Ero sivun ”“Suomalainen” Vanhan testamentin kaanon” versioiden välillä
Ortodoksi.netista
(Ak: Uusi sivu: <center><small>Sisällysluettelo</small></center> '''TT Hannu Pöyhönen''': 3. "Suomalainen" Vanhan testamentin kaanon ---- Voidaan peru...) |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 2: | Rivi 2: | ||
'''TT Hannu Pöyhönen''': 3. "Suomalainen" Vanhan testamentin kaanon |
'''TT Hannu Pöyhönen''': 3. "Suomalainen" Vanhan testamentin kaanon |
||
---- |
---- |
||
Voidaan perustellusti sanoa, että Vanhan testamentin kaanon on mutkikas asia monessakin |
Voidaan perustellusti sanoa, että [[VT|Vanhan testamentin]] kaanon on mutkikas asia monessakin mielessä. Vanhan testamentin kaanonin ongelmat liittyvät niin syntyhistoriaan, kirjojen keskinäisen järjestyksen, mutta myös niiden jaottelun määrittelyyn, sen sisältämän materiaalin yhdistelyyn temaattisiksi kokonaisuuksiksi ja lopulta vielä sen laajuuteen. |
||
mielessä. Vanhan testamentin kaanonin ongelmat liittyvät niin syntyhistoriaan, kirjojen keskinäisen |
|||
järjestyksen, mutta myös niiden jaottelun määrittelyyn, sen sisältämän materiaalin yhdistelyyn |
|||
temaattisiksi kokonaisuuksiksi ja lopulta vielä sen laajuuteen. |
|||
Ennen kuin lähdemme vaiheittain selvittelemään tietämme tämän viidakon halki, meidän on varmaankin viisasta lähteä liikkeelle siitä, mikä on meille entuudestaan tuttua, eli Vanhan testamentin kaanonista sellaisena kuin me todennäköisesti olemme tottuneet sen tähän asti mieltämään. Tästä syystä seuraavalle sivulle on kirjattu visuaalisesti helposti hahmotettavaan muotoon Vanhan testamentin kanoniset kirjat Suomessa vallalla olevan perinteen mukaisesti, joka nojautuu pitkälti paikallisen valtakirkon omaksumaan käytäntöön. Jotta kuitenkin samalla voisimme tulla konkreettisesti tietoiseksi myös aiheeseemme liittyvistä ongelmista sekä lisäksi vielä valmistella maaperää ensimmäistä eteenpäin johtavaa askelta varten, luettelon viereen on laitettu näkyviin Vanhan testamentin kaanon Palestiinan juutalaisten omaksumassa muodossa. Kirjat on numeroitu kummassakin tapauksessa kyseisten perinteiden mukaisesti myöhempää käyttöä silmällä pitäen sekä edellisen luettelon tapauksessa varustettu vielä Suomessa käytössä olevilla virallisilla lyhenteillä artikkelista saatavan hyödyn lisäämiseksi. |
|||
Ennen kuin lähdemme vaiheittain selvittelemään tietämme tämän viidakon halki, meidän on |
|||
varmaankin viisasta lähteä liikkeelle siitä, mikä on meille entuudestaan tuttua, eli Vanhan testamentin kaanonista sellaisena kuin me todennäköisesti olemme tottuneet sen tähän asti mieltämään. Tästä syystä seuraavalle sivulle on kirjattu visuaalisesti helposti hahmotettavaan |
|||
muotoon Vanhan testamentin kanoniset kirjat Suomessa vallalla olevan perinteen mukaisesti, |
|||
joka nojautuu pitkälti paikallisen valtakirkon omaksumaan käytäntöön. Jotta kuitenkin samalla |
|||
voisimme tulla konkreettisesti tietoiseksi myös aiheeseemme liittyvistä ongelmista sekä lisäksi |
|||
vielä valmistella maaperää ensimmäistä eteenpäin johtavaa askelta varten, luettelon viereen |
|||
on laitettu näkyviin Vanhan testamentin kaanon Palestiinan juutalaisten omaksumassa |
|||
muodossa. Kirjat on numeroitu kummassakin tapauksessa kyseisten perinteiden mukaisesti |
|||
myöhempää käyttöä silmälläpitäen sekä edellisen luettelon tapauksessa varustettu vielä Suomessa käytössä olevilla virallisilla lyhenteillä artikkelista saatavan hyödyn lisäämiseksi. |
|||
Suomessa vallitseva käytäntö: Juutalaisuuteen vakiintunut käytäntö: |
Suomessa vallitseva käytäntö: Juutalaisuuteen vakiintunut käytäntö: |
||
Rivi 64: | Rivi 53: | ||
39. Malakian kirja (Mal.) 24. b) Toinen Aikakirja |
39. Malakian kirja (Mal.) 24. b) Toinen Aikakirja |
||
Näistä kahdesta Vanhan testamentin kanonisten kirjojen luettelosta, joista ensimmäinen siis edustaa lähinnä lännen protestanttisen kristillisyyden ja toinen juutalaisuuden parissa vallitsevaa perinnettä, voimme jo nopealla silmäyksellä havaita seuraavat erot: ensinnäkin ryhmittelyssä käytettävät nimitykset vastaavat huonosti toisiaan, toiseksi kirjojen järjestys kaanonissa ei ole lähestulkoonkaan sama ja kolmanneksi kirjojen määrä on huomattavan erilainen. Lähempi tutustuminen luetteloihin johtaa kuitenkin ajatukset toiseen suuntaan. Se näet paljastaa, että kaanonin erot ovat lopultakin sekundaarisia, sillä itse pääasia eli kirjojen määrässä havaittava poikkeama johtuu pelkästään erilaisesta tavasta yhdistää tai erotella siihen sisältyvää materiaalia. Juutalaisilla monet kristillisessä perinteessä kaksiosaisina tavattavat teokset esiintyvät yhtenä kokonaisuutena (Samuelin kirjat, Kuningasten kirjat, Aikakirjat, mutta myös Esra ja Nehemia) ja, mikä tässä yhteydessä on tärkeintä, heille 12 “pienen profeetan” teokset edustavat yhtä ainutta profeettakirjaa. |
|||
Näistä kahdesta Vanhan testamentin kanonisten kirjojen luettelosta, joista ensimmäinen siis |
|||
edustaa lähinnä lännen protestanttisen kristillisyyden ja toinen juutalaisuuden parissa vallitsevaa |
|||
perinnettä, voimme jo nopealla silmäyksellä havaita seuraavat erot: ensinnäkin ryhmittelyssä |
|||
käytettävät nimitykset vastaavat huonosti toisiaan, toiseksi kirjojen järjestys kaanonissa |
|||
ei ole lähestulkoonkaan sama ja kolmanneksi kirjojen määrä on huomattavan erilainen. Lähempi |
|||
tutustuminen luetteloihin johtaa kuitenkin ajatukset toiseen suuntaan. Se näet paljastaa, |
|||
että kaanonin erot ovat lopultakin sekundaarisia, sillä itse pääasia eli kirjojen määrässä havaittava |
|||
poikkeama johtuu pelkästään erilaisesta tavasta yhdistää tai erotella siihen sisältyvää materiaalia. |
|||
Juutalaisilla monet kristillisessä perinteessä kaksiosaisina tavattavat teokset esiintyvät |
|||
yhtenä kokonaisuutena (Samuelin kirjat, Kuningasten kirjat, Aikakirjat, mutta myös Esra |
|||
ja Nehemia) ja, mikä tässä yhteydessä on tärkeintä, heille 12 “pienen profeetan” teokset edustavat |
|||
yhtä ainutta profeettakirjaa. |
|||
Niinpä voimme ensimmäisenä merkittävänä havaintona todeta, että Vanhan testamentin kaanon |
Niinpä voimme ensimmäisenä merkittävänä havaintona todeta, että Vanhan testamentin kaanon niin lännen protestanttisten kirkkojen tuottamissa raamatunkäännöksissä kuin hepreankielisissä juutalaisissa Pyhien Kirjojen tekstilaitoksissa on sisällöllisesti identtinen, vaikka edellisessä tapauksessa siihen kuuluukin 39 ja jälkimmäisessä hämäävästi vain 24 kirjaa. |
||
niin lännen protestanttisten kirkkojen tuottamissa raamatunkäännöksissä kuin hepreankielisissä |
|||
juutalaisissa Pyhien Kirjojen tekstilaitoksissa on sisällöllisesti identtinen, vaikka edellisessä |
|||
tapauksessa siihen kuuluukin 39 ja jälkimmäisessä hämäävästi vain 24 kirjaa. |
|||
Tämän ensikontaktin jälkeen lähdemme varsinaisesti seuraamaan Vanhan testamentin kaanonin |
Tämän ensikontaktin jälkeen lähdemme varsinaisesti seuraamaan Vanhan testamentin kaanonin historiaa, minkä yhteydessä pääsemme paremmin ymmärtämään materiaalin jaottelussa esiintyvien nimitysten erilaisuutta, mutta myös tämän asian taakse kätkeytyvää sanomaa. |
||
---- |
|||
historiaa, minkä yhteydessä pääsemme paremmin ymmärtämään materiaalin jaottelussa |
|||
<- edellinen osa: [["Kaanon"|Osa 1. "Kaanon"]] ~ seuraava osa: [[Palestiinalaisen kaanonin historia]] -> |
|||
esiintyvien nimitysten erilaisuutta, mutta myös tämän asian taakse kätkeytyvää sanomaa. |
|||
---- |
|||
© [[Hannu Pöyhönen]] |
|||
[[Luokka:Raamattu]] |
|||
[[Luokka:Vanha testamentti]] |
Versio 18. toukokuuta 2009 kello 20.31
TT Hannu Pöyhönen: 3. "Suomalainen" Vanhan testamentin kaanon
Voidaan perustellusti sanoa, että Vanhan testamentin kaanon on mutkikas asia monessakin mielessä. Vanhan testamentin kaanonin ongelmat liittyvät niin syntyhistoriaan, kirjojen keskinäisen järjestyksen, mutta myös niiden jaottelun määrittelyyn, sen sisältämän materiaalin yhdistelyyn temaattisiksi kokonaisuuksiksi ja lopulta vielä sen laajuuteen.
Ennen kuin lähdemme vaiheittain selvittelemään tietämme tämän viidakon halki, meidän on varmaankin viisasta lähteä liikkeelle siitä, mikä on meille entuudestaan tuttua, eli Vanhan testamentin kaanonista sellaisena kuin me todennäköisesti olemme tottuneet sen tähän asti mieltämään. Tästä syystä seuraavalle sivulle on kirjattu visuaalisesti helposti hahmotettavaan muotoon Vanhan testamentin kanoniset kirjat Suomessa vallalla olevan perinteen mukaisesti, joka nojautuu pitkälti paikallisen valtakirkon omaksumaan käytäntöön. Jotta kuitenkin samalla voisimme tulla konkreettisesti tietoiseksi myös aiheeseemme liittyvistä ongelmista sekä lisäksi vielä valmistella maaperää ensimmäistä eteenpäin johtavaa askelta varten, luettelon viereen on laitettu näkyviin Vanhan testamentin kaanon Palestiinan juutalaisten omaksumassa muodossa. Kirjat on numeroitu kummassakin tapauksessa kyseisten perinteiden mukaisesti myöhempää käyttöä silmällä pitäen sekä edellisen luettelon tapauksessa varustettu vielä Suomessa käytössä olevilla virallisilla lyhenteillä artikkelista saatavan hyödyn lisäämiseksi.
Suomessa vallitseva käytäntö: Juutalaisuuteen vakiintunut käytäntö: I Laki: I Laki (Tôrâ): 1. Ensimmäinen Mooseksen kirja (1. Moos.) 1. Ensimmäinen Mooseksen kirja 2. Toinen Mooseksen kirja (2. Moos.) 2. Toinen Mooseksen kirja 3. Kolmas Mooseksen kirja (3. Moos.) 3. Kolmas Mooseksen kirja 4. Neljäs Mooseksen kirja eli (4. Moos.) 4. Neljäs Mooseksen kirja 5. Viides Mooseksen kirja eli (5. Moos.) 5. Viides Mooseksen kirja II Historialliset kirjat: II Profeetat (Něbî’îm): 6. Joosuan kirja (Joos.) A. Varhaisemmat profeetat: 7. Tuomarien kirja (Tuom.) 6. Joosuan kirja 8. Ruutin kirja (Ruut) 7. Tuomarien kirja 9. Ensimmäinen Samuelin kirja (1. Sam.) 8. a) Ensimmäinen Samuelin kirja 10. Toinen Samuelin kirja (2. Sam.) 8. b) Toinen Samuelin kirja 11. Ensimmäinen kuningasten kirja (1. Kun.) 9. a) Ensimmäinen kuningasten kirja 12. Toinen kuningasten kirja (2. Kun.) 9. b) Toinen kuningasten kirja 13. Ensimmäinen Aikakirja (1. Aik.) B. Myöhäisemmät profeetat: 14. Toinen Aikakirja (2. Aik.) 10. Jesajan kirja 15. Esran kirja (Esra) 11. Jeremian kirja 16. Nehemian kirja (Neh.) 12. Hesekielin kirja 17. Esterin kirja (Est.) 13. “Kaksitoista profeettaa” III Runolliset kirjat: * Hoosean kirja 18. Jobin kirja (Job) * Joelin kirja 19. Psalmit (Ps.) * Aamoksen kirja 20. Sananlaskut (Sananl.) * Obadjan kirja 21. Saarnaajan kirja (Saarn.) * Joonan kirja 22. Laulujen laulu (Laul.l.) * Miikan kirja IV Profeetat: * Nahumin kirja A. Suuret profeetat * Habakukin kirja 23. Jesajan kirja (Jes.) * Sefanjan kirja 24. Jeremian kirja (Jer.) * Haggain kirja 25. Valitusvirret (Valit.) * Sakarjan kirja 26. Hesekielin kirja (Hes.) * Malakian kirja 27. Danielin kirja (Dan.) III Kirjoitukset (Kětubim): B. Pienet profeetat 14. Psalmit 28. Hoosean kirja (Hoos.) 15. Jobin kirja 29. Joelin kirja (Joel) 16. Sananlaskut 30. Aamoksen kirja (Aam.) 17. Ruutin kirja 31. Obadjan kirja (Ob.) 18. Laulujen laulu 32. Joonan kirja (Joona) 19. Saarnaajan kirja 33. Miikan kirja (Miika) 20. Valitusvirret 34. Nahumin kirja (Nah.) 21. Esterin kirja 35. Habakukin kirja (Hab.) 22. Danielin kirja 36. Sefanjan kirja (Sef.) 23. a) Esran kirja 37. Haggain kirja (Hagg.) 23. b) Nehemian kirja 38. Sakarjan kirja (Sak.) 24. a) Ensimmäinen Aikakirja 39. Malakian kirja (Mal.) 24. b) Toinen Aikakirja
Näistä kahdesta Vanhan testamentin kanonisten kirjojen luettelosta, joista ensimmäinen siis edustaa lähinnä lännen protestanttisen kristillisyyden ja toinen juutalaisuuden parissa vallitsevaa perinnettä, voimme jo nopealla silmäyksellä havaita seuraavat erot: ensinnäkin ryhmittelyssä käytettävät nimitykset vastaavat huonosti toisiaan, toiseksi kirjojen järjestys kaanonissa ei ole lähestulkoonkaan sama ja kolmanneksi kirjojen määrä on huomattavan erilainen. Lähempi tutustuminen luetteloihin johtaa kuitenkin ajatukset toiseen suuntaan. Se näet paljastaa, että kaanonin erot ovat lopultakin sekundaarisia, sillä itse pääasia eli kirjojen määrässä havaittava poikkeama johtuu pelkästään erilaisesta tavasta yhdistää tai erotella siihen sisältyvää materiaalia. Juutalaisilla monet kristillisessä perinteessä kaksiosaisina tavattavat teokset esiintyvät yhtenä kokonaisuutena (Samuelin kirjat, Kuningasten kirjat, Aikakirjat, mutta myös Esra ja Nehemia) ja, mikä tässä yhteydessä on tärkeintä, heille 12 “pienen profeetan” teokset edustavat yhtä ainutta profeettakirjaa.
Niinpä voimme ensimmäisenä merkittävänä havaintona todeta, että Vanhan testamentin kaanon niin lännen protestanttisten kirkkojen tuottamissa raamatunkäännöksissä kuin hepreankielisissä juutalaisissa Pyhien Kirjojen tekstilaitoksissa on sisällöllisesti identtinen, vaikka edellisessä tapauksessa siihen kuuluukin 39 ja jälkimmäisessä hämäävästi vain 24 kirjaa.
Tämän ensikontaktin jälkeen lähdemme varsinaisesti seuraamaan Vanhan testamentin kaanonin historiaa, minkä yhteydessä pääsemme paremmin ymmärtämään materiaalin jaottelussa esiintyvien nimitysten erilaisuutta, mutta myös tämän asian taakse kätkeytyvää sanomaa.
<- edellinen osa: Osa 1. "Kaanon" ~ seuraava osa: Palestiinalaisen kaanonin historia ->