Serbian patriarkaatti
Ortodoksi.netista
| Serbian patriarkaatti | |
 | |
| Perustaja | apostoli Andreas ja pyhä Sava Serbialainen |
| Itsenäisyys | 1219 (menetti 1459), jälleen 1832 |
| Tunnustaminen | 1219 (Konstantinopoli), uudestaan 1879 |
| Päämies | patriarkka Irinej (valittu 22.1.2010) |
| Keskuspaikka | Belgrad, Serbia |
| Toiminta-alue | Serbia, Bosnia ja Hertsegovina, Kroatia, Unkari, Makedonia, Montenegro, joitain entisiä Jugoslavian alueita |
| Hallinta-alueita | Yhdysvallat, Kanada, Eurooppa, Australia |
| Kieli | kirkkoslaavi, paikallisia kieliä |
| Jäsenistön määrä | 15 000 000 |
| Kotisivu | http://www.spc.rs/eng |
Serbian patriarkaatti on yksi viidestä ns. uudesta patriarkaatista, jotka ovat ajan myötä eronneet ns. vanhoista patriarkaateista:
Muut ns uudet patriarkaatit ovat:
Serbian patriarkaattia johtaa Serbian patriarkka, Irinej.
| Autokefaliset ja autonomiset ortodoksiset kirkot |
| Autokefaliset kirkot |
| Neljä vanhaa patriarkaattia: Konstantinopoli | Aleksandria | Antiokia | Jerusalem Viisi uutta patriarkaattia: Venäjä | Serbia | Romania | Bulgaria | Georgia Autokefaliset arkkipiispakunnat: Kypros | Kreikka | Puola | Albania | Tšekki ja Slovakia | Ukraina* | Amerikka* |
| Autonomiset kirkot |
| Siinai | Suomi | Viro* | Japani* | Kiina* | Ukraina |
| Merkki * tarkoittaa, ettei autokefaliaa tai autonomiaa ole tunnustettu ortodoksisessa maailmassa kattavasti. |