Eremitaasin Athos-kokoelma
Ortodoksi.netista
Tämä materiaali on näyttelystä Athos - Luostarielämää Pyhällä Vuorella
Taidemuseo Tennispalatsissa 18.8.2006 - 21.1.2007
Eremitaasin Athos-kokoelma
[[Kuva:Athos_17.jpg|thumb|300 px|
Copyright: © Athosvuoren valokuva-arkisto
Athosvuoren ja Venäjän välillä on ollut vilkasta kulttuurivaihtoa vuosisatojen ajan. Ensimmäiset venäläismunkit saapuivat Athokselle jo 1000-luvulla. 1500-luvulta alkaen Venäjän tsaarit olivat etenkin Athoksen kolmen suurimman luostarin – kreikkalaisen Vatopedin, serbialaisen Hilandarin ja venäläisen Pyhän Panteleimonin – merkittäviä tukijoita. Vastavuoroisesti luostarit lahjoittivat tsaareille ikoneja, ristejä ja pyhäinjäännöksiä.
Merkittävä henkilö Venäjän ja Athosvuoren suhteiden historiassa on Pjotr Ivanovitš Sevastjanov (1811–67), joka teki 1800-luvulla lukuisia taidehistoriallisia tutkimusmatkoja Athokselle. Hän osti ja sai lahjaksi luostareilta upeita bysanttilaisia ja myöhäisbysanttilaisia ikoneja, joista suurin osa on nykyään Eremitaasissa. Nähtävillä on muun muassa Sevastajanovin eräästä Athosvuoren skiitasta tuoma Pyhien Athanasios ja Kyrillos Alexandrialaisten ainutlaatuinen ikoni 1300-luvun alusta.
Eremitaasin Athos-kokoelma on yksi maailman huomattavimmista Athos-ikoneiden kokoelmista. Siinä on paitsi Sevastjanovin ja tsaarien myös maineikkaiden Bysantin taiteen tutkijoiden Vasili Timofejevitš Georgijevskin ja Nikolai Petrovitš Lihatšovin keräämiä ikoneja. Kokonaisuutta täydentävät muut lahjoitukset sekä Konstantinopolissa sijainneen Venäjän arkeologisen instituutin kokoelma, jonka Turkki luovutti Venäjälle vuonna 1931.
Osa Eremitaasin athoslaisen kokoelman vanhimmista ikoneista on alun perin kuulunut ikonostaasin juhlariviin. Useita kirkkovuoden juhlia oli kuvattu yhtenäiselle pitkälle puupohjalle, joka sijoittui ikonostaasin päärivistön yläpuolelle. Nähtävillä oleva ainutlaatuinen Kristuksen kirkastumisen ikoni 1100-luvulta on peräisin juuri tällaisesta kokonaisuudesta.
