Suuri paasto

Suureksi paastoksi nimitetään paastoaikaa, joka on ortodoksisessa kirkossa ennen pääsiäistä, Herran ylösnousemuksen juhlaa ja kestää 40 päivää. Varsinainen Suuri paasto alkaa sovintosunnuntaista eli laskiaissunnuntaista.

Pyhän Efraim Syyrialaisen paastorukous
Herra, elämäni valtias! Estä minusta laiskuuden,
velttouden, vallanhimon ja turhanpuhumisen henki.
Anna minulle, sinun palvelijallesi, sielun puhtauden,
nöyryyden, kärsivällisyyden ja rakkauden henki.
Oi, Kuningas ja Herra! Anna minun nähdä rikokseni ja anna,
etten veljeäni tuomitsisi, sillä siunattu olet sinä iankaikkisesti.
Aamen.

Pääsiäistä edeltävän paaston pituus ja muoto kehittyivät nykyiseen muotoonsa ensimmäisten vuosisatojen alussa. Ensimmäisen ekumeenisen kirkolliskokouksen aikoihin vuonna 325 se alkoi olla jo nykyisen 40 päivän pituinen.

Alkuun se koski vain opetettavia, katekumeeneja, jotka kastettiin pääsiäisenä, mutta alkoi jo varhain myös koskemaan muitakin, ensi alkuun kehoituksena jakaa katekumeenien rukous ja kieltäymys.

Suuren paaston jakautuminen 40 päivälle on ollut ongelmallinen kysymys kirkolle pitkän aikaa. Laskentatapa on vaihdellut alueittain eri puolilla kristikuntaa. Ongelmia ovat olleet mm. lauantai (Jumalan asettama levon ja nautinnon päivä) ja sunnuntai (ylösnousemuksen päivä), ovatko ne paastopäiviä ja lasketaanko Suuri viikko paastoaikaan.

Roomassa jätettiin sunnuntait pois paastosta ja puuttuvat päivät lisättiin paaston alkuun. Paasto alkoi siis tuhkakeskiviikkona.

Konstatinopolissa Lasaruksen lauantai ja Suuri viikko katsottiin pääsiäisen tapahtumiksi ja otettiin pois suuresta paastosta. Lauantait ja sunnuntait laskettiin paastoon mukaan ja paasto alkoi tuhkakeskiviikkoa edeltävästä maanantaista ja päättyi kuudennen paastoviikon perjantaina. Lasaruksen lauantai ja palmusunnuntai katsottiin kevyiksi paastopäiviksi ja niiden jälkeen alkoi paaston ankarin vaihe, Suuri viikko.

Tämä tarkoittaa, että meidän perinteemme mukaisesti sovintosunnuntaina alkava pääsiäistä edeltävä paastokausi kestää seitsemän viikkoa ja siihen kuuluvat sekä suuri paasto että suuri viikko.

Valmistusviikot ja paastokausi huomioiden ajanjaksoon aina Sakkeuksen sunnuntaista pääsiäiseen (n. 10 - 12 viikon jaksoon) sisältyy niin paastoton viikko kuin eriasteisia paastoviikkoja aina kevyestä paastosta suuren viikon ankaraan paastoon asti.

Suuren paaston ajalle sijoittuvat seuraavat sunnuntait:

1. Ortodoksisuuden sunnuntai-> OP1- OP2-OP3
2. Pyhän Gregorios Palamaksen sunnuntai -> Gregorios Palamas
3. Ristinkumartamisen sunnuntai -> OP2-OP3
4. Pyhittäjä Johannes Siinailaisen sunnuntai
5. Pyhittäjä Maria Egyptiläisen sunnuntai

Suurta paastoa seuraa Suuri viikko, jossa ovat:

1. Herran ratsastus Jerusalemiin eli palmusunnuntai
2. Suuri maanantai
3. Suuri tiistai
4. Suuri keskiviikko
5. Suuri torstai (läntisessä perinteessä kiirastorstai)
6. Suuri perjantai (läntisessä perinteessä pitkäperjantai)
7. Suuri lauantai

Suuren viikon jälkeen tulee ortodoksisen kirkon suurin juhla, juhlien juhla, Herran pääsiäinen eli Kristuksen ylösnousemisen juhla, johon pitkä paastokausi päättyy.

HAP

Kirjallisuutta

• Munkki Serafim: Tie ylösnousemukseen - Suuren paaston ja pääsiäisen sanoma, (Kirjapaja) 2006
• Alexander Schmemann: Suuri Paasto, (OV) 1982

Katso myös

• Sakkeuksen sunnuntai
• Publikaanin ja fariseuksen sunnuntai
• Tuhlaajapojan sunnuntai -> OP1-OP2
• Tuomiosunnuntai -> OP1
• Askeesissa kirkastuneiden pyhittäjien ja jumalankantajaisien muistopäivä sovintosunnuntaita edeltävänä lauantaina
• Sovintosunnuntai -> OP1
• Valmistusviikot -> OP1
• Paastosäännöt ortodoksisessa kirkossa

Linkkejä

• www.ort.fi: Paasto ja paastosääntöjen merkitys
• isä Raimo Sissonen / Tsasounan suunnalta: Suuri paasto