Matteuksen evankeliumi

Matteuksen evankeliumi tai virallisemmin evankeliumi Matteuksen mukaan on ensimmäinen ja yksi neljästä Raamatun Uuden testamentin evankeliumeista. Matteuksen evankeliumia kutsutaan yhdessä Markuksen ja Luukkaan evankeliumien kanssa ns. synoptisiksi evankeliumeiksi niiden toisiaan muistuttavien sisältöjensä vuoksi.

Matteuksen evankeliumin ehkä tunnetuin osa on vuorisaarna, joka pitää sisällään Jeesuksen keskeisimmät moraaliopetukset.

Kirjoittaja

Matteuksen evankeliumin kirjoittajan on perinteisesti sanottu olevan apostoli Matteuksen, publikaanin eli veronkerääjän Gailean Kapernaumista. Tämä alunperin Leevi niminen Alfeuksen poika ja siis apostoli Jaakob Alfeuksen pojan veli lähti Jeesuksen opetuslapseksi hänen kerran kävellessään Matteuksen kodin ohi.

Evankeliumin kirjoittajasta on - kuten tavallista - monelaisia väitteitä puoleen ja vastaan. Kirkkoisien todistukset tukevat tietoa apostoli Matteuksesta, mutta nykyaikaisista tukijoista löytyy myös asian epäilijöitä. Samoin väitettä, että Matteuksen evankeliumi olisi siitä huolimatta, että se on sijoitettu ensimmäiseksi Raamattuun, nuorempi kuin Markuksen evankeliumi. Tämäkin asia on kuitenkin kiistanalainen tutkijoiden keskuudessa. Arvelujen mukaan kirjoittamisajankohta sijoittunee vuosien 60 ja 65 tienoille.

Evankeliumi

Herramme ylösnousemuksen jälkeen Matteus meni ja saarnasi juutalaisten keskuudessa mm. Palestiinassa. Hänen evankeliuminsa oli todennäköisesti ensimmäiseksi kirjoitettu arameaksi ja myöhemmin käännetty kreikaksi. Tästä on kuitenkin olemassa erilaisia käsityksiä tutkijoiden parissa. Sanotaan kuitenkin, että Matteus kirjoitti evankeliuminsa Palestiinassa. Perimätiedon mukaan käännöksen kreikaksi teki Jerusalemin ensimmäinen piispa, apostoli Jaakob ja sen kopioi apostoli Bartolomeus. Arameankielinen evankeliumi ei ole säilynyt, mutta kreikankielisiä on säilynyt useampia.

Evankeliumissaan Matteus on esittänyt Vapahtajan saarnaamisen ja teot jaettuna kolmeen osaan perustuen Hänen messiaanisen palveluksensa kolmeen näkökantaan:

1. profeettana ja lain antajana (luvut 5 – 7)
2. näkyvän ja näkymättömän maailman Herrana (luvut 8 – 25) ja
3. lopulta Ylimmäisenä pappina, joka uhraa itsensä ihmiskunnan syntien vuoksi (luvut 26 – 27).

Teologisten ja kristologisten teemojen lisäksi evankeliumi sisältää myös

• opetusta Taivasten valtakunnasta ja Kirkosta, jotka Herra esittää vertauksina sisäisestä valmistautumisesta tulevaan kuningaskuntaan astumiseen (luvut 5 – 7),
• tietoa Kirkon palvelijoiden arvokkaasta tehtävästä maailmassa (luvut 10 – 11),
• Taivasten valtakunnan merkeistä ja sen kasvusta ihmiskunnan sielussa (luku 13),
• valtakunnan perillisten nöyryydestä ja yksinkertaisuudesta (Matt. 18:1 – 35, 19:13 – 30, 20:1 – 16, 25 – 27; 23:1 – 28), ja
• Valtakunnan eskatologisista, lopun aikojen tapahtumista Kristuksen toisen tulemisen yhteydessä ja niiden huomioimisesta Kirkon päivittäisessä hengellisessä elämässä (luvut 24 – 25).

Taivaan valtakunta ja Kirkko ovat tiiviisti sidoksissa kristinuskon hengelliseen kokemukseen: Kirkko on Taivaan valtakunnan historiallinen ruumiillistuma maailmassa ja Taivaan valtakunta on Kristuksen kirkko, sen eskatologisessa täydellisyydessään (Matt.16:18 – 19, 18:18 – 20).

Toisella tavalla tarkasteltuna Matteuksen evankeliumi voidaan jakaa neljään osaan:

1. Jeesuksen sukupuu, syntymä ja lapsuus (Matt.1 – 2)
2. Johannes Edelläkävijän (Kastajan) opetukset ja teot, valmistaen Jeesuksen julkista toimintaa (Matt.3 – 4:11)
3. Jeesuksen opetukset ja teot Galileassa (Matt.4:12 – 20:16), merkittävimpänä opetuksena vuorisaarna (Matt.5 – 7)
4. Jeesuksen kärsimys, kuolema ja ylösnousemus (Matt.20:17 – 28)