Johanneksen evankeliumi

Evankeliumi Johanneksen mukaan eli yleisesti käytettävältä lyhyemmältä nimeltään Johanneksen evankeliumi on Raamatun neljästä Uuden testamentin evankeliumeista nuorin.

Kolme muuta eli niin sanotut synoptiset evankeliumit:

• Matteuksen,
• Markuksen ja
• Luukkaan

evankeliumit ovat tyylillisesti aivan erilaisia verrattuna Johanneksen evankeliumiin. Johanneksen evankeliumi onkin luultavasti kirjoitettu näistä kolmesta muusta evankeliumista erillään ja lisäksi viimeisenä evankeliumeista.

Sisältönsä puolesta Johanneksen evankeliumin sanotaan olevan hengellisin kaikista evankeliumeista.

Synty ja kirjoittaja

Evankeliumin syntyajankohta on tutkijoiden mukaa joko 1. vuosisadan lopussa tai 2. vuosisadan alussa ja kirjoittajana on Jeesuksen seuraaja, johon viitataan lausumalla ”se opetuslapsi, joka oli Jeesukselle rakkain” ja tämä opetuslapsi on periteisesti katsottu olleen apostoli Johanneksen.

Niin kuin monien muidenkin Raamatun kirjojen kohdalla, niin myös Johanneksen evankeliumin kirjoittajasta on tutkijoilla erilaisia mielipiteitä ja siitä kiistellään ajoittain kovastikin.

Sisältö

Johanneksen evankeliumi alkaa tunnetulla ”logos-hymnillä” (Joh.1:1-5) ja sen ensimmäiset sanat ovat:

Alussa oli Sana [Logos]. Sana oli Jumalan luona, ja Sana oli Jumala. Jo alussa Sana oli Jumalan luona.

Kaikki syntyi Sanan voimalla.

Mikään, mikä on syntynyt, ei ole syntynyt ilman häntä.

Tämä evankeliumin esipuhe yhdistää Johanneksen evankeliumin kahteen Raamatun Vanhan testamentin kohtaan:

• luomiskertomukseen, jossa Jumala luo valkeuden sanallaan (Moos.1:1)
• Sananlaskujen kirjaan, jossa mainitaan, että Viisaus on ollut ensimmäinen Jumalan teoista, joka on seurannut Hänen luomistyötään (Sananl.8). Evankeliumi siis opettaa, että tämä Sana, Valkeus ja Viisaus on Jeesus.

Jatko Johanneksen evankeliumista koostuu kahdesta osasta:

1. Jeesuksen julkisesta elämästä kertova osa teofaniasta alkaen
2. Jeesuksen yksityiselämässä lähimpien opetuslastensa keskuudessa sekä hänen kärsimyksensä ja ristiinnaulitsemisensa ja ilmestymisensä ristinkuoleman jälkeen

Johanneksen evankeliumin jae 3:16 (Joh.3:16) eli niin sanottu "pienoisevankeliumi" on varmaankin Uuden testamentin tunnetuin lause:

”Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan saisi iankaikkisen elämän.”

Erot muihin evankeliumeihin

Johanneksen evankeliumi eroaa paljonkin Matteuksen, Markuksen ja Luukkaan evankeliumeista. Nämä evankeliumit kertovat enemmän Jeesuksen elämästä ja opetuksesta. Mm. vertaukset puuttuvat Johanneksen evankeliumista ja ihmetekojen ja tunnustekojen kertomisessakin on suuria eroja muihin evankeliumiin verrattuna, jopa niin, että siinä on joitain ihmetekoja, joita ei ole muissa evankeliumeissa. Tällaisia ovat mm. veden muuttaminen viiniksi (Joh.2:6-19), syntymästään sokean parantaminen (Joh.9:1-12) ja Lasaruksen herättäminen kuolleista (Joh.11:1-43).

-> Katso Johanneksen evankeliumi internetistä vuonna 1992 käyttöön ottama suomennoksen mukaisena