentuloa ja selviytyäkseen hengissä erämaasaaressa, pyhittäjä Eleasar veisteli puisia kuppeja, joita hän sitten jätti saaren sataman laiturille. Kuppeihin hän kirjoitti viestejä niistä ruokatoiveista, joita hän silloin tarvitsi. Kalastajat jättivät kilvoitteijalle leipää ja muita elintarvikkeita ja tämän palkaksi he saivat ajoittain suuria kalansaaliita.


Vuonna 1616 pyhittäjä Eleasar kohosi munkkeudessaan [[skeema]]munkiksi. Oppilaita alkoi kokoontua hänen ympärilleen toivoen saavansa elää lähellä oppi-isäänsä ja saada häneltä ohjeita elämälle. Pyhittäjä järjesti sivuluostarin, [[Skiitta|skiitan]], jossa noudatettiin erittäin ankaria ikivanhoja luostarisääntöjä. Munkkien asumukset, [[kelja]]t, rakennettiin kauaksi toisistaan ja erakot kokoontuivat yhteen vain lauantaisin ja sunnuntaisin jumalanpalveluksiin.
Vuonna 1616 pyhittäjä Eleasar kohosi munkkeudessaan [[skeema]]munkiksi. Oppilaita alkoi kokoontua hänen ympärilleen toivoen saavansa elää lähellä oppi-isäänsä ja saada häneltä ohjeita elämälle. Pyhittäjä järjesti sivuluostarin, [[Skiitta|skiitan]], jossa noudatettiin erittäin ankaria ikivanhoja luostarisääntöjä. Munkkien asumukset, [[kelja]]t, rakennettiin kauaksi toisistaan ja erakot kokoontuivat yhteen vain lauantaisin ja sunnuntaisin jumalanpalveluksiin.
Rivi 11: Rivi 11:
Pyhittäjä Eleasar Hanhisaarelainen rakasti kirjoja. Hän itsekin toimitti kolme kirjaa: ''"Kukkatarhat"'', koottuja mieltä ylentäviä sanontoja ja esimerkkejä erilaisista kirjallisista lähteistä. Hän myös kirjoitti kommentaarikirjan luostarin keljaelämän säännöistä.
Pyhittäjä Eleasar Hanhisaarelainen rakasti kirjoja. Hän itsekin toimitti kolme kirjaa: ''"Kukkatarhat"'', koottuja mieltä ylentäviä sanontoja ja esimerkkejä erilaisista kirjallisista lähteistä. Hän myös kirjoitti kommentaarikirjan luostarin keljaelämän säännöistä.


Pyhittäjä Eleasar kuoli samgen korkeassa iässä, nähden ennalta kuolinaikansa. Ei ole tiedossa, kuinka vanha hän oli kuollessaan, mutta hän joka tapauksessa eli neljäkymmentä vuotta Hanhisaaressa ja ennen sitä aika kauan Solovetskissä.
Pyhittäjä Eleasar kuoli sangen korkeassa iässä, nähden ennalta kuolinaikansa. Ei ole tiedossa, kuinka vanha hän oli kuollessaan, mutta hän joka tapauksessa eli neljäkymmentä vuotta Hanhisaaressa ja ennen sitä aika kauan Solovetskissä.


Pyhittäjä Eleasar Hanhisaarelaista kunnioitetaan [[Suomen ortodoksinen kirkko|Suomen ortodoksisessa kirkossa]] [[Karjalan valistajat|Karjalan valistajana]] ja hänen oma muistopäivänsä on hänen kuolinpäivänsä 13. 1.1656 mukaisesti vuosittain tammikuun 13. päivä. Häntä muistellaan mylös Karjalan valistajien yhteisenä muistopäivänä, joka sijoittuu aina lokakuun viimeisen päivän ja marraskuun 6. päivän väliseen lauantaihin.
Pyhittäjä Eleasar Hanhisaarelaista kunnioitetaan [[Suomen ortodoksinen kirkko|Suomen ortodoksisessa kirkossa]] [[Karjalan valistajat|Karjalan valistajana]] ja hänen oma muistopäivänsä on hänen kuolinpäivänsä 13. 1.1656 mukaisesti vuosittain tammikuun 13. päivä. Häntä muistellaan myös Karjalan valistajien yhteisenä muistopäivänä, joka sijoittuu aina lokakuun viimeisen päivän ja marraskuun 6. päivän väliseen lauantaihin.


[[:Käyttäjä:Hannu|HAP]]
[[:Käyttäjä:Hannu|HAP]]
Rivi 20: Rivi 20:


* Erkki Piiroinen: Karjalan pyhät kilvoittelijat
* Erkki Piiroinen: Karjalan pyhät kilvoittelijat
** Pyhittäjä Eleasar Solokkalainen ss. 55-58
** Pyhittäjä Eleasar Solokkalainen s. 55-58


[[Luokka:Pyhät]]
[[Luokka:Pyhät]]

Versio 6. tammikuuta 2010 kello 05.06

Pyhittäjä Eleasar (Jeleazar) Hanhisaarelainen (tunnetaan myös nimellä Eleasar Anzerskilainen) syntyi Severjukovin kauppiasperheeseen Kozielskin kaupungissa Kalugan alueella Venäjällä. Omien vanhempiensa siunauksella Eleasar lähti Solovetskin luostariin, missä hän sai munkkivihkimyksen luostarin igumenilta, pyhittäjä Irinark Solovetskilaiselta (muistopv 17.7.).

Luostarissa ollessaan hän osoitti omaavansa hämmästyttäviä taiteellisia lahjoja: hän oppi puunleikkaustaitoa ja hän osallistui Kristuksen kirkastumisen katedraalin koristeluun. Saatuaan omasta mielestään liikaa huomiota kilvoittelijana, hän igumenin siunauksella meni Hanhisaareen (Anzerskin saareen) vuonna 1612 elääkseen siellä erakkona ja omistaen elämänsä lakkaamattomalle rukoukselle ja mietiskelylle.

Saadakseen jonkinlaista toimeentuloa ja selviytyäkseen hengissä erämaasaaressa, pyhittäjä Eleasar veisteli puisia kuppeja, joita hän sitten jätti saaren sataman laiturille. Kuppeihin hän kirjoitti viestejä niistä ruokatoiveista, joita hän silloin tarvitsi. Kalastajat jättivät kilvoitteijalle leipää ja muita elintarvikkeita ja tämän palkaksi he saivat ajoittain suuria kalansaaliita.

Vuonna 1616 pyhittäjä Eleasar kohosi munkkeudessaan skeemamunkiksi. Oppilaita alkoi kokoontua hänen ympärilleen toivoen saavansa elää lähellä oppi-isäänsä ja saada häneltä ohjeita elämälle. Pyhittäjä järjesti sivuluostarin, skiitan, jossa noudatettiin erittäin ankaria ikivanhoja luostarisääntöjä. Munkkien asumukset, keljat, rakennettiin kauaksi toisistaan ja erakot kokoontuivat yhteen vain lauantaisin ja sunnuntaisin jumalanpalveluksiin.

Pyhittäjä Eleasarin oppilaiden joukossa oli myös pappismunkki Nikita (Minin), tuleva Moskovan patriarkka Nikon (1652-1658). Venäjän tsaari Mikael I (Mihail I) (1613-1645) kuuli pyhittäjä Eleasarin kilvoituselämästä ja kutsui hänet Moskovaan. Pyhittäjä ennusti tsaarille pojan syntymisen ja paluumatkalle tsaari anteliaasti antoi hänelle runsaasti apua kivisen Pyhän Kolminaisuuden kirkon sekä muidenkin luostarin rakennuksien rakentamiseksi saarelle.

Pyhittäjä Eleasar Hanhisaarelainen rakasti kirjoja. Hän itsekin toimitti kolme kirjaa: "Kukkatarhat", koottuja mieltä ylentäviä sanontoja ja esimerkkejä erilaisista kirjallisista lähteistä. Hän myös kirjoitti kommentaarikirjan luostarin keljaelämän säännöistä.

Pyhittäjä Eleasar kuoli sangen korkeassa iässä, nähden ennalta kuolinaikansa. Ei ole tiedossa, kuinka vanha hän oli kuollessaan, mutta hän joka tapauksessa eli neljäkymmentä vuotta Hanhisaaressa ja ennen sitä aika kauan Solovetskissä.

Pyhittäjä Eleasar Hanhisaarelaista kunnioitetaan Suomen ortodoksisessa kirkossa Karjalan valistajana ja hänen oma muistopäivänsä on hänen kuolinpäivänsä 13. 1.1656 mukaisesti vuosittain tammikuun 13. päivä. Häntä muistellaan myös Karjalan valistajien yhteisenä muistopäivänä, joka sijoittuu aina lokakuun viimeisen päivän ja marraskuun 6. päivän väliseen lauantaihin.

HAP

Kirjallisuutta

  • Erkki Piiroinen: Karjalan pyhät kilvoittelijat
    • Pyhittäjä Eleasar Solokkalainen s. 55-58