Ero sivun ”Jumalanäiti Ennusmerkki” versioiden välillä
Ortodoksi.netista
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Kuva:Jumalansynnyttajan_ennusmerkki01.jpg|thumb|<center>Jumalansynnyttäjän Ennusmerkki -ikoni (kr. Oranta tai Panagia, engl. Praying).<br><small>(kuva © Pyykkönen)</small></center>]][[Kuva:Mother of God -Znameniye.jpg|thumb|''<center>Orantti, Jumalanäidin ennusmerkki'', ikoni. Kizin luostari, Kristuksen kirkastuksen kirkon ikonostaasi, 1700-luku.<small>''Kuva: Wikipedia''</small></center>]]'''Ennusmerkki'''-ikonia nimitetään myös |
[[Kuva:Jumalansynnyttajan_ennusmerkki01.jpg|thumb|<center>Jumalansynnyttäjän Ennusmerkki -ikoni (kr. Oranta tai Panagia, engl. Praying).<br><small>(kuva © Pyykkönen)</small></center>]][[Kuva:Mother of God -Znameniye.jpg|thumb|''<center>Orantti, Jumalanäidin ennusmerkki'', ikoni. Kizin luostari, Kristuksen kirkastuksen kirkon ikonostaasi, 1700-luku.<small>''Kuva: Wikipedia''</small></center>]]'''Ennusmerkki'''-ikonia nimitetään myös kreikkalaisen nimensä mukaisesti [[Orantti|Orantiksi]] tai venäläisen nimensä mukaisesti [[Znamenie (ikoni)|Znamenieksi]]. Orantti nimitys tulee sanasta ''orantis, rukoileva''. |
||
Tämä ikonityyppi on yksi vanhimmista [[Jumalanäiti|Jumalanäidin]] ikonityypeistä. Sen varhaisia malleja on löydetty Rooman Cimitero Maggioren katakombeista. Nämä ikonifreskot ovat peräisin jo 300-luvun alusta. |
Tämä ikonityyppi on yksi vanhimmista [[Jumalanäiti|Jumalanäidin]] ikonityypeistä. Sen varhaisia malleja on löydetty Rooman Cimitero Maggioren katakombeista. Nämä ikonifreskot ovat peräisin jo 300-luvun alusta. |
||
Alkuperäisessä Ennusmerkki-[[ikoni]]ssa Jumalanäiti on kuvattu kokovartalokuvana, mutta nykyisin variaatio, jossa Jumalanäiti kuvataan puolivartalokuvana, on tullut erittäin yleiseksi ja suosituksi. Tätä variaatiota nimitetään myös nimellä ''Platitera'', ''Taivaita avarampi''. Tällainen ikoni on kuvattu usein ortodoksisen kirkon pääalttarin takaseinään tai kattoon. Silloin ikonin symboliikassa Jumalanäiti on kirkon henkilöitymä, jossa rajallinen on mahduttanut itseensä rajattoman. |
|||
[[Jeesus|Jeesus-lapsi]] liitettiin jo varhaisissa malleissa Jumalanäidin rinnan päälle puolivartalokuvana. Hänet kuvataan joko ''[[mandorla]]n'' sisässä tai ilman sitä. Mandorla on eräänlainen valokehä, joka kuvaa taivasta ja iankaikkisuutta sekä samalla Marian kohtua. Jeesus-lapsi on kuvattu siunaavaan asentoon ja Hän siunaa joskus molemmilla käsillä, useimmiten vain oikealla kädellä ja vasemmassa kädessä on kirjakäärö. |
[[Jeesus|Jeesus-lapsi]] liitettiin jo varhaisissa malleissa Jumalanäidin rinnan päälle puolivartalokuvana. Hänet kuvataan joko ''[[mandorla]]n'' sisässä tai ilman sitä. Mandorla on eräänlainen valokehä, joka kuvaa taivasta ja iankaikkisuutta sekä samalla Marian kohtua. Jeesus-lapsi on kuvattu siunaavaan asentoon ja Hän siunaa joskus molemmilla käsillä, useimmiten vain oikealla kädellä ja vasemmassa kädessä on kirjakäärö. |
||
| Rivi 17: | Rivi 17: | ||
Kuuluisaksi tämä ikonityyppi tuli Novgorodissa vuonna 1170, kun sen avulla pelastui kaupunki asukkaineen Suzdalin ruhtinaan Andrei Bogoljubskin piiritykseltä. Ihmeellisen pelastumisen johdosta Novgorodin arkkipiispa Elias määräsi vuosittain vietettäväksi Jumalanäidin Ennusmerkki-ikonin juhlaa ja ortodoksinen kirkko viettää sitä joka vuosi marraskuun 27. päivänä. |
Kuuluisaksi tämä ikonityyppi tuli Novgorodissa vuonna 1170, kun sen avulla pelastui kaupunki asukkaineen Suzdalin ruhtinaan Andrei Bogoljubskin piiritykseltä. Ihmeellisen pelastumisen johdosta Novgorodin arkkipiispa Elias määräsi vuosittain vietettäväksi Jumalanäidin Ennusmerkki-ikonin juhlaa ja ortodoksinen kirkko viettää sitä joka vuosi marraskuun 27. päivänä. |
||
Venäjällä ja slaavilaisessa traditiossa tunnetaan useita Ennusmerkki-ikonin erilaisia ja erinimisiä variaatioita, useat näistä ikoneista kuuluvat ns. |
Venäjällä ja slaavilaisessa traditiossa tunnetaan useita Ennusmerkki-ikonin erilaisia ja erinimisiä variaatioita, useat näistä ikoneista kuuluvat ns. ihmeitätekeviin ikoneihin ja niitä on siksi nimetty ihmeiden tapahtumapaikkojen mukaisesti. Tällaisia ikoneja ovat muiden muassa Serafim-Ponetaevkan Jumalanäiti, Tsarskoe Selon Jumalanäiti, Abalakan Jumalanäiti, Dionysievo-Glushetskin Jumalanäiti ja Kurskin Jumalanäiti. |
||
== Ennusmerkki-ikoneja internetissä == |
== Ennusmerkki-ikoneja internetissä == |
||
| Rivi 33: | Rivi 33: | ||
== Kirjallisuutta == |
== Kirjallisuutta == |
||
* Munkki Serafim (toim.): Synaksarion - marraskuu |
* Munkki Serafim (toim.): Synaksarion - marraskuu |
||
** Jumalanäidin Ennusmerkki-ikoni |
** Jumalanäidin Ennusmerkki-ikoni s. 375-376 |
||
* Kaisa Raittila: Ikonin hiljainen puhe |
* Kaisa Raittila: Ikonin hiljainen puhe |
||
** Ennusmerkki Jumalanäiti |
** Ennusmerkki Jumalanäiti s. 36-37 |
||
'''[[Käyttäjä:Hannu|Hannu Pyykkönen]]''' |
'''[[Käyttäjä:Hannu|Hannu Pyykkönen]]''' |
||
Versio 13. lokakuuta 2009 kello 07.53
Ennusmerkki-ikonia nimitetään myös kreikkalaisen nimensä mukaisesti Orantiksi tai venäläisen nimensä mukaisesti Znamenieksi. Orantti nimitys tulee sanasta orantis, rukoileva.
Tämä ikonityyppi on yksi vanhimmista Jumalanäidin ikonityypeistä. Sen varhaisia malleja on löydetty Rooman Cimitero Maggioren katakombeista. Nämä ikonifreskot ovat peräisin jo 300-luvun alusta.
Alkuperäisessä Ennusmerkki-ikonissa Jumalanäiti on kuvattu kokovartalokuvana, mutta nykyisin variaatio, jossa Jumalanäiti kuvataan puolivartalokuvana, on tullut erittäin yleiseksi ja suosituksi. Tätä variaatiota nimitetään myös nimellä Platitera, Taivaita avarampi. Tällainen ikoni on kuvattu usein ortodoksisen kirkon pääalttarin takaseinään tai kattoon. Silloin ikonin symboliikassa Jumalanäiti on kirkon henkilöitymä, jossa rajallinen on mahduttanut itseensä rajattoman.
Jeesus-lapsi liitettiin jo varhaisissa malleissa Jumalanäidin rinnan päälle puolivartalokuvana. Hänet kuvataan joko mandorlan sisässä tai ilman sitä. Mandorla on eräänlainen valokehä, joka kuvaa taivasta ja iankaikkisuutta sekä samalla Marian kohtua. Jeesus-lapsi on kuvattu siunaavaan asentoon ja Hän siunaa joskus molemmilla käsillä, useimmiten vain oikealla kädellä ja vasemmassa kädessä on kirjakäärö.
Ympärillä saattaa joskus olla kuvattuina myös enkeleitä ja niillä osoitetaan symbolisesti, että Jumalanäiti on asemaltaan enkeleitäkin korkeammalla.
Ennusmerkki-ikoni viittaa symboliikallaan Kristuksen lihaksitulemiseen eli inkarnaatioon ja siihen liitetään usein profeetta Jesajan ennustus (Jes.7:14):
- "Sen tähden Herra antaa itse teille merkin: neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää pojan ja antaa hänelle nimen Immanuel."
Nimi Immanuel tarkoittaa meidän kanssamme on Jumala.
Kuuluisaksi tämä ikonityyppi tuli Novgorodissa vuonna 1170, kun sen avulla pelastui kaupunki asukkaineen Suzdalin ruhtinaan Andrei Bogoljubskin piiritykseltä. Ihmeellisen pelastumisen johdosta Novgorodin arkkipiispa Elias määräsi vuosittain vietettäväksi Jumalanäidin Ennusmerkki-ikonin juhlaa ja ortodoksinen kirkko viettää sitä joka vuosi marraskuun 27. päivänä.
Venäjällä ja slaavilaisessa traditiossa tunnetaan useita Ennusmerkki-ikonin erilaisia ja erinimisiä variaatioita, useat näistä ikoneista kuuluvat ns. ihmeitätekeviin ikoneihin ja niitä on siksi nimetty ihmeiden tapahtumapaikkojen mukaisesti. Tällaisia ikoneja ovat muiden muassa Serafim-Ponetaevkan Jumalanäiti, Tsarskoe Selon Jumalanäiti, Abalakan Jumalanäiti, Dionysievo-Glushetskin Jumalanäiti ja Kurskin Jumalanäiti.
Ennusmerkki-ikoneja internetissä
- Itkevä Ennusmerkki-ikoni
- Kurskin Jumalanäiti
- Ennusmerkki (kokovartalokuva)
- Piirroskuvaikoni
- Znamenie
Katso myös
Kirjallisuutta
- Munkki Serafim (toim.): Synaksarion - marraskuu
- Jumalanäidin Ennusmerkki-ikoni s. 375-376
- Kaisa Raittila: Ikonin hiljainen puhe
- Ennusmerkki Jumalanäiti s. 36-37