Ero sivun ”Suomen ortodoksinen kirkko” versioiden välillä
Ortodoksi.netista
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 5: | Rivi 5: | ||
Suomen ortodoksisen kirkon korkeimpana [[piispa]]na toimii [[Konstantinopolin ekumeeninen patriarkka]] – tällä hetkellä [[patriarkka]] [[Bartolomeos (patriarkka)|Bartolomeos I]] ja Suomessa korkein piispa on Karjalan ja koko Suomen [[arkkipiispa]] [[Leo (arkkipiispa)|Leo]] (''Leo Makkonen''), joka johtaa noin 60 000 jäsenistä Suomen ortodoksista kirkkoa Karjalan hiippakunnasta, keskuspaikkana Kuopio. Suomalaisista noin reilu 1 % kuuluu ortodoksiseen kirkkoon. Oman ortodoksisen kirkkomme lisäksi Suomessa toimii ortodoksisen kanonisen perinteen vastaisesti myös toisen patriarkaatin – [[Moskovan ja koko Venäjän patriarkaatti|Moskovan ja koko Venäjän patriarkaatin]] – alaisuudessa olevia seurakuntia lähinnä suuremmissa kaupungeissamme. Niihin kuuluu lähinnä venäläisiä maahanmuuttajia. |
Suomen ortodoksisen kirkon korkeimpana [[piispa]]na toimii [[Konstantinopolin ekumeeninen patriarkka]] – tällä hetkellä [[patriarkka]] [[Bartolomeos (patriarkka)|Bartolomeos I]] ja Suomessa korkein piispa on Karjalan ja koko Suomen [[arkkipiispa]] [[Leo (arkkipiispa)|Leo]] (''Leo Makkonen''), joka johtaa noin 60 000 jäsenistä Suomen ortodoksista kirkkoa Karjalan hiippakunnasta, keskuspaikkana Kuopio. Suomalaisista noin reilu 1 % kuuluu ortodoksiseen kirkkoon. Oman ortodoksisen kirkkomme lisäksi Suomessa toimii ortodoksisen kanonisen perinteen vastaisesti myös toisen patriarkaatin – [[Moskovan ja koko Venäjän patriarkaatti|Moskovan ja koko Venäjän patriarkaatin]] – alaisuudessa olevia seurakuntia lähinnä suuremmissa kaupungeissamme. Niihin kuuluu lähinnä venäläisiä maahanmuuttajia. |
||
<center>-> [[Suomen ortodoksisen kirkon jäsenmäärä v. 2006]]</center> |
<center>-> [[Suomen ortodoksisen kirkon jäsenmäärä v. 2006, 2009 ja 2010]]</center> |
||
Suomen ortodoksisen kirkon kieli on suomi tai ruotsi, mutta palveluksissa käytetään satunnaisesti ja tarvittaessa myös muita kieliä kuten venäjää, kreikkaa, romaniaa ja englantia tai jopa [[kirkkoslaavi]]a ja kolttasaamea. |
Suomen ortodoksisen kirkon kieli on suomi tai ruotsi, mutta palveluksissa käytetään satunnaisesti ja tarvittaessa myös muita kieliä kuten venäjää, kreikkaa, romaniaa ja englantia tai jopa [[kirkkoslaavi]]a ja kolttasaamea. |
||
Rivi 15: | Rivi 15: | ||
Suomeen ortodoksisuus saapui jo 1000-luvulla Novgorodin ruhtinaskunnasta leviten siis ensiksi Kaakkois-Suomeen ja Karjalaan. 1300-luvulla - samoihin aikoihin kun [[roomalaiskatolinen kirkko]] teki ristiretkiään läntiseen Suomeen - Suomen itäiselle alueelle perustettiin ensimmäisiä ortodoksisia [[luostari|luostareita]] ja 1500-luvulla - samoihin aikoihin kuin luterilaisuus syntyi Saksassa - ortodoksisuus oli jo melko vakiintunut etenkin Karjalassa. |
Suomeen ortodoksisuus saapui jo 1000-luvulla Novgorodin ruhtinaskunnasta leviten siis ensiksi Kaakkois-Suomeen ja Karjalaan. 1300-luvulla - samoihin aikoihin kun [[roomalaiskatolinen kirkko]] teki ristiretkiään läntiseen Suomeen - Suomen itäiselle alueelle perustettiin ensimmäisiä ortodoksisia [[luostari|luostareita]] ja 1500-luvulla - samoihin aikoihin kuin luterilaisuus syntyi Saksassa - ortodoksisuus oli jo melko vakiintunut etenkin Karjalassa. |
||
Katso tarkemmin ortodoksisuuden saapuminen ja leviäminen Suomessa artikkelista: -> [[ |
Katso tarkemmin ortodoksisuuden saapuminen ja leviäminen Suomessa artikkelista: -> [[Suomen kirkon historian aikajana]]. |
||
Alkuun Suomen ortodoksit kuuluivat Venäjän kirkon alaisuuteen ja Suomen ortodoksinen hiippakunta perustettiin vuonna 1892. Venäjän vallankumouksen ja Suomen itsenäisyyden saavuttamisen myllerryksissä liityimme 1920-luvulla Konstantinopolin ekumeenisen patriarkaatin alaisuuteen eli [[jurisdiktio]]on ja vuonna 1923 Konstantinopolin patriarkka antoi ns. [[Tomos]] -asiakirjan, jolla kirkkomme liitettiin patriarkaattiin. |
Alkuun Suomen ortodoksit kuuluivat Venäjän kirkon alaisuuteen ja Suomen ortodoksinen hiippakunta perustettiin vuonna 1892. Venäjän vallankumouksen ja Suomen itsenäisyyden saavuttamisen myllerryksissä liityimme 1920-luvulla Konstantinopolin ekumeenisen patriarkaatin alaisuuteen eli [[jurisdiktio]]on ja vuonna 1923 Konstantinopolin patriarkka antoi ns. [[Tomos]] -asiakirjan, jolla kirkkomme liitettiin patriarkaattiin. |
||
Rivi 83: | Rivi 83: | ||
* [[Joensuun ortodoksinen seurakunta|Joensuu]] – kirkkoherrana rovasti [[Iivo Suvanto]] |
* [[Joensuun ortodoksinen seurakunta|Joensuu]] – kirkkoherrana rovasti [[Iivo Suvanto]] |
||
* [[Jyväskylän ortodoksinen seurakunta|Jyväskylä]] – kirkkoherrana rovasti [[Timo Mäkirinta]] |
* [[Jyväskylän ortodoksinen seurakunta|Jyväskylä]] – kirkkoherrana rovasti [[Timo Mäkirinta]] |
||
* [[Kuopion ortodoksinen seurakunta|Kuopio]] – kirkkoherrana |
* [[Kuopion ortodoksinen seurakunta|Kuopio]] – kirkkoherrana pastori [[Timo Honkaselkä]] |
||
* [[Lieksan ortodoksinen seurakunta|Lieksa]] – kirkkoherrana pastori [[ |
* [[Lieksan ortodoksinen seurakunta|Lieksa]] – kirkkoherrana pastori [[Lars Ahlbäck]] siirtyi Ouluun. 1.1.2011, uutta ei vielä valittu |
||
* [[Mikkelin ortodoksinen seurakunta|Mikkeli]] – kirkkoherrana pastori [[Johannes Hätinen]] |
* [[Mikkelin ortodoksinen seurakunta|Mikkeli]] – kirkkoherrana pastori [[Johannes Hätinen]] |
||
* [[Nurmeksen ortodoksinen seurakunta|Nurmes]] – kirkkoherrana pastori [[Andrei Verikov]] |
* [[Nurmeksen ortodoksinen seurakunta|Nurmes]] – kirkkoherrana pastori [[Andrei Verikov]] |
||
* [[Rautalammen ortodoksinen seurakunta|Rautalampi]] – kirkkoherrana |
* [[Rautalammen ortodoksinen seurakunta|Rautalampi]] – kirkkoherrana pappismunkki [[Johannes Parviainen]] |
||
* [[Taipaleen ortodoksinen seurakunta|Taipale]] – kirkkoherrana pastori [[Paavo Ratilainen]] |
* [[Taipaleen ortodoksinen seurakunta|Taipale]] – kirkkoherrana pastori [[Paavo Ratilainen]] |
||
* [[Varkauden ortodoksinen seurakunta|Varkaus]] – kirkkoherrana |
* [[Varkauden ortodoksinen seurakunta|Varkaus]] – kirkkoherrana pastori [[Bogdan Grosu]] |
||
<center>-> [[Seurakuntien jäsenmäärät Karjalan hiippakunnassa v. 2006|Karjalan hiippakunnan seurakuntien jäsenmäärät 1.1.2006]]</center> |
<center>-> [[Seurakuntien jäsenmäärät Karjalan hiippakunnassa v. 2006, 2010|Karjalan hiippakunnan seurakuntien jäsenmäärät 1.1.2006 ja 1.1.2010]]</center> |
||
==== Helsingin hiippakunnan seurakunnat (8 kpl): ==== |
==== Helsingin hiippakunnan seurakunnat (8 kpl): ==== |
||
Rivi 97: | Rivi 97: | ||
* [[Haminan ortodoksinen seurakunta|Hamina]] – kirkkoherrana rovasti [[Leo Huurinainen]] |
* [[Haminan ortodoksinen seurakunta|Hamina]] – kirkkoherrana rovasti [[Leo Huurinainen]] |
||
* [[Helsingin ortodoksinen seurakunta|Helsinki]] – pastori [[Markku Salminen]] |
* [[Helsingin ortodoksinen seurakunta|Helsinki]] – pastori [[Markku Salminen]] |
||
* [[Hämeenlinnan ortodoksinen seurakunta|Hämeenlinna]] – kirkkoherrana |
* [[Hämeenlinnan ortodoksinen seurakunta|Hämeenlinna]] – kirkkoherrana rovastii [[Markku Aroma]] |
||
* [[Kotkan ortodoksinen seurakunta|Kotka]] – kirkkoherrana |
* [[Kotkan ortodoksinen seurakunta|Kotka]] – kirkkoherrana pastori [[Alexander Hautamäki]] |
||
* [[Lahden ortodoksinen seurakunta|Lahti]] – kirkkoherrana pastori [[Aki Leskinen]] |
* [[Lahden ortodoksinen seurakunta|Lahti]] – kirkkoherrana pastori [[Aki Leskinen]] |
||
* [[Lappeenrannan ortodoksinen seurakunta|Lappeenranta]] – kirkkoherrana pastori [[Timo Tynkkynen]] |
* [[Lappeenrannan ortodoksinen seurakunta|Lappeenranta]] – kirkkoherrana pastori [[Timo Tynkkynen]] |
||
* [[Tampereen ortodoksinen seurakunta|Tampere]] – kirkkoherrana |
* [[Tampereen ortodoksinen seurakunta|Tampere]] – kirkkoherrana pastori [[Markku Toivanen]] |
||
* [[Turun ortodoksinen seurakunta|Turku]] – kirkkoherrana pastori [[Ion Durac]] |
* [[Turun ortodoksinen seurakunta|Turku]] – kirkkoherrana pastori [[Ion Durac]] |
||
<center>-> [[Seurakuntien jäsenmäärät Helsingin hiippakunnassa v. 2006|Helsingin hiippakunnan seurakuntien jäsenmäärät 1.1.2006]]</center> |
<center>-> [[Seurakuntien jäsenmäärät Helsingin hiippakunnassa v. 2006, 2010|Helsingin hiippakunnan seurakuntien jäsenmäärät 1.1.2006 ja 1.1.2010]]</center> |
||
==== Oulun hiippakunnan seurakunnat (5 kpl): ==== |
==== Oulun hiippakunnan seurakunnat (5 kpl): ==== |
||
* [[Kajaanin ortodoksinen seurakunta|Kajaani]] – kirkkoherrana |
* [[Kajaanin ortodoksinen seurakunta|Kajaani]] – kirkkoherrana arkkimandriitta [[Andreas Larikka]] |
||
* [[Kiuruveden ortodoksinen seurakunta|Kiuruvesi]] – kirkkoherrana rovasti [[Antero Petsalo]] |
* [[Kiuruveden ortodoksinen seurakunta|Kiuruvesi]] – kirkkoherrana rovasti [[Antero Petsalo]] |
||
* [[Lapin ortodoksinen seurakunta|Lappi]] – kirkkoherrana pastori [[Viatcheslav Skopets]] |
* [[Lapin ortodoksinen seurakunta|Lappi]] – kirkkoherrana pastori [[Viatcheslav Skopets]] |
||
* [[Oulun ortodoksinen seurakunta|Oulu]] – kirkkoherrana |
* [[Oulun ortodoksinen seurakunta|Oulu]] – kirkkoherrana pastori [[Marko Patronen]] |
||
* [[Vaasan ortodoksinen seurakunta|Vaasa]] – kirkkoherrana pastori [[Matti Wallgrén]] |
* [[Vaasan ortodoksinen seurakunta|Vaasa]] – kirkkoherrana pastori [[Matti Wallgrén]] |
||
<center>-> [[Seurakuntien jäsenmäärät Oulun hiippakunnassa v. 2006|Oulun hiippakunnan seurakuntien jäsenmäärät 1.1.2006]]</center> |
<center>-> [[Seurakuntien jäsenmäärät Oulun hiippakunnassa v. 2006, 2010|Oulun hiippakunnan seurakuntien jäsenmäärät 1.1.2006 ja 1.1.2010]]</center> |
||
== Luostarit == |
== Luostarit == |
||
Rivi 120: | Rivi 120: | ||
Suomen ortodoksiseen kirkkoon kuuluu kaksi [[luostari]]a: |
Suomen ortodoksiseen kirkkoon kuuluu kaksi [[luostari]]a: |
||
* [[Uuden Valamon luostari|Valamon luostari]] Heinävedellä (Karjalan hiippakunnassa), luostarin [[igumeni]] on |
* [[Uuden Valamon luostari|Valamon luostari]] Heinävedellä (Karjalan hiippakunnassa), luostarin vt.[[igumeni]] on KS Joensuun [[Arseni (apulaispiispa)|piispa Arseni]]. |
||
* [[Lintulan luostari]] Heinävedellä (Karjalan hiippakunnassa), luostarin [[igumenia]] on äiti [[Marina (igimenia)|Marina]] (''Maria Iltola'') |
* [[Lintulan luostari]] Heinävedellä (Karjalan hiippakunnassa), luostarin [[igumenia]] on äiti [[Marina (igimenia)|Marina]] (''Maria Iltola'') |
||
== Kirkon laitokset == |
== Kirkon laitokset == |
||
Kirkon piiriin kuuluvat vielä eräät laitokset: |
Kirkon piiriin kuuluvat vielä mm. eräät laitokset: |
||
* [[Valamon kansanopisto]] Heinävedellä, rehtorina [[Sirpa Koriala]] |
* [[Valamon kansanopisto]] Heinävedellä, rehtorina [[Sirpa Koriala]] |
||
* [[Valamon luostarin kirjasto]] Heinävedellä, kirjastonhoitajana [[Heljä Knuuti]] |
* [[Valamon luostarin kirjasto]] Heinävedellä, kirjastonhoitajana [[Heljä Knuuti]] |
||
* [[Ortodoksisen kirjallisuuden julkaisuneuvosto]] (OKJ) Kuopiossa, |
* [[Ortodoksisen kirjallisuuden julkaisuneuvosto]] (OKJ) Kuopiossa, julkaisukoordinaattorina, KS Joensuun [[Arseni (apulaispiispa)|piispa Arseni]] |
||
* [[Suomen ortodoksinen kirkkomuseo]] Kuopiossa, johtajana [[Teresa Leskinen]] |
* [[Suomen ortodoksinen kirkkomuseo]] Kuopiossa, johtajana [[Teresa Leskinen]] |
||
⚫ | |||
* [[Kirkkokunnan ompelimo]] Kuopiossa, ompelijana [[Aune Mannala]] |
|||
⚫ | |||
⚫ | |||
⚫ | |||
== Muu papisto == |
== Muu papisto == |
||
Rivi 143: | Rivi 142: | ||
Kirkkoon kuuluu vielä matkapappeja neljästä eri toimipiiristä. Heillä on apunaan matkakanttorit. Aikaisemmin tehtävissä toivat seuraavat seuraavilla toimipaikoilla. |
Kirkkoon kuuluu vielä matkapappeja neljästä eri toimipiiristä. Heillä on apunaan matkakanttorit. Aikaisemmin tehtävissä toivat seuraavat seuraavilla toimipaikoilla. |
||
* I toimipiiri: matkapappi, pastori [[ |
* I toimipiiri: matkapappi, pastori [[Aleksej Sjöberg]], toimipaikkana Kokkola |
||
* II toimipiiri: matkapappi, rovasti [[Vesa Takala]] toimipaikkana Kovero Joensuussa (''Tuupovaarassa'') |
* II toimipiiri: matkapappi, rovasti [[Vesa Takala]] toimipaikkana Kovero Joensuussa (''Tuupovaarassa'') |
||
* III toimipiiri: |
* III toimipiiri: matkapappi, pastori [[Roland Tõnisson]] toimipaikkana Turku |
||
* IV toimipiiri: matkapappi, |
* IV toimipiiri: vt.matkapappi, rovasti [[Rauno Pietarinen]] toimipaikkana Ivalo |
||
Vuonna 2009 matkapapistojen toimialueisiin ja tehtäviin tuli muutos. III toimintapiirin matkapappi, isä Petri Korhonen on valittu Helsingin seurakunnan papiksi ja vastaavasti matkapapistoon on valittu Helsingistä isä [[Alksej Sjöberg]] toimipaikkanaan Kokkola. Muista muutoksesta tarkemmin myöhemmin. |
|||
Venäjänkielistä maahanmuuttajatyötä hoitaa koko Suomen ortodoksisen kirkon alueella projektiluontoisesti: |
Venäjänkielistä maahanmuuttajatyötä hoitaa koko Suomen ortodoksisen kirkon alueella projektiluontoisesti: |
||
* pastori [[Viktor Maksimovskij]] |
* pastori [[Viktor Maksimovskij]] Helsingistä |
||
=== Sotilaspapisto === |
=== Sotilaspapisto === |
||
Rivi 158: | Rivi 155: | ||
Sotilaspappeina toimii kuusi seurakuntapappia oman toimensa ohessa: |
Sotilaspappeina toimii kuusi seurakuntapappia oman toimensa ohessa: |
||
* Yhteyspappina puolustusvoimissa: rovasti [[Leo Huurinainen]] Kouvolasta |
* Yhteyspappina puolustusvoimissa, pääesikunnassa: rovasti [[Leo Huurinainen]] Kouvolasta |
||
* |
* Etelä-Suomi: pastori [[Markku Salminen]] |
||
* Kainuu: arkkimandriitta [[Andreas Larikka]] |
|||
* Kajaanissa: rovasti [[Pentti Hakkarainen]] |
|||
* |
* Länsi-Suomi: rovasti [[Markku Aroma]] |
||
* |
* Itä-Suomi: rovasti [[Vesa Takala]] |
||
* Rovaniemellä: tieto puuttuu |
|||
=== Harrastuneisuutensa vuoksi pappeuteen vihityt === |
=== Harrastuneisuutensa vuoksi pappeuteen vihityt === |
||
Rivi 173: | Rivi 169: | ||
Suomen ortodoksisen kirkon palkkaamia ns. kiertäviä uskonnonopettajia toimii maassa kolme opettajaa: |
Suomen ortodoksisen kirkon palkkaamia ns. kiertäviä uskonnonopettajia toimii maassa kolme opettajaa: |
||
* Lapin piirissä: [[ |
* Lapin piirissä: [[Olli Koskela]] Rovaniemeltä |
||
* Etelä-Suomen piirissä: [[Tuula Härkönen]] Tampereelta |
* Etelä-Suomen piirissä: [[Tuula Härkönen]] Tampereelta |
||
* Pohjois-Suomen piirissä: avoin |
|||
Näiden lisäksi seurakuntien alueella toimii kuntien tai seurakuntien erikseen tai yhdessä palkkaamia ortodoksisia uskonnonopettajia, jotka selviävät parhaiten kysymällä asiaa omasta seurakunnasta. Pääsääntöisesti jokaisen ortodoksisen oppilaan tulee saada oman tunnustuksensa mukaista opetusta, jonka järjestämisestä vastaa oppilaan oma koulu ja kunta yhteistyössä seurakunnan kanssa. |
Näiden lisäksi seurakuntien alueella toimii kuntien tai seurakuntien erikseen tai yhdessä palkkaamia ortodoksisia uskonnonopettajia, jotka selviävät parhaiten kysymällä asiaa omasta seurakunnasta. Pääsääntöisesti jokaisen ortodoksisen oppilaan tulee saada oman tunnustuksensa mukaista opetusta, jonka järjestämisestä vastaa oppilaan oma koulu ja kunta yhteistyössä seurakunnan kanssa. |
||
Rivi 185: | Rivi 180: | ||
* [[Kirkkojen maailmanneuvosto]] (KMN) |
* [[Kirkkojen maailmanneuvosto]] (KMN) |
||
* [[Euroopan kirkkojen konferenssi]] |
* [[Euroopan kirkkojen konferenssi]] |
||
* [[Suomen ekumeeninen neuvosto]] (''jonka johtajana toimii nyt ( |
* [[Suomen ekumeeninen neuvosto]] (''jonka johtajana toimii nyt (2012) ortodoksinen pappi, isä [[Heikki Huttunen]], Helsingin ortodoksisesta seurakunnasta'') |
||
(''Edellä olevat tiedot on tarkistettu vastaamaan tilannetta 1.1.2012'') |
|||
{{Ortodoksiset kirkot}} |
{{Ortodoksiset kirkot}} |
Versio 2. tammikuuta 2012 kello 12.21
Suomen ortodoksinen kirkko on toinen Suomen ns. kansalliskirkoista (aikaisempi nimitys: valtionkirkko) ja se kuuluu autonomisena kirkkona Konstantinopolin ekumeeniseen patriarkaattiin.
Kirkolla on siis kansalliskirkkona kirkollisveronkanto-oikeus. Kirkko noudattaa muista ortodoksisista kirkoista poiketen läntisen kirkon ns. uutta eli gregoriaanista kirkkokalenteria, muualla ortodoksisessa maailmassa noudatetaan vanhaa eli juliaanista kirkkokalenteria joko sellaisenaan tai soveltaen vain pääsiäiseen ja siitä johtuviin juhliin.
Suomen ortodoksisen kirkon korkeimpana piispana toimii Konstantinopolin ekumeeninen patriarkka – tällä hetkellä patriarkka Bartolomeos I ja Suomessa korkein piispa on Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa Leo (Leo Makkonen), joka johtaa noin 60 000 jäsenistä Suomen ortodoksista kirkkoa Karjalan hiippakunnasta, keskuspaikkana Kuopio. Suomalaisista noin reilu 1 % kuuluu ortodoksiseen kirkkoon. Oman ortodoksisen kirkkomme lisäksi Suomessa toimii ortodoksisen kanonisen perinteen vastaisesti myös toisen patriarkaatin – Moskovan ja koko Venäjän patriarkaatin – alaisuudessa olevia seurakuntia lähinnä suuremmissa kaupungeissamme. Niihin kuuluu lähinnä venäläisiä maahanmuuttajia.
Suomen ortodoksisen kirkon kieli on suomi tai ruotsi, mutta palveluksissa käytetään satunnaisesti ja tarvittaessa myös muita kieliä kuten venäjää, kreikkaa, romaniaa ja englantia tai jopa kirkkoslaavia ja kolttasaamea.
Kirkon historia
Ortodoksisuus on levinnyt Suomeen idästä Bysantin valtakunnasta Kiovan, Venäjän ja Novgorodin kautta Karjalaan, josta se sitten on levinnyt koko Suomeen.
Suomeen ortodoksisuus saapui jo 1000-luvulla Novgorodin ruhtinaskunnasta leviten siis ensiksi Kaakkois-Suomeen ja Karjalaan. 1300-luvulla - samoihin aikoihin kun roomalaiskatolinen kirkko teki ristiretkiään läntiseen Suomeen - Suomen itäiselle alueelle perustettiin ensimmäisiä ortodoksisia luostareita ja 1500-luvulla - samoihin aikoihin kuin luterilaisuus syntyi Saksassa - ortodoksisuus oli jo melko vakiintunut etenkin Karjalassa.
Katso tarkemmin ortodoksisuuden saapuminen ja leviäminen Suomessa artikkelista: -> Suomen kirkon historian aikajana.
Alkuun Suomen ortodoksit kuuluivat Venäjän kirkon alaisuuteen ja Suomen ortodoksinen hiippakunta perustettiin vuonna 1892. Venäjän vallankumouksen ja Suomen itsenäisyyden saavuttamisen myllerryksissä liityimme 1920-luvulla Konstantinopolin ekumeenisen patriarkaatin alaisuuteen eli jurisdiktioon ja vuonna 1923 Konstantinopolin patriarkka antoi ns. Tomos -asiakirjan, jolla kirkkomme liitettiin patriarkaattiin.
Arkkipiispat
Suomen arkkipiispat ja hiippakuntapiispat valitsee nykyään kirkolliskokous. Aikaisemmin käytäntö oli sama molemmilla kansalliskirkoilla, piispat valitsi Tasavallan Presidentti. Kirkolliskokouksen arkkipiispan valinnan vahvistaa kanonisesti Konstantinopolin ekumeenisen patriarkaatin Pyhä synodi ja muiden piispojen valinnan arkkipiispa.
Venäjän vallan aikana maassamme toimi neljä eri arkkipiispaa:
Kts. tarkemmin artikkeli -> Venäläiset arkkipiispat.
Konstantinopolin jurisdiktionin aikana Suomen kirkolla on ollut seuraavat arkkipiispat:
- Herman (Herman Aav)
- Paavali (Yrjö Olmari ent. Gusev)
- Johannes (Wilho Johannes Rinne)
- Leo (Leo Makkonen)
Kirkon hallinto
Ylin päättävä toimielin on Suomen ortodoksisen kirkon kirkolliskokous, joka kokoontuu vuosittain tai tarvittaessa ja jolla on apunaan myös kirkolliskokousten välisenä aikana tarvittaessa kokoontuvia valiokuntia.
Joissakin kanonisissa asioissa ylimpänä toimielimenä toimii Suomen ortodoksisen kirkon piispainkokous tai joskus jopa Konstantinopolin ekumeenisen patriarkaatin Pyhä synodi.
Ylin toimeenpaneva toimielin on Suomen ortodoksisen kirkon kirkollishallitus, jolla on apunaan asettamiaan tarvittavia toimikuntia tai työryhmiä.
Ekumeeninen patriarkaatti toimii vanhassa Konstantinopolissa eli nykyisessä Istanbulissa Turkissa.
Kirkolliskokouksen ja kirkollishallituksen apuna toimii Kuopiossa kirkollishallituksen kanslia ja ortodoksinen tiedotuskeskus johtajanaan arkkipiispa ja kirkollishallituksen kansliapäällikkö, lainoppinut kirkkoneuvos Risto Ikäheimo.
Hiippakunnissa toimivat omat hiippakuntakansliansa piispojen johdolla apunaan mm. hiippakuntasihteerit ja tarvittava kansliahenkilökunta.
Suomen ortodoksinen kirkko on jakaantunut hallinnollisesti kolmeen hiippakuntaan:
Jokaista hiippakuntaa johtaa oma hiippakuntapiispa, jota tavallisemmin nimitetään metropoliitaksi (paitsi ei arkkipiispaa). Arkkipiispan apuna toimii Karjalan hiippakunnassa apulaispiispa – tällä hetkellä KS Joensuun piispa Arseni (Jorma Heikkinen) toimipaikkanaan Kuopio.
Hiippakuntapiispat
- KP Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa Leo (Leo Makkonen)johtaa Karjalan hiippakuntaa
- KP Helsingin metropoliitta Ambrosius (Risto Jääskeläinen) johtaa Helsingin hiippakuntaa, keskuspaikkanaan Kallvik Helsingissä.
- KP Oulun metropoliitta Panteleimon (Petri Sarho) johtaa Oulun hiippakuntaa keskuspaikkanaan Oulu.
Seurakunnat
Hiippakunnat ovat jakaantuneet 24 seurakuntaan, joista 11 on Karjalan, 8 Helsingin ja 5 Oulun hiippakunnassa. Seurakuntien rajat eivät kaikissa tapauksissa noudata yhden kunnan tai kaupungin rajoja, vaan niihin pääsääntöisesti kuuluu useita kuntia. Sama kunta ei kuitenkaan voi kuulua kuin yhteen ortodoksiseen seurakuntaan.
Seurakunnissa on pääkirkko ja rukoushuoneita eli tšasounia. Suuremmissa seurakunnissa toimii kaksi tai useampia pappeja, pienissä vain yksi pappi ja kanttori.
Seurakunnassa ylintä valtaa käyttää seurakunnanvaltuusto, joka valitaan nelivuotiskaudeksi. Valtuusto valitsee keskuudestaan puheenjohtajan.
Ylintä toimeenpanovaltaa seurakunnassa käyttää seurakunnanneuvosto, joka on seurakunnan valtuuston valitsema valtuuston toimikauden ajaksi. Neuvoston puheenjohtajan toimii kirkkoherra. Neuvoston apuna toimii erilaisia toimikuntia ja työryhmiä.
Karjalan hiippakunnan seurakunnat (11 kpl):
- Iisalmi – kirkkoherrana rovasti Elias Huurinainen
- Ilomantsi – kirkkoherrana pastori Ioannis Lampropoulos
- Joensuu – kirkkoherrana rovasti Iivo Suvanto
- Jyväskylä – kirkkoherrana rovasti Timo Mäkirinta
- Kuopio – kirkkoherrana pastori Timo Honkaselkä
- Lieksa – kirkkoherrana pastori Lars Ahlbäck siirtyi Ouluun. 1.1.2011, uutta ei vielä valittu
- Mikkeli – kirkkoherrana pastori Johannes Hätinen
- Nurmes – kirkkoherrana pastori Andrei Verikov
- Rautalampi – kirkkoherrana pappismunkki Johannes Parviainen
- Taipale – kirkkoherrana pastori Paavo Ratilainen
- Varkaus – kirkkoherrana pastori Bogdan Grosu
Helsingin hiippakunnan seurakunnat (8 kpl):
- Hamina – kirkkoherrana rovasti Leo Huurinainen
- Helsinki – pastori Markku Salminen
- Hämeenlinna – kirkkoherrana rovastii Markku Aroma
- Kotka – kirkkoherrana pastori Alexander Hautamäki
- Lahti – kirkkoherrana pastori Aki Leskinen
- Lappeenranta – kirkkoherrana pastori Timo Tynkkynen
- Tampere – kirkkoherrana pastori Markku Toivanen
- Turku – kirkkoherrana pastori Ion Durac
Oulun hiippakunnan seurakunnat (5 kpl):
- Kajaani – kirkkoherrana arkkimandriitta Andreas Larikka
- Kiuruvesi – kirkkoherrana rovasti Antero Petsalo
- Lappi – kirkkoherrana pastori Viatcheslav Skopets
- Oulu – kirkkoherrana pastori Marko Patronen
- Vaasa – kirkkoherrana pastori Matti Wallgrén
Luostarit
Suomen ortodoksiseen kirkkoon kuuluu kaksi luostaria:
- Valamon luostari Heinävedellä (Karjalan hiippakunnassa), luostarin vt.igumeni on KS Joensuun piispa Arseni.
- Lintulan luostari Heinävedellä (Karjalan hiippakunnassa), luostarin igumenia on äiti Marina (Maria Iltola)
Kirkon laitokset
Kirkon piiriin kuuluvat vielä mm. eräät laitokset:
- Valamon kansanopisto Heinävedellä, rehtorina Sirpa Koriala
- Valamon luostarin kirjasto Heinävedellä, kirjastonhoitajana Heljä Knuuti
- Ortodoksisen kirjallisuuden julkaisuneuvosto (OKJ) Kuopiossa, julkaisukoordinaattorina, KS Joensuun piispa Arseni
- Suomen ortodoksinen kirkkomuseo Kuopiossa, johtajana Teresa Leskinen
- Valamon konservointilaitos Heinävedellä, johtavana konservaattorina Riikka Köngäs
- Ortodoksinen seminaari Joensuussa, vs.johtajana, pastori Heikki Honkamäki (työvapaalla: rovasti Rauno Pietarinen)
Muu papisto
Muuhun papistoon kuuluvat matkapapit, sotilaspapit ja eläkkeellä olevat papit ja diakonit sekä ns. harrastuneisuutensa vuoksi pappeuteen vihityt papit ja diakonit.
Matkapapisto
Kirkkoon kuuluu vielä matkapappeja neljästä eri toimipiiristä. Heillä on apunaan matkakanttorit. Aikaisemmin tehtävissä toivat seuraavat seuraavilla toimipaikoilla.
- I toimipiiri: matkapappi, pastori Aleksej Sjöberg, toimipaikkana Kokkola
- II toimipiiri: matkapappi, rovasti Vesa Takala toimipaikkana Kovero Joensuussa (Tuupovaarassa)
- III toimipiiri: matkapappi, pastori Roland Tõnisson toimipaikkana Turku
- IV toimipiiri: vt.matkapappi, rovasti Rauno Pietarinen toimipaikkana Ivalo
Venäjänkielistä maahanmuuttajatyötä hoitaa koko Suomen ortodoksisen kirkon alueella projektiluontoisesti:
- pastori Viktor Maksimovskij Helsingistä
Sotilaspapisto
Sotilaspappeina toimii kuusi seurakuntapappia oman toimensa ohessa:
- Yhteyspappina puolustusvoimissa, pääesikunnassa: rovasti Leo Huurinainen Kouvolasta
- Etelä-Suomi: pastori Markku Salminen
- Kainuu: arkkimandriitta Andreas Larikka
- Länsi-Suomi: rovasti Markku Aroma
- Itä-Suomi: rovasti Vesa Takala
Harrastuneisuutensa vuoksi pappeuteen vihityt
Koska pappeus ei ole tutkinto eikä virka, vaan pappeuden palvelutehtävään kutsutaan, pappeuteen (papiksi ja diakoniksi) voidaan vihkiä myös täysin kouluttamaton (ilman pappisseminaaria tai yliopistollista teologista tutkintoa oleva) mieshenkilö piispan toimesta. Tällaisille ns. harrastuneisúutensa perusteella pappeuteen vihityillä on erilaisia piispan hänelle määräämiä rajoituksia, jotka saattavat koskea opetuspuheiden pitämistä ja sakramenttien toimittamista ja synninpäästön eli katumuksen sakramentin vastaanottamista.
Uskonnon opetus
Suomen ortodoksisen kirkon palkkaamia ns. kiertäviä uskonnonopettajia toimii maassa kolme opettajaa:
- Lapin piirissä: Olli Koskela Rovaniemeltä
- Etelä-Suomen piirissä: Tuula Härkönen Tampereelta
Näiden lisäksi seurakuntien alueella toimii kuntien tai seurakuntien erikseen tai yhdessä palkkaamia ortodoksisia uskonnonopettajia, jotka selviävät parhaiten kysymällä asiaa omasta seurakunnasta. Pääsääntöisesti jokaisen ortodoksisen oppilaan tulee saada oman tunnustuksensa mukaista opetusta, jonka järjestämisestä vastaa oppilaan oma koulu ja kunta yhteistyössä seurakunnan kanssa.
Ekumenia
Suomen ortodoksinen kirkko kuuluu mm. seuraaviin järjestöihin:
- Kirkkojen maailmanneuvosto (KMN)
- Euroopan kirkkojen konferenssi
- Suomen ekumeeninen neuvosto (jonka johtajana toimii nyt (2012) ortodoksinen pappi, isä Heikki Huttunen, Helsingin ortodoksisesta seurakunnasta)
(Edellä olevat tiedot on tarkistettu vastaamaan tilannetta 1.1.2012)
Autokefaliset ja autonomiset ortodoksiset kirkot |
Autokefaliset kirkot |
Neljä vanhaa patriarkaattia: Konstantinopoli | Aleksandria | Antiokia | Jerusalem Viisi uutta patriarkaattia: Venäjä | Serbia | Romania | Bulgaria | Georgia Autokefaliset arkkipiispakunnat: Kypros | Kreikka | Puola | Albania | Tšekki ja Slovakia | Ukraina* | Amerikka* |
Autonomiset kirkot |
Siinai | Suomi | Viro* | Japani* | Kiina* | Ukraina |
Merkki * tarkoittaa, ettei autokefaliaa tai autonomiaa ole tunnustettu ortodoksisessa maailmassa kattavasti. |