Piispainkokouksen työjärjestys

Suomen ortodoksisen kirkon piispainkokous on ortodoksisesta kirkosta annetun lain (28 §) nojalla vahvistanut itselleen seuraavan työjärjestyksen:

1. Yleistä

Suomen ortodoksisen kirkon piispainkokous käsittelee kirkon asioita Raamatun, perimätiedon, ortodoksisen kirkon dogmien, kanonien ja muiden kirkollisten sääntöjen, ekumeenisen patriarkan 6.7.1923 vahvistaman tomoksen sekä ortodoksista kirkkoa koskevan lainsäädännön piispainkokoukselle antamien tehtävien rajoissa.

Piispainkokouksen kokoonpano, täydentäminen, tehtävät, päätösvaltaisuus ja puheoikeus on määritelty ortodoksisesta kirkosta annetussa laissa (25 § - 28 §) ja kirkkojärjestyksessä (46 § - 48 §, 67 §, 72 §, 135 §).

Piispainkokous noudattaa päätöksenteossaan ortodoksisesta kirkosta annetun lain 9 luvun säännöksiä. Lisäksi noudatetaan hallinto- ja julkisuuslakiin sekä kirkolliskokouksen päätöksenteon avoimuudesta linjaamia ohjeita.

2. Kokoukset

Piispainkokous kokoontuu puheenjohtajan kutsusta vähintään neljä kertaa vuodessa. Piispainkokous kutsuu itselleen sihteerin. Käsittelyn aikana kokouksissa ovat läsnä Suomen ortodoksisen kirkon piispat. Puheenjohtaja voi kutsua kokoukseen lausuntoja varten lainoppineen kirkkoneuvoksen tai muun henkilön hänen omaan alaansa kuuluvissa asioissa. Piispainkokoukset eivät ole julkisia, ellei piispainkokous toisin päätä.

3. Päätösvaltaisuus

Piispainkokous on päätösvaltainen, kun läsnä on puheenjohtaja ja kaksi muuta jäsentä. Jos piispainkokouksen päätösvaltaisuuden saavuttamiseksi on tarpeen, puheenjohtaja kutsuu lisäjäseneksi apulaispiispan tai eläkkeellä olevan piispan mainitussa järjestyksessä.

Piispainkokouksen varsinaisen jäsenen tilapäisesti poissa ollessa piispainkokous ei tee päätöstä periaatteellisesta tai tärkeästä asiasta. Piispainkokous ei myöskään käsittele sen hiippakunnan asioita, jonka piispa on poissa kokouksesta.

4. Asioiden valmistelu ja päätöksenteko

Piispainkokouksen asioiden valmistelusta vastaa puheenjohtaja. Puheenjohtaja voi pyytää piispainkokouksen jäsenen valmistelemaan asian. Hän voi myös määrätä lainoppineen kirkkoneuvoksen, sihteerin tai muun henkilön valmistelemaan jonkin käsittelyyn tulevan asian.

Esityslistalla oleviin asioihin liittyvä esittely, perustelut ja päätösesitys on toimitettava kokoukseen osallistuville kokouskutsun yhteydessä viimeistään viikkoa ennen kokousta. Piispainkokouksen yksimielisellä päätöksellä voidaan ottaa esityslistalle myöhemmin saapuneet kiireelliset ja valmistellut asiat.

Pöytäkirja tarkistetaan seuraavassa kokouksessa.

5. Päätösten julkisuus ja asioiden vireillepano

Piispainkokousten pöytäkirjat ovat viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) perusteella julkisia. Piispainkokous ratkaisee edellä mainitun lain perusteella ne kohdat, jotka eivät ole julkisia. Jos piispainkokous ei ole koolla, puheenjohtaja ratkaisee asian julkisuuden. Päätöksistä toimitetaan asianosaisille pöytäkirjaotteet.

Aloiteoikeus piispainkokouksen toimivaltaan kuuluvissa asioissa on piispainkokouksen jäsenillä. Kirkolliskokous, kirkollishallitus sekä kirkolliskokous tai kirkollishallituksen valitsema toimielin voi lähettää asioita piispainkokouksen harkintaan.

6. Lain piispainkokoukselle määräämät tehtävät

6.1. Hiippakunnan piispan ja apulaispiispan vaali

Kirkolliskokous valitsee piispan piispainkokouksen vahvistamalta ehdokaslistalta. Kirkolliskokouksen äänestyksen jälkeen piispainkokous vahvistaa hiippakunnan piispan ja apulaispiispan vaalin arkkipiispan suorittaman esittelyn pohjalta.

6.2. Piispan kanoninen virkaan asettaminen ja vihkiminen

Piispainkokous asettaa valitun kanonisesti virkaan. Piispaksi valitun on ennen vihkimystä annettava piispainkokoukselle ortodoksisen perinteen mukaiset kanoniset lupaukset. Piispan vihkimisen suorittaa vähintään kolme piispaa.

6.3. Kirkollisissa toimituksissa käytettävien kirjojen hyväksyminen

Piispainkokous hyväksyy Ortodoksisen kirjallisuuden julkaisuneuvoston (OKJ) ja kirkollisten järjestöjen julkaisemat liturgiset kirjat ja oppikirjat. Jokainen jumalanpalveluskirja, uskonopetukseen liittyvä teos ja nuottijulkaisu hyväksytään ennen kirjan painattamista. Piispainkokous pyytää tarvittaessa hyväksyttäviksi tulevista kirjoista asiantuntijalausuntoja.

6.4. Kirkon ulkomaansuhteet

Arkkipiispa valmistelee piispainkokoukselle kirkon kanonisia ulkomaasuhteita koskevat asiat. Piispainkokous voi tarvittaessa kutsua avukseen kirkon kansainvälisten yhteyksien toimikunnan.

Piispainkokous valitsee kirkon edustajat kansainvälisiin ortodoksisiin ja ekumeenisiin kokouksiin sekä kansainvälisiin järjestöihin.

Virallinen yhteydenpito paikalliskirkkoihin hoidetaan piispainkokouksen vuosittain laatimien suunnitelmien ja päätösten mukaisesti arkkipiispan kanslian kautta.

6.5. Lausunnot kirkolliskokoukselle ja kirkollishallitukselle

Piispainkokous antaa kirkolliskokoukselle ja kirkollishallitukselle lausuntoja liturgisista, kanonisista sekä yhteiskunnallis-eettisistä kysymyksistä. Nämä asiat koskevat paikalliskirkon liturgiseen käytäntöön liittyviä periaatteita, papiston jäsenten elämään ja liturgisiin tehtäviin liittyviä asioita sekä ortodoksisen kirkon näkemyksiä kirkon, valtion ja yksilön välisistä suhteista.

Piispainkokous voi ottaa näihin kysymyksiin kantaa myös kaikille kirkon jäsenille osoitetuilla paimenkirjeillä ja julistuksilla.

6.6. Toimituskieltoon määrääminen sekä pappeuden menettäminen ja palauttaminen

Hiippakuntapiispan kuultua asianosaista piispainkokous tekee päätökset papiston jäsenen määräämisestä toimituskieltoon yli kuudeksi kuukaudeksi sekä pappeuden menettämisestä ja palauttamisesta sen hiippakunnan piispan esityksestä, jonka papistoon henkilö kuuluu.

7. Muut asiat

7.1. Arkkipiispan tehtävät

Arkkipiispa johtaa kirkkoa lain 29 §:n nojalla.

7.2. Lomat ja matkamääräykset

Arkkipiispa ja hiippakuntapiispat ilmoittavat piispainkokoukselle lomistaan ja poissaoloistaan. Arkkipiispa vahvistaa muiden piispojen vuosilomasuunnitelman ja vuosilomat. Matkamääräyksen kirkon viralliseen edustamiseen ulkomaille antaa arkkipiispa.