Nikopoioksen Jumalanäiti

Nikopoioksen Jumalanäiti, joka tunnetaan myös nimellä Panagia Nikopoios, oli alkuaan Thomas [Tomios] Bathasin (Θωμάς Μπαθάς, 1554 – 1599) temperamaalaus. Hän oli kreikkalainen taidemaalari, kouluttaja ja pappi. Bathas vaikuttu Heraklionisa, Venetsiassa ja Korfulla 1500-luvun jälkipioliskolla.

Panagia Nikoloios maalauksena noudattaa perinteistä bysanttilaista tyyliä, joka on ominaista perinteiselle ”maniera grecalle” (kreikkalaiselle tyylille), maalauksissa, jotka on valmistettu Italiassa Bysantin taiteen voimakkaan vaikutuksen alaisena. Se kattaa alun perin uskonnolliset maalaukset, jotka kopioivat tai jäljittelevät vakiomuotoisia bysanttilaisia ikonityyppejä, mutta jotka on maalannut taiteilijat, joilla ei ole koulutusta bysanttilaisista tekniikoista. Nämä ovat versioita bysanttilaisista ikoneista, useimmissa on kuvattu Jumalanäiti ja Kristus-lapsi. Ikoneissa on usein kultapohja. Tämä tyyli oli hallitseva italialaisessa maalauksissa 1200-luvun loppuun asi, mutta se palasi jälleen 1400-luvulla joillakin alueilla.

Nikopoioksen Jumalanäiti -ikonissa on myös venetsialaista tyyliä. Neitsyt Marian ja Jeesus-lapsen asema on Nikopoios (voiton tuoja). Sana Nicopeia viittaa Konstantinopoliin.

Nimi "voiton tuoja" on liitetty tähän asemaan ja tyyliin sen jälkeen, kun 7. vuosisadalla Bysantin keisari Heraklios valitsi Jumalanäidin (Theodokoksen) ja Jeesus-lapsen ikonin ja teki heistä suojelijansa, kun hän purjehti Karthagosta Konstantinopoliin vuonna 610 jKr.

Keisari jätti kuvan Konstantinopoliin voiton jälkeen. Legendan mukaan Avarenin ja orjien piiritykseltä vältyttiin vuonna 626 ikonin edessä toimitetun rukouksen jälkeen. Toinen legenda kertoo, että keisarinna Eudokia antoi ikonin kälylleen, keisarinna Pulcherialle, 400-luvulla.

Kun Konstantinopoli ryöstettiin vuonna 1204 neljännen ristiretken aikana, ikoni siirtyi ryöstäjien mukana Venetsiaan, missä se ijoitettiin Pyhän Markuksen basilikan kokoelmiin.

Thomas [Tomios] Bathas on saanut inspiraation maalaamansa ikoniin juuri Pyhän Markuksen kirkossa olleesta ikonista.

Alkuperäisessä ikonissa on Jumalanäiti, Neitsyt Maria, joka pitelee Jeesus-lasta edessääna. Neitsyt Maria on usein kuvattu puolivartaloisena ja edestä, pitelemässä Kristusta molemmin käsin rintansa edessä ja kehonsa suuntaisesti. Sädekehä on koristeltu jalokivillä. Hänen viittansa on tumma toisin kuin Kristuksen vaatteet. Jeesuksen sädekehässä on kolme jalokiveä, jotka ilmaisevat Isää, Poikaa ja Pyhää Henkeä. Jeessus-lapsen vasemmassa kädessä on kirjakäärö. Hänen kädessään olevalla kirjakääröllä on monia tulkintoja. Jotkut kutsuvat sitä viisauden kirjakääröksi, se symboloi Jumalan sanaa tai osoittaa, että Jeesus on elävä Jumalan sana. Se voi myös merkitä uutta testamenttia.

Madonnan ja lapsen asetelma on perinteinen, joka tunnetaan myös nimellä Platitera ja italiaksi Nostra Signora del Segno. Asetelmaa kutsutaan myös Nikopoioksi. Tämä on hyvin erilainen kuin Jumalanäiti ja Jeesus-lapsi Tiennäyttäjä-ikonissa (Hodigitria) tai italialaisessa La Madonna Odigitriassa.