Toiminnot

Ero sivun ”Suuri paasto” versioiden välillä

Ortodoksi.netista

Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
 
(3 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
[https://www.ortodoksi.net/images/9/96/Suuri_paasto_%E2%80%93_audio_on3.mp3 Kuuntele] (klikkaa auki uuteen välilehteen)<br>
<br>
'''Suureksi paastoksi''' nimitetään [[Paastoajat|paastoaikaa]], joka on [[Ortodoksinen kirkko|ortodoksisessa kirkossa]] ennen [[Pääsiäinen|pääsiäistä]], Herran ylösnousemuksen juhlaa ja kestää 40 päivää. Varsinainen Suuri paasto alkaa [[sovintosunnuntai]]sta eli laskiaissunnuntaista.
'''Suureksi paastoksi''' nimitetään [[Paastoajat|paastoaikaa]], joka on [[Ortodoksinen kirkko|ortodoksisessa kirkossa]] ennen [[Pääsiäinen|pääsiäistä]], Herran ylösnousemuksen juhlaa ja kestää 40 päivää. Varsinainen Suuri paasto alkaa [[sovintosunnuntai]]sta eli laskiaissunnuntaista.
[[Kuva:Kaularisti mar.jpg|350px|thumb|<center><small>[[Pyhän Efraim Syyrialaisen paastorukous]]<br>''Herra, elämäni valtias! Estä minusta laiskuuden,<br>velttouden, vallanhimon ja turhanpuhumisen henki.<br>Anna minulle, sinun palvelijallesi, sielun puhtauden,<br>nöyryyden, kärsivällisyyden ja rakkauden henki.<br>Oi, Kuningas ja Herra! Anna minun nähdä rikokseni ja anna,<br>etten veljeäni tuomitsisi, sillä siunattu olet sinä iankaikkisesti.<br>Aamen.''</small></center>]]
[[Kuva:Kaularisti mar.jpg|350px|thumb|<center><small>[[Pyhän Efraim Syyrialaisen paastorukous]]<br>[https://www.ortodoksi.net/images/a/aa/Es_paastorukous_on3.mp3 Kuuntele]<br>''Herra, elämäni valtias! Estä minusta laiskuuden,<br>velttouden, vallanhimon ja turhanpuhumisen henki.<br>Anna minulle, sinun palvelijallesi, sielun puhtauden,<br>nöyryyden, kärsivällisyyden ja rakkauden henki.<br>Oi, Kuningas ja Herra! Anna minun nähdä rikokseni ja anna,<br>etten veljeäni tuomitsisi, sillä siunattu olet sinä iankaikkisesti.<br>Aamen.''</small></center>]]


Pääsiäistä edeltävän paaston pituus ja muoto kehittyivät nykyiseen muotoonsa ensimmäisten vuosisatojen alussa. [[Ensimmäinen ekumeeninen kirkolliskokous|Ensimmäisen ekumeenisen kirkolliskokouksen]] aikoihin vuonna 325 se alkoi olla jo nykyisen 40 päivän pituinen.
Pääsiäistä edeltävän paaston pituus ja muoto kehittyivät nykyiseen muotoonsa ensimmäisten vuosisatojen alussa. [[Ensimmäinen ekumeeninen kirkolliskokous|Ensimmäisen ekumeenisen kirkolliskokouksen]] aikoihin vuonna 325 se alkoi olla jo nykyisen 40 päivän pituinen.
Rivi 10: Rivi 12:
Roomassa jätettiin sunnuntait pois paastosta ja puuttuvat päivät lisättiin paaston alkuun. Paasto alkoi siis tuhkakeskiviikkona.
Roomassa jätettiin sunnuntait pois paastosta ja puuttuvat päivät lisättiin paaston alkuun. Paasto alkoi siis tuhkakeskiviikkona.


Konstatinopolissa [[Lasaruksen lauantai]] ja [[Suuri viikko]] katsottiin pääsiäisen tapahtumiksi ja otettiin pois suuresta paastosta. Lauantait ja sunnuntait laskettiin paastoon mukaan ja paasto alkoi tuhkakeskiviikkoa edeltävästä maanantaista ja päättyi kuudennen paastoviikon perjantaina. Lasaruksen lauantai ja [[palmusunnuntai]] katsottiin kevyiksi paastopäiviksi ja niiden jälkeen alkoi paaston ankarin vaihe, Suuri viikko.
Konstantinopolissa [[Lasaruksen lauantai]] ja [[Suuri viikko]] katsottiin pääsiäisen tapahtumiksi ja otettiin pois suuresta paastosta. Lauantait ja sunnuntait laskettiin paastoon mukaan ja paasto alkoi tuhkakeskiviikkoa edeltävästä maanantaista ja päättyi kuudennen paastoviikon perjantaina. Lasaruksen lauantai ja [[palmusunnuntai]] katsottiin kevyiksi paastopäiviksi ja niiden jälkeen alkoi paaston ankarin vaihe, Suuri viikko.


Tämä tarkoittaa, että meidän perinteemme mukaisesti sovintosunnuntaina alkava pääsiäistä edeltävä paastokausi kestää seitsemän viikkoa ja siihen kuuluvat sekä suuri paasto että suuri viikko.
Tämä tarkoittaa, että meidän perinteemme mukaisesti sovintosunnuntaina alkava pääsiäistä edeltävä paastokausi kestää seitsemän viikkoa ja siihen kuuluvat sekä suuri paasto että suuri viikko.
Rivi 21: Rivi 23:
# [[Ristinkumartamisen sunnuntai]] <small>-> [[Ristinkumartamisen sunnuntai (opetuspuhe)|OP2]]-[[Ristinkumartamisen sunnuntaina|OP3]]</small>
# [[Ristinkumartamisen sunnuntai]] <small>-> [[Ristinkumartamisen sunnuntai (opetuspuhe)|OP2]]-[[Ristinkumartamisen sunnuntaina|OP3]]</small>
# Pyhittäjä [[Johannes Siinailaisen sunnuntai]] -> [[Johannes Siinailainen]]
# Pyhittäjä [[Johannes Siinailaisen sunnuntai]] -> [[Johannes Siinailainen]]
# Pyhittäjä [[Maria Egyptiläinen|Maria Egyptiläisen]] sunnuntai
# Pyhittäjä [[Maria Egyptiläisen sunnuntai]] -> [[Maria Egyptiläinen]]


Suurta paastoa seuraa [[Suuri viikko]], jossa ovat:
Suurta paastoa seuraa [[Suuri viikko]], jossa ovat:

Nykyinen versio 19. helmikuuta 2023 kello 15.57

Kuuntele (klikkaa auki uuteen välilehteen)

Suureksi paastoksi nimitetään paastoaikaa, joka on ortodoksisessa kirkossa ennen pääsiäistä, Herran ylösnousemuksen juhlaa ja kestää 40 päivää. Varsinainen Suuri paasto alkaa sovintosunnuntaista eli laskiaissunnuntaista.

Pyhän Efraim Syyrialaisen paastorukous
Kuuntele
Herra, elämäni valtias! Estä minusta laiskuuden,
velttouden, vallanhimon ja turhanpuhumisen henki.
Anna minulle, sinun palvelijallesi, sielun puhtauden,
nöyryyden, kärsivällisyyden ja rakkauden henki.
Oi, Kuningas ja Herra! Anna minun nähdä rikokseni ja anna,
etten veljeäni tuomitsisi, sillä siunattu olet sinä iankaikkisesti.
Aamen.

Pääsiäistä edeltävän paaston pituus ja muoto kehittyivät nykyiseen muotoonsa ensimmäisten vuosisatojen alussa. Ensimmäisen ekumeenisen kirkolliskokouksen aikoihin vuonna 325 se alkoi olla jo nykyisen 40 päivän pituinen.

Alkuun se koski vain opetettavia, katekumeeneja, jotka kastettiin pääsiäisenä, mutta alkoi jo varhain myös koskemaan muitakin, ensi alkuun kehoituksena jakaa katekumeenien rukous ja kieltäymys.

Suuren paaston jakautuminen 40 päivälle on ollut ongelmallinen kysymys kirkolle pitkän aikaa. Laskentatapa on vaihdellut alueittain eri puolilla kristikuntaa. Ongelmia ovat olleet mm. lauantai (Jumalan asettama levon ja nautinnon päivä) ja sunnuntai (ylösnousemuksen päivä), ovatko ne paastopäiviä ja lasketaanko Suuri viikko paastoaikaan.

Roomassa jätettiin sunnuntait pois paastosta ja puuttuvat päivät lisättiin paaston alkuun. Paasto alkoi siis tuhkakeskiviikkona.

Konstantinopolissa Lasaruksen lauantai ja Suuri viikko katsottiin pääsiäisen tapahtumiksi ja otettiin pois suuresta paastosta. Lauantait ja sunnuntait laskettiin paastoon mukaan ja paasto alkoi tuhkakeskiviikkoa edeltävästä maanantaista ja päättyi kuudennen paastoviikon perjantaina. Lasaruksen lauantai ja palmusunnuntai katsottiin kevyiksi paastopäiviksi ja niiden jälkeen alkoi paaston ankarin vaihe, Suuri viikko.

Tämä tarkoittaa, että meidän perinteemme mukaisesti sovintosunnuntaina alkava pääsiäistä edeltävä paastokausi kestää seitsemän viikkoa ja siihen kuuluvat sekä suuri paasto että suuri viikko.

Valmistusviikot ja paastokausi huomioiden ajanjaksoon aina Sakkeuksen sunnuntaista pääsiäiseen (n. 10 - 12 viikon jaksoon) sisältyy niin paastoton viikko kuin eriasteisia paastoviikkoja aina kevyestä paastosta suuren viikon ankaraan paastoon asti.

Matka paasiaiseen.jpg

Suuren paaston ajalle sijoittuvat seuraavat sunnuntait:

  1. Ortodoksisuuden sunnuntai-> OP1- OP2-OP3
  2. Pyhän Gregorios Palamaksen sunnuntai -> Gregorios Palamas
  3. Ristinkumartamisen sunnuntai -> OP2-OP3
  4. Pyhittäjä Johannes Siinailaisen sunnuntai -> Johannes Siinailainen
  5. Pyhittäjä Maria Egyptiläisen sunnuntai -> Maria Egyptiläinen

Suurta paastoa seuraa Suuri viikko, jossa ovat:

  1. Herran ratsastus Jerusalemiin eli palmusunnuntai
  2. Suuri maanantai
  3. Suuri tiistai
  4. Suuri keskiviikko
  5. Suuri torstai (läntisessä perinteessä kiirastorstai)
  6. Suuri perjantai (läntisessä perinteessä pitkäperjantai)
  7. Suuri lauantai

Suuren viikon jälkeen tulee ortodoksisen kirkon suurin juhla, juhlien juhla, Herran pääsiäinen eli Kristuksen ylösnousemisen juhla, johon pitkä paastokausi päättyy.

HAP

Kirjallisuutta

Katso myös

Linkkejä

Noudettu kohteesta ”http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Suuri_paasto&oldid=60508”