Sotilaspyhät
Ortodoksi.netista
Sotilaspyhät tai sotilasmarttyyrit olivat erikoisesti varhaiskirkon marttyyreja ja nimitystä käytettiin miehistä samaan aikaan kun naismarttyyreista käytettiin nimitystä neitsytmarttyyrit. Kristittyjen vainoaminen keisari Diocletianuksen ja muiden vainoojakeisarien aikaan oli yleistä juuri sotilastaustan omaavien marttyyrien kohdalla. Sotilasmarttyyrin hagiografiassa on yhteisenä teemana usein se, että sotilas on ensin kääntynyt kristityksi ja se saadaan selville, minkä jälkeen häntä kidutetaan. Kidutus ei useinkaan vaikuta marttyyriin ja hän kieltäytyy keisarin hänelle tarjoamasta vaihtoehdosta eikä kiellä omaa uskoansa (uskosta luopumisen) eikä omaksu keisarin kunnioittamista, keisarikulttia.
Poliittisia tarkoitusperiä
Myöhäisellä antiikin ajalla muut kristityt elämäkertojen kirjoittajat kuten esimerkiksi Sulpicius Severus selonteossaan antisankarillisen ja antimilitarisen Martin Toursilaisen elämästä loi pyhistä uuden kirjallisen mallin, joka kuvasti samalla uutta jälkiroomalaisen yhteiskunnan hengellistä, poliittista ja sosiaalista aatetta. Vuodelta 2003 olevassa tutkimuksessaan anglosaksisista sotilaspyhistä J.E.Damon osoitti Sulpiciuksen kirjallisen mallin hurskaiden, rauhanomaisten pyhien ja myöhäisen antiikin ajan marttyyrien muutoksesta varhaiskeskiajan kristityiksi sankareiksi miellyttäneen vastikään muuttuneiden yhteiskuntien ammattisotilasjohtajia. Samalla tuo malli ilmensi mukautumista ja edesauttoi hyväksymään osallistumisen samoihin aikoihin tapahtuneisiin pyhiin sotiin ja ristiretkiin.
Samanlainen kehitys oli havaittavissa myös pyhän Demetrios Thessalonikalaisen kultin kohdalla: vaikka hän on kuvattu aina sotilaaksi, hänestä on olemassa kuvia myös siviilivaatteissa, kunnes noin vuosituhannen vaihteessa häntä alettiin jälleen kuvata ikoneissakin aseistettuna.
Ylienkeli Mikael
Enkeleissä kristillisen sotilaspyhän prototyyppi on ylienkeli Mikael, jonka varhaisin tunnettu kulttikuvaus on alkanut 400-luvulta Monte Garganon alttarista. Sotilaspyhän kultti seurasi Mikaelin muutosta kristilliseksi hahmoksi.
Sotilaspyhät ortodoksisessa kirkossa
Itäisessä (ortodoksisessa) kirkossa sotilaspyhät ovat kokonaisuudessaan enemmän mukana kirkollisessa hartauselämässä kuin läntisissä (roomalaiskatolisessa) kirkossa. Näin oli etenkin niiden sotilaspyhien kohdalla, jotka vaikuttivat Bysantissa sen kriisiaikoina. Heidät on yleensä kuvattu ikoneihin täysissä varusteissa, toisin kuin lännessä. Tärkeimpiä sotilaspyhiä ovat pyhät
- Georgios Voittaja
- Demetrios Mirhanvuodattaja Thessalonikalainen (nämä ovat usein ikoneissa joko ratsun selässä tai jalkaisin)
- Theodoros Sotapäällikkö
- Theodoros Alokas
Huomionarvoinen seikka on myös se, että näiden pyhien historiallinen perusta ei ole täysin selvä. Slaavilaisessa maailmassa näiden joukkoon on lisätty veljekset Boris ja Gleb, historialliset ruhtinassukuiset veljekset.
Lisäksi seuraavat henkilöt luetaan sotilaspyhiin:
- Prokopios Kesarealainen
- Mercurios Kesarealainen
- Sergios ja Bakhos
- Eustathios Placidas
- Kyrion joka oli yksi Sebasteian 40 marttyyrista
- Menas Egyptiläinen
- Artemios Antiokialainen
- Arethas Negranlainen
- Martin Toursilainen
- Fanourios Uudestaan Ilmestynyt
- Kristoforos Lyykialainen
- Orestes Armenialainen ja Eustartios, Eugenios, Mardarios, Orestes ja Auksentios Armenialaiset
- Joannikos Suuri
- Juventinos Antiokialainen
- Maximos Antiokialainen
- Kornelius Sadanpäämies
- Longinos Kesarealainen
- Nestor Thessalonikilainen ja Lupus Thessalonikilainen
- Niketas Gootti
- Filotheos Antiokialainen
- Foibammon
- Polyeuktos Meliteneläinen ja Nearkhos
- Sabbas Stratelates
- Sisinnios Antiokialainen
- Speusippos, Elasippos ja Melesippos
- Sosimos Apollonialainen
- Andreas Sotajoukkojenjohtaja
- Fotios ja Aniketos Nikomedialaiset
- Athanasios Klysmalainen
- Basiliskos Komanalainen
- Eusignios Antiokialainen
- Eutropios, Kleonikos ja Basilikos
- Bonosus ja Maximilianus
- Thyrsos, Leukios ja Kallinikos Vähäaasialaiset
- Kallistratos
- Dasios
- Emeterios ja Khelidonios
- Eudokimos
- Gordios Kesarealainen
- Justus
- Markellus Tangierlainen
- Maurice of Agaunum
- Probus, Tarkhos ja Andronikos
- Sebastian
- Trofimos, Dorymedon ja Sabbatios
- Typasios
- Varus Egyptiläinen
- Viktor ja Vikentios
Lännen sotilaspyhät
Näistä pyhistä Georgios Voittaja tuotiin länteen ristiretkien aikana ja hänestä on tullut roomalaiskatolisessakin maailmassa yksi kuvatuimmista ”aktiivisotapalveluksessa olleista” marttyyreista ja kuten hänen bysanttilaiset toverinsa, hänet yleensä kuvattiin myös täysin aseistettuna.
Sotilaspyhiä esiintyi erityisesti tietysti levottomina sota-aikoina. Toinen näiden pyhien ilmestymiskausi oli myöhäiskeskiajalla. Erityisesti lännessä tunnetuin näistä pyhistä lienee ollut Jeanne d'Arc. Myöhempää läntistä sotilaspyhätyyppiä edustaa esimerkiksi pyhä Ignatios Loyola, joka luopui sotilaspalveluksesta muodostaakseen roomalaiskatolisen veljeskunnan.
Sotilaspyhät / uusmarttyyrit
Ortodoksisessa kirkossa viimeisimmät sotilaspyhät saattavat olla Venäjän käymien lukuisien sotien (mm. Tsetseniassa) marttyyreja, joiden ympärille on hiljalleen muodostunut erilaisia kultteja.