Toiminnot

Joona Novgorodin arkkipiispa

Ortodoksi.netista

(Kuuntele artikkeli tästä linkistä luettuna äänitiedostona, avaa äänitiedosto uuteen välilehteen.)

Damasti, jossa kuvattuna Joona Novgorodilainen
(Damasti sijaitsee novgoridilaisessa museossa)

Pyhä Joona, Novgorodin arkkipiispa (Иона, архиепископ Новгородский) eli 1400-luvulla. Hän oli saanut kasteessa nimen Johannes (Иоанн/Ioann) ja hän jäi jo pienenä orvoksi ja hurskaan leskinaisen Natalya Medovartsevan (Наталья Медоварцева) kasvatettavaksi. Jo lapsena autuas Mikael Klopski (Михаил Клопский, muistopv. 11.1.) ennusti hänestä tulevan aikanaan Novgorodin arkkipiispa.

Täysi-ikäisenä Johannes sai munkkivihkimyksen Otnan luostarissa ja sai nimekseen Joona (Иона). Jonkin ajan kuluttua hänestä tuli myös tuon luostarin igumeni sen perustajan Haritonin jälkeen.

Vuonna 1458 Joona valittiin arkkipiispa Eufimin (Евфимий, muistopv. 11.3.) jälkeen Novgorodin arkkipiispaksi, missä tehtävässään hän saavutti mainetta hyvänä ja ystävällisenä paimenena, joka huolehti hyvin laumastaan. Moskovan metropoliitta Joona olisi halunnut hänestä seuraajansa, mutta arkkipiispa Joona kieltäytyi taitavin sanakääntein vedoten vanhuuteensa.

Arkkipiispa Joona oli myös sovittelija, joka sovitteli niin novgorodilaisten kuin pihkovalaisten välejä ja sai näin laajan hyväksynnän toimilleen. Joonalla oli suuri vaikutus Novgorodin pyhien elämäkertojen kirjoittamiseen, kun hän kutsui paikalle serbialaisen Pahomi Logofetin, joka teki tuon työn. Joona vaikutti myös osaltaan Solovetskin luostarin syntyyn, kun hän lahjoitti Solovetskin saaren luostarin omistukseen pyhälle Sosimalle antamallaan siunauskirjalla.

Pyhä Joona kuoli vuonna 1470 rauhassa ja hänet haudattiin Otnan luostariin.

Muistopäivä

Ortodoksinen kirkko muistelee pyhää Joonaa, Novgorodin arkkipiispaa, aina vuosittain hänen omana muistopäivänään marraskuun 5. päivänä.

Katso ikonikuva internetistä

HAP