Ortodoksinen kirkko ja lähetystyö

Jeesuksen lähetyskäsky on aina ollut elävä ortodoksisessa kirkossa. Ulkoiset syyt ovat pakottaneet kirkon monina aikoina lopettamaan lähetystyön niillä alueilla, joissa on tapahtunut suuria poliittisia ja sosiaalisia muutoksia yhteiskunnan rakenteessa. Islamin levittäytyminen on ollut yksi suuri este ja se täysin lopetti lähetystyön vuosisadoiksi esim. Lähi-Idässä. Ortodoksista kirkkoa on syytetty penseäksi lähetystyölle, mutta se johtuu tietämättömyydestä ja väärinymmärryksestä. Kristuksen sanoja: "Menkää kaikkeen maailmaan..." ei voida unohtaa, sillä niitä toistetaan jatkuvasti ortodoksisissa jumalanpalveluksissa, esimerkiksi lauantai-illan vigilian evankeliumin teksteissä.

Isä Eleftherios Ndwaru kastaa lasta (valokuva: igumenia Marina)

Venäjän kirkon lähetystyö

Venäjän ortodoksinen kirkko, johon Suomen ortodoksit kuuluivat, teki aikoinaan laajaa lähetystyötä, josta ei ole paljon julkisesti puhuttu. Voidaanhan esimerkiksi sanoa, että Suomen 800 vuotta vanha ortodoksinen kirkko on kahden munkin, Sergein ja Hermanin työn tulosta. Alkuna oli Valamon luostarin perustaminen 1100- luvulla.

Samanlaiset lähetysmunkit vaelsivat Siperian joka kolkkaan niin Euroopan kuin Aasiankin puolella. Puhutaan erityisesti Stefan Permiläisestä, jolle on annettu nimi "Mikael Agricolan edelläkävijä", ja joka vaikutti 1300-luvun lopulla syrjäänien keskuudessa. Hän loi aakkoset ja käänsi komin kielelle Uuden testamentin ja osia vanhasta. 1383 hänen sanotaan kastaneen seitsemän vuoden työn tuloksena 700 syrjääniperhettä.

[Kuva:lahetys04.jpg|thumb|Mugugan Pyhän Kolminaisuuden kirkon edessä Maria Iltola ja Äitiliiton puheenjohtaja Maritha. Vasemmalla apulaisemme Peter. (kuva: Eija Ipatti)]]

Kuuluisa lähetystyöntekijä oli Nikolai Kasatkin, joka vuonna 1861 lähti Japaniin ja eli siellä 52 vuotta. Hän perusti kouluja ja pappisseminaarin. Tämän venäläisen papin uraauurtavan työn johdosta Japanissa on tälläkin hetkellä noin 30.000 ortodoksia.

Herman Alaskalainen ja Innokenti

Vuonna 1793 lähti Valamon luostarista 8 munkkia kohti Alaskaa ja heistä yksi, Herman' asui lähellä Kodiakia Kuusisaarella 40 vuotta. Hänen lähetysasemansa nimenä oli Uusi-Valamo. Valamon munkkien jälkeen lähetystyöhön intiaanien, aleuttien ja eskimojen pariin meni pappi Johannes Veniaminov, josta myöhemmin tuli piispa Innokenti. Hän käänsi Raamatun- ja jumalanpalvelustekstejä alkuasukkaiden kielille. Palattuaan kotimaahansa Venäjälle hän perusti 25.1.1870 Ortodoksisen Lähetysseuran ja hänen toimestaan aloitettiin vuosittain suuren paaston ensimmäisenä sunnuntaina, ortodoksisuuden sunnuntaina viettää lähetysjuhlia saarnoineen ja kolehteineen. Näin myös Suomessa. Aikanaan Kuopiossa joka vuosi Ortodoksisuuden sunnuntaina oli suuri seurakuntajuhla entisellä tyttölyseolla, jonne väkeä tuotiin monella bussilla.

Venäjän kirkko on julistanut piispat Nikolai Kasatkinin ja Innokentin sekö pyhittäjä Herman Alaskalaisen pyhiksi.

Isä Eleftherios ja kirkkokansaa (kuva: igumenia Marina)

Vuosisatojen aikana ortodoksisuus eteni Kiinaan, Japaniin, Koreaan, Alaskaan ja Siperiaan ja viime aikoina kreikkalaisten lähetystyöntekijäin toimesta aina Latinalaiseen Amerikkaan, Australiaan ja Afrikkaan. Periaatteena oli saarnata evankeliumia kansan omalla kielellä hävittämättä sen kulttuuria. Ensin oli aina opetus ja valistus ja sitten vasta kaste.

Näitä lähetystöitä muisteltiin muun muassa vuonna 2005, kun 9 hengen suomalaisryhmä osallistui Alaskassa pyhän Herman Alaskalaisen kanonisaation 35-vuotisjuhlaan KP arkkipiispa Leon johdolla. Ikimuistoinen oli käynti Kuusisaarella pyhittäjäisien Sergein ja Hermanin kirkossa ja Kodiakissa, jossa vieraat saivat suudella Herman Alaskalaisen pyhäinjäännöksiä. Tältä vierailulta Lintulan luostari sai haltuunsa pyhän Hermenin reliikin.