Euhologion

Euhologion (kreik. euhologion – rukouksen sanat, hyvät sanat, ven. trebnik - tarve) eli pyhien toimitusten käsikirja on yksi tärkeimmistä ortodoksisen kirkon jumalanpalveluskirjoista. Kirkkoslaavin kielinen euhologion on nimeltään Sluzebnik ja romaniankielinen Molitfennik.

Euhologion on siis käsikirja piispoille, papeille ja diakoneille. Se sisältää vain lyhyet ohjeet kuorolle, jolle on olemassa sen omat kuorokirjansa ([[Triodion[[, Pentekostarion, Oktoehos, Minea). Euhologion, kuten yleensä ilmeisesti kaikki muutkin bysanttilaiset jumalanpalveluskirjat, kärsii sisällöllisen järjestyksen puutteesta. Siitä voi huomata tietyn perusjärjestelmän tärkeimpien osien järjestyksessä, mutta lyhyemmät toimitukset, siunaukset, rukoukset, veisut jne. ovat laitetut kirjaan yhteen melko mullin mallin.

Kirja siis sisältää piispan, papin ja diakonin vuorosanat ja toimitusohjeet mysteerioihin, hautaus- ja eräisiin muihin toimituksiin sekä kodin, uudishedelmien jne. siunaamiseen. Nämä edellä mainitut sisältyvät vain ns. pieneen euhologioniin. On olemassa myös suuri euhologion, johon edellisten toimitusten ja siunaamisien lisäksi sisältyy myös liturgian ja kaikkien muiden jumalanpalvelusten vuorosanat ja toimitusohjeet sekä kaikkiin pappeuden eri asteisiin vihkimiset, kirkon vihkiminen, mirhan siunaaminen jne.

Suuren euhologionin sisältämiä palveluksia on olemassa myös erillisinä kirjoina. Kreikkalainen ieratikon ja slaavilainen sluzebnik sisältävät papin osat kirkollisen vuorokauden eri jumalanpalveluksiin. Piispallisten jumalanpalvelusten kirja, kreikkalaisilla arhieratikon, slaavilaisena tsinovnik, pitää sisällään piispallisten jumalanpalvelusten ohjeita kuten esimerkiksi kirkon vihkimisen, pappeuden eri asteisiin vihkimisen jne. Tämä kirja on painettu (v. 1956, loppuunmyyty) pienenä vihkosena myös suomeksi nimellä: Piispallisten jumalanpalvelusten ohjeita.

Ensimmäinen painettu euhologionin painos julkaistiin vuonna 1526 Venetsiassa. Ortodoksinen virallinen kreikankielinen painos on painettu Foenixin painossa (typographeion ho Phoinix) Venetsiassa (7. painos, toimittanut Spiridon Zerbos, 1898). On olemassa myös ateenalainen painos ja yksi painos Konstantinopolista.

Ne ortodoksiset kirkot, jotka käyttävät palveluksissaan omaa kieltään, ovat painaneet (yleensä maan pääkaupungissa: Pietarissa, Bukarestissa, Jerusalemissa) omat käännöksensä. Rovasti Aleksi Maltsev Venäjän Berliinin lähetystön kirkosta on toimittanut euhologionin vanhaksi kirkkoslaaviksi ja saksaksi nuotein varustettuina (Wien, 1861, uusintapainos: Berliini, 1892). Suomenkielinen euhologion on painettu vuonna 1974 Pieksämäellä. Kirja on ollut loppuunmyyty jo useiden vuosien ajan, siksi sen julkaiseminen ns. nettiversiona on ollut erittäin tarpeellista.

Vanhin säilynyt bysanttilaisen liturgian euhologion on eräs käsikirjoitus (Barberini gr. 336), eteläitalialainen kopio 800-luvun eräästä konstantinopolilaisesta patriarkaalisesta euhologionista (kts. Stefano Parenti – Elena Velkovska: L’Eucologio Barberini gr. 336, 2. painos, Rooma, 2000, ISBN 88-85918-99-9).

Katso myös:

• Suomen kielisen vuoden 1974 euhologionin nettiversio

Kirjallisuutta:

• Euhologion, OKJ, 1974, ISBN 951-9071-00-8