Vanha testamentti ja sen kaanon
Ortodoksi.netista
Ortodoksi.netissä julkaistaan laajana artikkelisarjana Valamon kansanopistossa opettavan teologian tohtori Hannu Pöyhösen alun perin Pyhän Kosmas Aitolialaisen Veljestön sivuilla oleva laaja artikkeli Vanha testamentti ja sen kaanon.
Artikkeli on yksi harvoista Vanhaa testamenttia ja sen kaanonia käsittelevistä suomenkielisistä ortodoksisista artikkeleista. Kyseistä aihetta ei ole internetissä eikä oikein muuallakaan käsitelty kovin laajasti, ei ortodoksisen kirkon eikä oikein muittenkaan kirkkojen näkökannasta katsottuina.
Artikkelisarjan lopuksi koko laaja artikkeli julkaistaan myös vielä pdf-tiedostona. Tämän sivun alaosassa olevasta sisällysluettelosta näet artikkelisarjan etenemisen. Julkaistut osat ovat sisällysluettelossa linkkeinä, joista pääsee suoraan kyseisen artikkelin osaan. Sarjan voi myös lukea aloittamalla ensimmäisestä ja jatkamalla seuraavaan artikkeliin jokaisen artikkelin lopussa olevasta linkistä.
Artikkeliin tehdyt niin sanotut wikilinkit vievät Ortodoksi.netin sivuilla oleviin muihin artikkeleihin ja tietoiskuihin ja ovat Ortodoksi.netin ylläpidon tähän tekstiin laittamia sisäisiä linkkejä.
Ortodoksi.net
TT Hannu Pöyhönen
Johdannoksi
Käsillä oleva artikkeli ei ole tarkoitettu syvälliseksi erityistutkimukseksi Vanhan testamentin kaanonin synnystä ja siihen kuuluvista kirjoista, vaan sen tehtävä on ennen kaikkea pyrkiä selventämään tiettyjä tähän liittyviä perusasioita. Vaatimattomuudestaan huolimatta se on luonnollisesti samalla myös tieteellinen tutkielma sekä puheenvuoro tai kannanotto siihen kansainväliseen keskusteluun, jota ortodoksisen kirkon piirissä edelleenkin – ja ehkä erityisesti juuri nyt – käydään Vanhan testamentin kaanonin rajoista.
Vanhan testamentin kaanonin hahmottaminen on suomalaiselle ortodoksikristitylle itse asiassa huomattavan vaikeaa kolmestakin syystä.
- Se on vaikeaa ensinnäkin siksi, että meillä ei ole omaa raamatunkäännöstämme, joka sisällöllisesti ja rakenteellisesti, so. kirjojen määrän ja keskinäisen sijoittelun suhteen, vastaisi Kirkkomme Raamattua koskevaa traditiota.
- Toiseksi se on vaikeaa siksi, että meillä ei edes ole olemassa suomeksi – niin yllättävältä kuin se kuulostaakin! – kaikkia Kirkkomme Vanhaan testamenttiin yleisesti liittämiä pyhiä tekstejä, ja joissakin tapauksissa, kun sellaisia on erillisinä, ne voivat olla meille tuttuihin Pyhiin Kirjoihin kuuluvia täydentäviä katkelmia, joiden täsmällinen sijainti niiden laajemmassa kirjallisessa materiaalissa on meille täysin epäselvää.
- Kolmanneksi Vanhan testamentin kaanonin hahmottaminen on meille vaikeaa siksi, että tätä koskevaa suomalaista ja kansainvälistäkin teologista tutkimuskirjallisuutta, erityisesti ortodoksiselta pohjalta nousevaa ja siten sen intresseistä syvemmin kiinnostunutta, löytyy yllättävän niukalti, eikä sekään ymmärrettävästi ole vailla epätarkkuuksia ja suoranaisia virheitä. Näitä puutteita, epätarkkuuksia ja virheitäkin tämä artikkeli siis pyrkii jossain määrin poistamaan haluamatta kuitenkaan lausua asioista mitään lopullista ja tyhjentävää tai väittämättä itse olevansa erehtymätön. On selvää, että tämänkin artikkelin jälkeen Vanhan testamentin kaanonista kiinnostuneella lukijalla voi olla mielessään vielä monta vastaustaan odottavaa kysymystä, mutta toivottavasti ne ovat määrällisesti harvempia ja laadullisesti spesifisempiä.
Sisällys
- Vanhan testamentin merkitys kristitylle
- "Kaanon"
- “Suomalainen” Vanhan testamentin kaanon
- Palestiinalaisen kaanonin historia
- Septuaginta ja aleksandrialainen kaanon
- Varhaiskristillinen kirkko ja Vanhan testamentin kaanon
- Vanhan testamentin kaanon jakautumattomassa kristikunnassa myöhemmin
- Vanhan testamentin kaanon jakautuneen kristikunnan aikana
- Kannanottoja kysymykseen Vanhan testamentin kaanonista Idän kirkossa
- Liite I: Suomennoksina puuttuvat deuterokanoniset tekstit
- Liite II: Deuterokanonisten katkelmien paikka niiden protokanonisissa teoksissa
- Liite III: Esran kirjat
- Liite IV: Merkittäviä Vanhan testamentin ulkopuolisia tekstejä