Autonomos Italialainen

Pappismarttyyri Autonomos oli piispana Italiassa. Keisari Diocletianuksen (284-305) aikaan tapahtuneiden kristittyjen vainojen aikana pyhä Autonomos lähti kotimaastaan ja asettui Bithyniaan, Soreuksen alueelle mukanaan mies nimeltään Cornelius.

Vainoja paossa

Pyhä Autonomos työskenteli apostolisella velvollisuudella ja käännytti lukuisia pakanoita kristityiksi niin, että paikkakunnalle perustettiin oma kirkko, joka vihittiin pyhän ylienkeli Mikaelin kunniaksi. Tähän kirkkoon pyhä asetti ensin diakoniksi ja myöhemmin papiksi Corneliuksen. Kristuksesta saarnaten pyhä Autonomos itse vieraili myös Lykaoniassa ja Isauriassa.

Keisari Diocletianus käski pidättää pyhän Autonomoksen, mutta pyhä vetäytyi alueelta Klaudiopolikseen Mustallemerelle. Palatessaan Soreukseen hän vihki Corneliuksen piispaksi. Sen jälkeen pyhä Autonomos meni Aasiaan ja sieltä palattuaan hän aloitti saarnaamisen Limnan läheisyydessä lähellä Soreusta.

Marttyyrikuolema

Kerran eräs vasta kääntynyt kristitty tuhosi pakanatemppelin ja pakanat päättivät kostaa kristityille. Pakanat halusivat korostaa tekoaan ja hyökkäsivät ylienkeli Mikaelin kirkkoon, kun pyhä Autonomos oli toimittamassa siellä jumalallista liturgiaa. He kiduttivat pyhää Autonomosta ja tappoivat hänet värjäten kirkon alttarin marttyyrin verellä. Diakonissa Maria siirsi pyhän marttyyrin ruumiin pois kivikasan alta ja hautasi sen.

Pyhän Kostantinos Suuren hallitusvallan aikana pyhän Autonomoksen haudan ylle rakennettiin kirkko. Vuonna 430 tämä vanha kirkko purettiin silloisen papin toimesta. Tajuamatta, että marttyyrin ruumis oli haudattu kirkon alle, hän rakennutti kirkon uudelle paikalle. Mutta kun vielä kuudenkymmenen vuoden jälkeen pyhän ruumis löytyi maatumattomana, kirkko rakennettiin ja pyhän pappismarttyyri Autonomoksen kunniaksi ja nimettiin hänen mukaansa.

Muistopäivä

Ortodoksinen kirkko muistelee pyhää pappismarttyyri Autonomos Italialaista aina vuosittain hänen omana muistopäivänään syyskuun 12, päivänä.

HAP

Tropari ja kontakki

Tropari, 4.säv.

Oi isiemme Jumala, | Sinä aina teet meille laupeutesi mukaan. | Älä siis ota pois laupeuttasi, | vaan isiemme rukouksien tähden || ohjaa rauhassa meidän elämäämme.

Kontakki, 2.säv.

Jumalallisia salaisuuksia hurskaasti opetettuasi | sinä, Jumalassa viisas, tulit otolliseksi uhriksi. | Sinä, autuas marttyyri Autonomos, joit Kristuksen maljan | ja Hänen rinnallaan nyt seisot || ja rukoilet lakkaamatta meidän kaikkien puolesta.