Uudet sivut
- 20. lokakuuta 2026 kello 15.15 Pyhät rinnallamme 9: Mitä pyhän kädessä on? (historia | muokkaa) [7 554 tavua] Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: <!--<h2>Pyhät rinnallamme 9: Mitä pyhän ikonin kädessä on?</h2> 500px|thumb|center|<center>Suurmarttyyri ja parantaja [[Panteleimon Parantaja|Panteleimon <br>muistopäivä 27.7.<br><small>Ikoni 1200-luvulta,<br>Pyhän Katariinan luostari, Siinai<br>Kuva: Wikipedia</small></center>]] <p>Ikonin äärellä katse hakeutuu usein ensimmäiseksi kasvoihin. Seuraavaksi saattaa huomata kädessä olevan esineen: ristin, kirjan, pienen lippaan tai jo...)
- 20. lokakuuta 2026 kello 15.04 Pyhät rinnallamme 8: Miksi kirkolla on oma pyhä? (historia | muokkaa) [6 351 tavua] Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: <!--<h2>Pyhät rinnallamme 8: Miksi kirkolla on oma pyhä?</h2> thumb|500 px|center|<center>Pyhä ylienkeli Mikael, Mikkelin ortodoksisen kirkon suojeluspyhä. Oman pyhäkön nimikkopyhä tulee tutuksi ikonien, jumalanpalvelusten ja yhteisen juhlapäivän kautta. Ikoni: Jyrki Pouta<br><small>(kuva © Ortodoksi.net / HAP)</small></center> <p>Oman kirkon nimi tulee tutuksi usein jo ennen kuin sen merkitystä pysähtyy ajattelemaan. Puhut...)
- 20. lokakuuta 2026 kello 14.58 Pyhät rinnallamme 7: Turva ja toimeentulo (historia | muokkaa) [7 006 tavua] Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: <!--<h2>Pyhät rinnallamme 7: Kun turva ja toimeentulo horjuvat</h2> thumb|500|center|<center>Pyhä Johannes Laupias, Aleksandrian patriarkka, järjesti apua köyhille ja turvattomille. Hänen esimerkkinsä muistuttaa, että rukous ja käytännön huolenpito kuuluvat yhteen. <br><small>Valokuva: © Pyykkönen.</small></center> <p>Joskus huoli alkaa kirjekuoresta tai puhelimeen tulleesta viestistä. Lasku pitäisi maksaa, mutta rahat eivät riit...)
- 20. lokakuuta 2026 kello 14.10 Pyhät rinnallamme 6: Kodin ja läheisten puolesta (historia | muokkaa) [6 510 tavua] Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: tulossa)
- 20. lokakuuta 2026 kello 14.04 Pyhät rinnallamme 5: Matkustavien pyhä (historia | muokkaa) [7 352 tavua] Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: <h2>Pyhät rinnallamme 5: Matkustavien pyhä – matkalle siunauksen kanssa</h2> thumb|500|center|<center>''Pyhä Nikolaos Ihmeidentekijä,<br> Myran piispa''<br> <small>''Kuva: Pyykkönen''</small></center> <p>Matkalle lähtemiseen liittyy usein odotusta, joskus myös huolta. Edessä voi olla lomamatka, vierailu läheisen luona tai aivan tavallinen työmatka. Toisinaan lähdetään sairaalaan, muutetaan uuteen kotiin tai matkustetaan...)
- 20. lokakuuta 2026 kello 13.47 Pyhät rinnallamme 4: Parantajapyhät (historia | muokkaa) [6 296 tavua] Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: <h2>Pyhät rinnallamme 4: Sairauden keskellä – parantajapyhät rinnallamme</h2> thumb|500 px|center|<center>Pyhät Kyyros ja Johannes Palkattaparantajat,<br> muistopäivä 31.1.<br><small>(''Valokuva © Pyykkönen'')</small></center> <p>Sairaus muuttaa tavallisen arjen nopeasti. Kalenteriin ilmestyy tutkimuksia ja vastaanottoaikoja, uusia sanoja pitää opetella ja puhelimen soittoa odottaa tavallista tarkemmin. Joskus...)
- 20. lokakuuta 2026 kello 13.39 Pyhät rinnallamme 3: Oma nimikkopyhä (historia | muokkaa) [6 455 tavua] Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: <h2>Pyhät rinnallamme 3: Oma nimikkopyhä – tutuksi vähitellen</h2> thumb|500 px|center|<center>Pyhä apostoli ja evankelista Johannes Teologi sekä hänen oppilaansa Prokoros. Johannes on myös yhden Ortodoksi.netin ylläpitäjän nimikkopyhä. Oman pyhän elämäntarinaan tutustuminen voi tehdä tutun nimen takana olevasta esirukoilijasta läheisen.<br><small>Kuva © Ortodoksi.net</small></center> <p>Oma nimi on kulkenut mukana laps...)
- 20. lokakuuta 2026 kello 13.14 Pyhät rinnallamme 2: Pyhän "erikoistumminen" (historia | muokkaa) [6 359 tavua] Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: <h2>Pyhät rinnallamme 2: Onko pyhillä omat erikoisalansa?</h2> thumb|500 px|center|<center>Pyhät palkattaparantajat Kosmas ja Damianos. Sairaiden auttamisesta tunnetut pyhät ovat esimerkki siitä, kuinka elämäntyö ja rukousperinne liittyvät yhteen. Pyhien esirukoukset eivät kuitenkaan rajoitu tiettyihin huoliin.<br><small>(''Ikoni © munkki Stefanos, valokuva © Ortodoksi.net)</small></center> <p>Joskus kuulee sanottavan, et...)
- 20. lokakuuta 2026 kello 12.58 Pyhät rinnallamme 1: Pyhän valitseminen (historia | muokkaa) [4 750 tavua] Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: <h2>Pyhät rinnallamme 1: Pyhää ei tarvitse osata valita oikein</h2> thumb|500 px|center|<center>''Deesis eli esirukousasetelma: Jumalansynnyttäjä ja Johannes Edelläkävijä kääntyvät Kristuksen puoleen. Pyhien esirukoukset kuuluvat kirkon yhteiseen rukoukseen. Kuva: ©''<br><small>(''Kuva: © Ortodoksi.net'')</small></center> <p>Kun läheinen sairastuu, jokin asia huolestuttaa tai omat voimat tuntuvat vähäisiltä, moni pyytää toiselta ihmise...)
- 19. lokakuuta 2026 kello 13.50 Mihin tarvitsemme enkeleitä (historia | muokkaa) [10 965 tavua] Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: <h2>Mihin tarvitsemme enkeleitä? – turvaa ja Jumalan läsnäoloa marraskuun pimeydessä</h2> Marraskuun pimeydessä turvallisuuden kaipuu tuntuu joskus aivan konkreettiselta. Kotimatkalla etsitään valaistua tietä, kotona sytytetään lamppu ja huolten keskellä kaivataan ihmistä, jolle voisi puhua. Kaikkea pelkoa ei kuitenkaan voi poistaa valolla eikä jokaiseen huoleen löydy heti vastausta. Myös aikuisessa elää tarve luottaa siihen, ettei hän ole yksin sen kanss...)
- 19. lokakuuta 2026 kello 11.11 Romanian lasi-ikonit (historia | muokkaa) [5 301 tavua] Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: == Romanian lasi-ikonit – pyhä kuva lasin kääntöpuolella == thumb|500 px|center|<center>Lasi-ikoni Sâmbăta de Susin luostarista.<br><small>(kuva: Ortodoksi.net / Hannu Pyykkönen)</small></center> Romanialaisen lasi-ikonin edessä katsojaa vastassa on sileä, maalaamaton lasipinta. Itse kuva on maalattu lasilevyn kääntöpuolelle, ja sitä katsotaan lasin läpi. Lasi toimii siten sekä maalauksen pohjana että sen etupuolen suojan...)
- 19. lokakuuta 2026 kello 10.35 Kun tsasounan entinen tehtävä päättyy (historia | muokkaa) [7 513 tavua] Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: == Kun tsasounan entinen tehtävä päättyy, voisiko uusi alkaa? == Esimerkit maailmalta antavat ajateltavaa Suomen ortodoksiselle kirkolle. Turkissa yksi vanha kirkko saa uuden tehtävän museona, toinen on kunnostettu takaisin jumalanpalveluskäyttöön. Voisiko meilläkin käytöstä poistuva rukoushuone tai tsasouna palvella kirkkoa vielä uudella tavalla? === Suomessa tarvitaan tilaa uusille ajatuksille === Pienten pyhäköiden tulevaisuutta pohditaan monissa seuraku...)
- 19. lokakuuta 2026 kello 10.15 Vapauteen kuuluu vastuu – uskon tulee rakentaa rauhaa (historia | muokkaa) [3 228 tavua] Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: == Konstantinopolin ekumeeninen patriarkka:== == Vapauteen kuuluu vastuu – uskon tulee rakentaa rauhaa == thumb|500 px|center|<center>Patriarkaatin sinetti kuvattuna mitalissa<br><small>(kuva: Ortodoksi.net / Hannu Pyykkönen)</small></center> ''Uskontojen uskottavuus punnitaan niiden kyvyssä edistää rauhaa ja sovintoa. Myös ihmisen vapaus saa sisältönsä siitä, mihin hän sitä käyttää. Näitä kysymyksiä Konstantinopolin...)
- 19. lokakuuta 2026 kello 09.55 Rukous Kaikkeinpyhimmälle Jumalansynnyttäjälle hädän ja murheen aikana (historia | muokkaa) [1 763 tavua] Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: thumb|400 px|<center>Jumalanäiti Lohduta minua surussani -ikoni<br><small>(kuva: Ortodoksi.net)</small></center> ''Kaikkeinpyhin Jumalansynnyttäjä, Neitsyt Maria, huolet ja murheet ahdistavat minua, ja sieluni on levoton. Rukoile Poikaasi, että Hän antaisi minulle rauhansa ja karkottaisi armollaan epätoivon sydämestäni. Tyynnytä himojeni myrsky ja auta minua kääntymään pois synnistä. Johdata minut Poikasi valoon ja vahv...)
- 18. lokakuuta 2026 kello 13.43 Auttamista ilman vastapalvelusta (historia | muokkaa) [10 327 tavua] Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: <h2>Auttamista ilman vastapalvelusta – mitä palkattaparantajat opettavat meille?</h2> <p>''Sairastuminen muuttaa usein myös ihmisen suhdetta toisiin. Se, joka on tottunut pärjäämään omillaan ja auttamaan muita, saattaakin tarvita apua peseytymiseen, kaupassa käymiseen tai lääkärin vastaanotolle pääsemiseen. Avun pyytäminen voi tuntua vaikealta, mutta joskus vielä vaikeampaa on ottaa sitä vastaan ajattelematta, miten kaiken voisi joskus korvata. Silloin erit...)
- 18. lokakuuta 2026 kello 12.48 Jumalanpalveluksen päätössanat (historia | muokkaa) [8 298 tavua] Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: <h2>Jumalanpalveluksen päätössanat: Jumalansynnyttäjän ylistys, Kolminaisuuden kunnia ja armon pyyntö</h2> <p>''Jumalanpalveluksen lopussa kirkon rukous ei hiljene vaan tiivistyy. Siihen kootaan kolme ortodoksisen rukouselämän keskeistä asiaa: Jumalansynnyttäjän kunnioitus, Kolminaisen Jumalan kunnia ja ihmisen armonpyyntö. Seuraavassa nämä kolme kohtaa käydään läpi järjestyksessä.''</p> <h3>1. Jumalansynnyttäjän ylistys</h3> <blockquote> <p>''”Kaik...)
- 18. lokakuuta 2026 kello 06.38 Pyhät jäljet Suomessa (historia | muokkaa) [7 156 tavua] Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: == Pyhän jäljet Suomessa – kun paikka kantaa rukousta == <p>Luostarin kirkossa tuohuksen liekki värähtää ikonin edessä. Pienen tsasounan ovi avautuu kesäiseen hiljaisuuteen. Museon vitriinissä on vaurioitunut ikoni, jonka äärellä joku on aikanaan rukoillut läheistensä puolesta. Vanhassa kalmistossa nimet ovat jo kuluneet rististä, mutta paikalle tullut ihminen tekee ristinmerkin ja pysähtyy hetkeksi.</p> <p>Suomalaisen ortodoksisuuden py...)
- 17. lokakuuta 2026 kello 13.13 Evakkojen lasten hengellinen perintö (historia | muokkaa) [10 079 tavua] Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: == Kodin usko kulki mukana – evakkojen lasten hengellinen perintö == Jossakin kodissa on yhä seinällä vanhemmilta peritty ikoni. Toisessa muistetaan iltarukouksen sanat, vaikka niitä ei ole lausuttu ääneen vuosikymmeniin. Joku tekee ristinmerkin ennen ruokailua, toinen sytyttää tuohuksen vainajan muistoksi. Mutta hengellinen perintö voi palata mieleen myös aivan toisenlaisessa tilanteessa: kun huomaa puhuvansa lapselle oman äitinsä lempeydellä tai muistaa, et...)
- 17. lokakuuta 2026 kello 06.51 Tervetuloa keskustelemaan (historia | muokkaa) [15 427 tavua] Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: ''Tämä ohjeistus koskee ensisijaisesti Ortodoksi.netin sosiaalisen median, kuten Facebookin ja Instagramin sivuja ja ryhmiä, joissa lukijoiden välinen keskustelu ja muu vuorovaikutus ovat mahdollisia. Varsinainen Ortodoksi.net-verkkosivusto on tarkoitettu suomenkielisen ortodoksisen tiedon jakamiseen, eikä se toimi keskustelufoorumina.'' Kuva:Ek_raa.jpg|thumb|500 px|center|<center>Alkuperäisen "Evakko-Kristus" -ikonin Raamatun slaavinkielinen teksti, joka on suomennet...)
- 16. lokakuuta 2026 kello 13.55 Kuka huomaa, että joku puuttuu (historia | muokkaa) [14 549 tavua] Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: == Kuka huomaa, että joku puuttuu? Yksinäisyys haastaa myös Suomen ortodoksisen kirkon == Seurakunnan todellinen läheisyys paljastuu joskus vasta silloin, kun ihminen ei enää pääse kirkkoon. Huomaako joku hänen poissaolonsa? Soittaako kukaan? Tuleeko joku käymään? Vai katkeaako yhteys vähitellen, vaikka jäsenyys säilyy rekisterissä ja kirkollisvero tulee maksetuksi?<br> <br> Kreikan kirkon piispojen kokouksessa 7. lokakuuta metropoliitta Dorotheos nosti esiin...)
- 16. lokakuuta 2026 kello 07.37 UO ja tekoäly 02 (historia | muokkaa) [12 635 tavua] Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: ''Tämä on toinen osa sarjassa "Ortodoksinen uskonnonopetus ja tekoäly".<br> Pohdintaa tekoälyn mahdollisuuksista. Jatkoa mahdollisesti seuraa. <hr> == Monta kieltä, monta ikää – voisiko tekoäly auttaa ortodoksisen uskonnon tunnilla? == Ortodoksisen uskonnon tunnilla pieni oppilasmäärä ei välttämättä merkitse yksinkertaista opetustilannetta. Samassa ryhmässä voi olla eri vuosiluokkien oppilaita, joiden kotikieli on suomi, ukraina tai venäjä. Yksi vasta op...)
- 13. lokakuuta 2026 kello 10.12 Kirkkovuosi / Kirikkövuozi (kirja) (historia | muokkaa) [7 285 tavua] Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: :: Arkkipiispa Leo: '''Kirkkovuosi - Kirikkövuozi''' :: ISBN 978-952-65711-1-9 :: Julkaisija ja kustantaja: Arkkipiispa Leo ja Karjalan klielen säätiö sr<br> :: Julkaisuajankohta: lokakuu 2026 :: Sivumäärä: 240 sivua <br> == Kirkkovuoden juhlat suomeksi ja karjalaksi – arkkipiispa Leon uusi teos avaa jumalanpalvelusten aarteita == thumb|400 px|<center>Kirjan kansi</center> Leo Helsingin ja koko Suomen arkkipiispa|Arkkip...)
- 10. lokakuuta 2026 kello 16.07 Kielillä puhumisen armolahja (historia | muokkaa) [16 167 tavua] Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: <h1>Kielillä puhumisen armolahjasta</h1> <p><strong>Dimitri Tarvasaho</strong><br> Julkaistu Aamun Koiton vuoden 1957 helluntainumerossa 15, sivuilla 175–177.</p> <h2>Ensimmäisen helluntain ihme</h2> <p>Kristillisen kirkon perustamishetkestä kertoo pyhä Raamattu meille seuraavasti: ”Ja kun helluntaipäivä oli tullut, olivat he kaikki yhdessä koolla. Ja tuli yhtäkkiä humaus taivaasta, niinkuin olisi käynyt väkevä tuulispää, ja täytti koko huoneen, jossa he...)
- 10. lokakuuta 2026 kello 13.15 Kertomus Oulun seurakunnasta 1957 (historia | muokkaa) [6 267 tavua] Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: == Rakkaus omaan kirkkoon näkyy seurakuntalaisten toiminnoissa == Oulun ortodoksinen seurakunta elää monien vaikeuksien keskellä ja yrittää parhaansa mukaan vaalia ortodoksisuuden tulta laajalla alueellaan Pohjolassa. Aamun Koitto on halunnut omasta puolestaan palvella tätäkin seurakuntaa pyytämällä seurakunnan papistolta ja maallikoilta kuvauksia seurakunnan ja sen jäsenten elämästä voidakseen samalla kiinnittää huomiota seurakunnan tarpeisiin. Seuraavassa...)
- 9. lokakuuta 2026 kello 09.29 Hyvä opetuspuhe (historia | muokkaa) [9 103 tavua] Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: <h1>Hyvä opetuspuhe tuo evankeliumin lähelle ihmistä</h1> <p>Opetuspuhe merkitsee kuulijalle usein enemmän kuin puhuja tietääkään. Kirkkoon tullaan monenlaisten elämäntilanteiden keskeltä: joku kaipaa lohdutusta, toinen ymmärrystä, kolmas rohkaisua tehdä vaikea mutta oikea ratkaisu. Siksi toive ymmärrettävästä ja elämää koskettavasta opetuspuheesta on kohtuullinen. Parhaimmillaan opetuspuhe antaa jotakin sellaista, joka kulkee mukana vielä kirkosta läh...)
- 8. lokakuuta 2026 kello 14.40 Golgatan risti (historia | muokkaa) [14 266 tavua] Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: == Golgatan risti – mitä sen kirjaimet ja symbolit kertovat? == thumb|500 px|center|<center>Golgatan risti<br><small>(kuva: Ortodoksi.net)</small></center> Ortodoksisessa kirkossa risti on paljon enemmän kuin kristinuskon tunnus. Se on pelastuksen, Kristuksen kärsimyksen ja kuoleman voittamisen merkki. Erityisesti niin sanottu '''Golgatan risti''' sisältää runsaasti symboleja ja kirjoituksia, joiden merkitys ei välttämättä avaudu nykyaj...)
- 7. lokakuuta 2026 kello 15.11 Tekoäly uskonnontunnilla (historia | muokkaa) [5 723 tavua] Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: == Tekoäly uskonnontunnilla – mitä oppilas itse oppi? == Tekoälyn käyttöä koulutehtävissä on vaikea valvoa, varsinkin kotona. Pelkkien kieltojen rinnalle tarvitaan siksi opetusta, joka auttaa oppilasta arvioimaan saamiaan vastauksia ja ottamaan vastuun omasta työstään. Sujuva teksti ei vielä kerro, ymmärtääkö kirjoittaja asian tai ovatko tiedot oikein. Samalla on aiheellista kysyä, millaisia valmiuksia opettaja tarvitsee tämän uuden tehtävän hoitamisee...)
- 3. lokakuuta 2026 kello 16.33 Siinailainen Kristus Pantokrator (historia | muokkaa) [5 162 tavua] Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: == Siinain Kristus – ikoni, jonka katse pysäyttää == thumb|500 px|center|<center>Siinain Kristus Pantokrator<br><small>(kuva: Wikipedia)</small></center> ''Siinain pyhän Katariinan luostarissa Egyptissä säilytetään Kristuksen ikonia, jonka kasvot tuntuvat katsovan ihmistä yhtä aikaa lempeästi ja vakavasti. Noin 1 500 vuotta vanha Siinain Kristus Pantokrator kuuluu maailman...)
- 3. lokakuuta 2026 kello 09.58 Epistolat ja Parimiat (historia | muokkaa) [243 tavua] Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: Kanttori Jarmo HUtun kokoama kooste: '''Epistolat ja parimiat''' löytyy sivulta: https://www.ortodoksi.net/images/a/aa/Epistolat_ja_Parimiat.pdf Luokka:Liturgiset tekstit)
- 29. syyskuuta 2026 kello 16.25 Ammuttu Kristus (historia | muokkaa) [5 596 tavua] Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: == Ammuttu Kristus == thumb|500 px|center|<center>Ammuttu Kristus -ikoni Tampereen kirkossa<br><small>(kuva: Ortodoksi.net / Hannu Pyykkönen)</small></center> ''Tampereen ortodoksisen kirkon alttariosassa on Kristus-ikoni, jonka nimi pysäyttää: '''Ammuttu Kristus'''. Sen pinnassa näkyvät vauriot kantavat muistoa vuoden 1918 sisällissodasta ja kirkon häpäisemisestä. Ikoni on säilytetty luodin vaurioittamana muistuttamassa tap...)
- 29. syyskuuta 2026 kello 06.27 Onko seurakunnan tehtävä selviytyä vai välittää toivoa (historia | muokkaa) [8 806 tavua] Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: == Onko seurakunnan tehtävä selviytyä vai välittää toivoa? == Seurakunnan tulevaisuudesta puhuttaessa keskustelu kääntyy helposti rahaan, rakennuksiin, työntekijöihin ja jäsenmäärään. Näistä on huolehdittava vastuullisesti, mutta samalla on kysyttävä, millaista elämää niillä mahdollistetaan. Mistä ihminen huomaa, että hänen lähellään on seurakunta, josta voi löytää rukousta, yhteyttä ja toivoa?<br> <br> Virikkeen pohdintaan antoi Belgian metr...)
- 26. syyskuuta 2026 kello 12.31 Kirkon hajaannus heikentää sen rauhanviestiä (historia | muokkaa) [10 135 tavua] Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: == Jerusalemin patriarkka: kirkon hajaannus heikentää sen rauhanviestiä == thumb|500 px|center|<center>Jerusalemin patriarkka vieraili suomessa ja Heinäveden Valamon luostarissa 2010<br><small>(kuva: Ortodoksi.net / Hannu Pyykkönen)</small></center> Ortodoksisten kirkkojen ykseys on myös kysymys niiden sanoman uskottavuudesta. Jerusalemin patriarkka '''Theofilos III''' muistutti, että kirko...)
- 24. syyskuuta 2026 kello 18.43 Kirkon on tultava lähelle (historia | muokkaa) [10 152 tavua] Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: <!-- == Kirkon on tultava lähelle – mutta miten voimat riittävät kaikille? == Suomen ortodoksisen kirkon vuosien 2026–2030 strategiassa yksi keskeisistä painopisteistä on ”Kirkko lähelläsi”. Laajojen seurakuntien Suomessa tavoite koskettaa hyvin käytännöllistä kysymystä: miten yhteys kirkkoon säilyy, kun jumalanpalvelukseen on pitkä matka, oma auto puuttuu tai voimat eivät enää riitä lähtemiseen? Kirkon suunnitelmassa korostetaan erikokoisten yhtei...)
- 24. syyskuuta 2026 kello 09.13 Lapsen ei pidä joutua piilottamaan sitä, kuka hän on (historia | muokkaa) [16 165 tavua] Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: <!-- == Lapsen ei pidä joutua piilottamaan sitä, kuka hän on == Jokaisella lapsella pitäisi olla oikeus kuulua koulussa joukkoon omana itsenään. Uskonto, kieli tai perheen tausta eivät saa muuttua ulkopuolelle sulkemisen perusteiksi. Ortodoksisesta näkökulmasta koulukiusaamisen vastainen työ on lähimmäisenrakkauden koetinkivi: huomaammeko yksin jäävän ja puutummeko siihen, miten häntä kohdellaan? Koulupäivän alkaessa lapsen pitäisi voida miettiä oppitun...)
- 23. syyskuuta 2026 kello 19.10 Kirkko kuuluu myös kuuroille ja sokeille (historia | muokkaa) [13 763 tavua] Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: == Kirkko kuuluu myös niille, jotka eivät kuule tai näe – olisiko jo aika puhua osallisuudesta? == thumb|400px|center|<center>Pyhä Paraskeva Roomalainen tunnetaan silmäsairauksista kärsivien esirukoilijana. Hänen muistopäivänsä on 26. heinäkuuta.<br> Kuva: Ortodoksi.net</center> Äskettäin vietetty ''kansainvälinen viittomakielten päivä 23. syyskuuta'' nosti esiin kysymyksen, joka koskettaa myös Suomen ortodoksista kirkko...)
- 22. syyskuuta 2026 kello 13.25 Kirkollisten aarteiden digitoiminen (historia | muokkaa) [13 713 tavua] Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: == Kreikassa kirkollisia aarteita digitoidaan – Suomessa tarvitaan yhteinen ote oman perinnön säilyttämiseen == ''Kreikassa Kalavrytan ja Aigialeian metropoliittakunta käynnistää hankkeen, jossa satoja kirkollisia esineitä kuvataan, luetteloidaan ja digitoidaan. Suomessa vastaavaa työtä tehdään jo, mutta kreikkalainen esimerkki nostaa esiin ajankohtaisen kysymyksen: miten turvaamme koko suomalaisen ortodoksisen kulttuuriperinnön säilymisen ja avaamme sen nykyi...)
- 19. syyskuuta 2026 kello 16.25 Petros Sasaki and Friends (kirja) (historia | muokkaa) [15 587 tavua] Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: <!--'''Japanista Suomeen – harvinainen kirja palauttaa Petros Sasakin suomalaisen elämäntyön näkyviin''' ''Petros Sasaki tuli Japanista Suomeen vuonna 1968 ja muutti suomalaisen ikonimaalauksen suuntaa. Hänen työnsä näkyy kymmenissä kirkoissa, mutta erityisen vahvan kaaren muodostavat Lintulan luostari, Mikkelin ylienkeli Mikaelin kirkko ja Kajaanin Kristuksen kirkastumisen kirkko. Nyt Sasakista on julkaistu Japanissa poikkeuksellinen kirja – teos, joka kertoo S...)
- 19. syyskuuta 2026 kello 13.32 Kun kone jäljittelee ihmistä (historia | muokkaa) [13 638 tavua] Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: <!--'''Kun kone jäljittelee ihmistä – missä on ihmisen minä?''' ''Tekoäly oppii jäljittelemään yhä useampia ihmisen kykyjä. Samalla vanha kysymys ruumiista, sielusta ja minuudesta palaa uudessa muodossa. Piispa Isidoros Katsoksen tutkimukset johdattavat pohtimaan, mitä oikeastaan tarkoitamme puhuessamme ihmisestä – ja miksi ruumiillisuus saattaa olla paljon olennaisempi osa minuuttamme kuin helposti ajattelemme.'' == Kun kysymys ihmisestä tuli henkilökohta...)
- 19. syyskuuta 2026 kello 07.47 UO ja tekoäly 01 (historia | muokkaa) [10 714 tavua] Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: <!--== Torjuntaa, yhteistyötä vai harkittua erottelua? – tekoäly ja suomalainen ortodoksinen uskonnonopetus, UO == Tekoäly on tullut opetukseen niin nopeasti, ettei ortodoksinen uskonnonopetus voi enää suhtautua siihen vain tulevaisuuden mahdollisuutena. Oppilaat käyttävät tekoälypalveluja tiedonhakuun, tekstien tuottamiseen ja uskontoa koskevien kysymysten pohtimiseen riippumatta siitä, käsitelläänkö asiaa oppitunneilla. Siksi olennaista ei enää ole, tule...) alun perin luotu nimellä ”UO ja tekoäly”
- 18. syyskuuta 2026 kello 10.39 Mitä Hagia Sofian alla on (historia | muokkaa) [8 726 tavua] Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: == Mitä Hagia Sofian alla on? – jopa yhdeksän kilometrin maanalainen verkosto == Konstantinopolin Hagia Sofia tunnetaan ennen kaikkea valtavasta kupolistaan, mosaiikeistaan ja lähes 1 500-vuotisesta historiastaan. Nyt huomio on kuitenkin siirtynyt maan alle. Turkin kulttuuri- ja matkailuministeri '''Mehmet Nuri Ersoy''' on kertonut Hagia Sofian alla ja sen ympäristössä olevista maanalaisista käytävistä ja muista rakenteista, joiden kokonaispituus saattaa noust...)
- 17. syyskuuta 2026 kello 17.21 Kanonit eivät ole vain kieltoja (historia | muokkaa) [9 637 tavua] Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: == Kanonit eivät ole vain kieltoja – mitä kirkon laki oikeastaan on? == Sana ”kanoni” kuulostaa helposti ankaralta. Se tuo mieleen määräyksiä, kieltoja ja ehkä rangaistuksiakin: kuka saa tehdä mitä, kuka ei saa, mikä on sallittua ja mikä kiellettyä. Ortodoksisessa keskustelussa kanoneihin myös vedotaan joskus kuin lakikirjan pykäliin. ''”Kanonit sanovat näin”'' saattaa lopettaa keskustelun ennen kuin se on edes kunnolla alkanut. Mutta onko tämä...)
- 17. syyskuuta 2026 kello 10.48 Kirkkoisien tekstien ajaton merkitys digitaalisella aikakaudella (historia | muokkaa) [35 762 tavua] Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: <!-- <h1>Kirkkoisien tekstien ajaton merkitys digitaalisella aikakaudella</h1> <p> Kirkkoisät eivät tunteneet internetiä. He eivät kirjoittaneet sosiaalisesta mediasta, älypuhelimista, algoritmeista eivätkä tekoälystä. Heidän teoksistaan ei löydy ohjeita siihen, kuinka monta tuntia päivässä ruudun ääressä olisi sopivaa viettää tai pitäisikö kristityn käyttää Facebookia, TikTokia tai ChatGPT:tä. </p> <p> Siksi olisi melko väkinäistä yrittää osoi...)
- 15. syyskuuta 2026 kello 05.45 Saako auttaa - OSA 1 (historia | muokkaa) [14 395 tavua] Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: <!--== Saako tekoäly auttaa? == OSA 1 === Missä kulkevat ortodoksin punaiset viivat === Tekoäly osaa jo kirjoittaa uskottavan saarnan, laatia kauniilta kuulostavan rukouksen, vastata teologisiin kysymyksiin ja tuottaa muutamassa sekunnissa kuvan, joka ensi silmäyksellä näyttää ortodoksiselta ikonilta. Se voi jäljitellä edesmenneen ihmisen ääntä ja kasvoja, keskustella kanssamme hengellisistä ongelmista ja esiintyä lähes loputtoman kärsivällisenä keskuste...)
- 14. syyskuuta 2026 kello 19.04 Grishinan kirkko (historia | muokkaa) [17 020 tavua] Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: == Grishinan kirkko == Kari Suomalaisen vuonna 1943 tekemän TK-piirroksen alareunaan on kirjoitettu nimi ”Grishinan kirkko”. Se ei kuitenkaan ole kirkon varsinainen nimi. Piirroksen rakennus voidaan arkkitehtuurinsa perusteella tunnistaa käytännössä varmasti Soginitsyn Pyhän Nikolaos Ihmeidentekijän kirkoksi (Храм святителя Николая Чудотворца в деревне Согиницы), joka sijaitsee Soginitsyn kylässä (Согиницы) n...)
- 14. syyskuuta 2026 kello 14.59 Mitä nuorille opetetaan? (historia | muokkaa) [19 652 tavua] Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: <!-- == Mitä ortodoksisille nuorille opetetaan? == === Myös projektijohtamista ja digitaalista viestintää === Ortodoksinen nuorisotyö mielletään helposti leireiksi, jumalanpalveluksiksi, yhdessäoloksi, pizzailloiksi, opetukseksi ja oman uskon tuntemisen vahvistamiseksi. Niitä kaikkea tarvitaan edelleen. Mutta suomalaisessa yhteiskunnassa, jossa nuoren arki on yhä vahvemmin digitaalista ja jossa osallistumisen muodot muuttuvat nopeasti, niiden rinnalle tarvitaan...)
- 13. syyskuuta 2026 kello 18.52 Valamon timanttiristi (historia | muokkaa) [29 916 tavua] Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: == Valamon timanttiristi – keisarillisesta kunnianosoituksesta luostarin jatkuvuuden merkiksi == Valamon luostarin johtajan, igumenin rinnalla suurissa juhlapalveluksissa ja muissa erityisissä tilanteissa nähtävä, timantein ja smaragdein koristeltu risti saatetaan helposti katsoa vain arvokkaaksi historialliseksi koruksi. Sellaisena se onkin huomattava. Olennaisempaa on kuitenkin se, mitä risti kertoo Valamon asemasta, luostarin johtajuudesta ja ennen kaikkea...)
- 13. syyskuuta 2026 kello 14.24 Neuvoja katekumeeneille (historia | muokkaa) [17 833 tavua] Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: == Katekumeeni ei tule kirkkoon katsomaan – vaan oppimaan elämään kirkossa == Ortodoksisuuteen tutustuminen voi alkaa monella tavalla. Joku tulee ensimmäisen kerran kirkkoon ystävän mukana, toinen kiinnostuu ikonista tai kirkkolaulusta, kolmas löytää ortodoksisuuden kirjojen, YouTuben, podcastien tai sosiaalisen median kautta. Monelle jumalanpalveluksen kauneus, suitsutus, ikonit ja liturginen rukous avaavat kokonaan uuden maailman. Suomessa tie voi alkaa...)
- 13. syyskuuta 2026 kello 09.00 Millä kielellä rukoilemme (historia | muokkaa) [13 659 tavua] Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: == Millä kielellä ortodoksi rukoilee? == === Kieli, usko ja kirkon tulevaisuus === Millä kielellä ihmisen pitäisi saada rukoilla kirkossa? Omalla äidinkielellään tietenkin, tekisi mieli vastata. Mutta entä silloin, kun samassa kirkossa rukoilee suomalaisia, venäläisiä, ukrainalaisia, romanialaisia, kreikkalaisia, virolaisia ja monia muita? Kuinka monta kieltä yhden liturgian pitäisi kestää – ja mikä niistä yhdistää seurakuntaa? Kysymys ei ole Suomessa...)
- 13. syyskuuta 2026 kello 05.50 Ukrainalaiset keskuudessamme (historia | muokkaa) [11 812 tavua] Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: == Ukrainan sota on kadonnut otsikoista – pakolaiset eivät ole kadonneet == Ukrainan sota ei ole kadonnut uutisista. Mutta se ei enää hallitse niitä samalla tavalla kuin keväällä 2022. Uudet kriisit, uudet sodat ja uudet poliittiset kiistat ovat vallanneet etusivut. Samaan aikaan ne ihmiset, jotka joutuivat lähtemään kodeistaan yli neljä vuotta sitten, eivät ole kadonneet mihinkään.<br> <br> Tästä muistutti syyskuun alussa Amerikan ortodoksinen kirkko OCA k...)
- 12. syyskuuta 2026 kello 14.15 Arvo Pärt palkittiin (historia | muokkaa) [12 804 tavua] Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: == Arvo Pärt – kun ortodoksinen rukous soi maailman konserttisaleissa == Virolainen '''Arvo Pärt''' täytti 11. syyskuuta (2026) 91 vuotta. Vain pari viikkoa aikaisemmin hänelle myönnettiin Weimarissa ''Goethe-mitali'', yksi Saksan merkittävimmistä kansainvälisistä kulttuuritunnustuksista. Pärt ei terveydellisistä syistä itse osallistunut 28. elokuuta järjestettyyn palkintotilaisuuteen, vaan mitalin vastaanotti hänen poikansa '''Michael Pärt'''. ''Goethe-...)
