Einojuhani Rautavaaran vigilia (Urkuyö ja aaria 2009)

Öinen kuorokonsertti

Torstaina 20.8. Espoon keskiaikaisessa tuomiokirkossa kuultiin Urkuyö ja Aaria -festivaalin yökonsertissa Einojuhani Rautavaaran säveltämä, ortodoksiseen kirkkomusiikkiin pohjautuva teos, Vigilia. Sen esitti 25-vuotista taivaltaan juhliva Tapiolan Kamarikuoro johtajanaan Hannu Norjanen. Konsertin solisteina olivat Sirkka Lampimäki, sopraano, Tuula Paavola, altto, Niall Chorell, tenori, Riku Pelo, baritoni ja Jyrki Korhonen, basso.

Vigilia syntyi Helsingin Juhlaviikkojen ja Suomen ortodoksisen kirkon yhteistilauksena. Teos ensiesitettiin jumalanpalveluksena Uspenskin katedraalissa, Ehtoopalvelus 1971 ja Aamupalvelus 1972. Konsertissa kuultu versio oli näistä muodostettu itsenäinen kokonaisuus.

Tähtikirkas yö, tunnelmallinen ympäristö sekä lähes täpötäysi kirkko loivat oivalliset puitteet konsertille, olivathan Einojuhani Rautavaaran ilmestyksenomaiset lapsuudenelämykset Valamon saariluostarissa antaneet lähtökohdan Vigilian synnylle.

Ensimmäisen eli Iltahartaus-osuuden jälkeen kuoro piti lyhyen tauon. Konserttiyleisö empi ja epäröi suosion osoittamista. Konsertin jälkimmäisen eli Aamuhartaus -osuuden jälkeen, kuoron kajautettua konsertin loppusoinnut, aplodit olivat sitäkin raikuvammat, kuoro solisteineen oli todella saanut konserttiyleisön lämpenemään sekä esitykselle että teokselle. Vigilian nimikkopyhimys Johannes Kastaja esiintyi yksilöidysti Avuksihuutoskiiran ja Irmossien dramaattisissa bassosooloissa, joista Jyrki Korhonen, puolikuntoisuudestaan huolimatta tai ehkä juuri sen vauhdittamana, selviytyi hyvin.

Yleisön ja esiintyjien joukosta kuultua

• "Konsertti on voimakas näyttö siitä, kuinka säveltäjä Einojuhani Rautavaara on kyennyt luomaan rikasta kansallista taidetta ja ehkä 1900-luvun hienoimman ja terapeuttisimman suomalaisen hengellisen musiikin kirkollisen teoksen ortodoksisen tradition ja bysanttilaisen perinteen pohjalta."
• "Upeata, että näitä konsertteja järjestetään ekumeenisessa hengessä."
• "Rautavaaran musiikki teki minuun suuren vaikutuksen jo nuorena kuorolaisena."
• "Kuoron casting onnistunut, solistit ja kuoro värähtelivät samalla taajuudella."
• "Tapiolan Kamarikuorolaiset arvostavat Rautavaaraa erityisesti hyvin ekonomisena säveltäjänä, teos sopii mainiosti kuoron laulettavaksi ja se soi hyvin."

Ortodoksinen näkökulma

Ortodoksista näkökulmaa sävelteokseen on aimemmin pohdittu erityisesti Tarja von Creutleinin väitöskirjassa Einojuhani Rautavaaran "Vigilia Pyhän Johannes Kastajan muistolle" ortodoksisen kirkkomusiikin kontekstissa, jossa on selvitetty sävellyksen syntyvaiheita, muutosprosessia palvelusmuotoisesta kantaesityksestä konserttiversioksi, sävellyksen rakenteellisia ja teoreettisia piirteitä sekä yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia ortodoksisen kirkkomusiikin bysanttilaisiin ja venäläisiin juuriin.

Tutkimuksen mukaan sävellyksen alkuperäisversiossa yhteyksiä bysanttilaiseen musiikkiin on enemmän kuin konserttiversiossa, josta on karsittu bassolaulajan mittavia soolo-osuuksia. Creutleinin mukaan säveljärjestelmältään Vigilia poikkeaa olennaisesti bysanttilaisesta perinteestä.

Suomalainen teos

Suomalaisen ortodoksisen kirkkomusiikin näkökulmasta Rautavaaran Vigilia on poikkeuksellinen teos, sillä se on toistaiseksi ainoa suomalaisen säveltäjän säveltämä vigilia. Rautavaaran Vigilia on saanut kantaesityksensä jumalanpalveluksena ja on edelleen kuorojen ohjelmistossa, joskin uudistettuna konserttiversiona.

Taidemusiikin kriitikot ovat pitäneet sävellystä kantaesityksestä saakka vaikuttavana kokonaisuutena, kun taas ortodoksisen lehdistön suhtautuminen on ollut varauksellisempaa. Ortodoksinen kirkko haluaisikin tehdä ortodoksisen musiikin kuulijoille selvemmäksi, että Rautavaaran vigilian kaltaiset ortodoksisen musiikin konserttiesitykset eivät ole ortodoksisessa kirkossa käytettävää jumalanpalvelusmusiikkia, vaikka ovat hyvää ortodoksista konserttimusiikkia.

SM

Katso myös

• Einojuhani Rautavaaran vigilia