Toiminnot

Ero sivun ”Ekumeeniset kirkolliskokoukset” versioiden välillä

Ortodoksi.netista

Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1: Rivi 1:
{{Tämä artikkeli|käsittelee ekumeenisia kirkolliskokouksia, [[Suomen ortodoksisen kirkon kirkolliskokous]]ta käsitteelee toinen artikkeli}}
{{Tämä artikkeli|käsittelee ekumeenisia kirkolliskokouksia, [[Suomen ortodoksisen kirkon kirkolliskokous]]ta käsitteelee toinen artikkeli}}
{{ortodoksisuus}}
{{ortodoksisuus}}
[[Kuva:Nikea ens kokous wik.jpg|250px|thumb|<center>''Nikean ensimmäisen kirkolliskokouksen [[pyhien isien sunnuntai (opetuspuhe)|pyhät isät]], keisari Konstantinus<br>ja [[nikealais-konstantinopolilainen uskontunnustus]]''<br>kreikkalainen ikoni<br><small>''Kuva: Wikipedia''</small></center>]]
[[Kuva:Nikea ens kokous wik.jpg|250px|thumb|<center>''Nikean ensimmäisen kirkolliskokouksen [[pyhien isien sunnuntai (opetuspuhe)|pyhät isät]], keisari [[Konstantinos Suuri|Konstantinos]]<br>ja [[nikealais-konstantinopolilainen uskontunnustus]]''<br>kreikkalainen ikoni<br><small>''Kuva: Wikipedia''</small></center>]]
[[Ortodoksinen kirkko]] hyväksyy ja tunnustaa 7 '''ekumeenista eli yleistä, kaikkia kirkkoja koskevaa kirkolliskokousta'''.
[[Ortodoksinen kirkko]] hyväksyy ja tunnustaa 7 '''ekumeenista eli yleistä, kaikkia kirkkoja koskevaa kirkolliskokousta'''.


Oheisessa listassa kokouksen pitopaikan jälkeen kokouksen pitovuosi ja suluissa kokouksen tärkeimmät asiakokonaisuudet.
Oheisessa listassa kokouksen pitopaikan jälkeen kokouksen pitovuosi ja suluissa kokouksen tärkeimmät asiakokonaisuudet.


# [[Ensimmäinen ekumeeninen kirkolliskokous|Nikea]] v. 325 (''oppi kolminaisuudesta, [[Areiolaisuus|areiolaisuuden]] torjuminen, [[Nikean uskontunnustus]]'')
# [[Ensimmäinen ekumeeninen kirkolliskokous|Nikea]] v. 325 (''oppi [[Pyhä Kolminaisuus|kolminaisuudesta]], [[Areiolaisuus|areiolaisuuden]] torjuminen, [[Nikean uskontunnustus]]'')
# [[Toinen ekumeeninen kirkolliskokous|Konstantinopoli]] v. 381 (''Nikean kolminaisuusopin täydentäminen, [[uskontunnustus]]'')
# [[Toinen ekumeeninen kirkolliskokous|Konstantinopoli]] v. 381 (''Nikean [[Pyhä Kolminaisuus|kolminaisuusopin]] täydentäminen, [[uskontunnustus]]'')
# [[Kolmas ekumeeninen kirkolliskokous|Efesos]] v. 431 (''Kristuksen luonto, [[Nestoriolaisuus|nestoriolaisuuden]] torjuminen, Neitsyt Marian julistaminen Jumalansynnyttäjäksi'' (kreik. ''Theotokos'')
# [[Kolmas ekumeeninen kirkolliskokous|Efesos]] v. 431 (''Kristuksen luonto, [[Nestoriolaisuus|nestoriolaisuuden]] torjuminen, [[Neitsyt Maria]]n julistaminen [[Jumalansynnyttäjä]]ksi'' (kreik. ''[[Theotokos]]'')
# [[Neljäs ekumeeninen kirkolliskokous|Khalkedon]] v. 451 (''Kristuksen luonto, [[Monofysitismi|monofysitismin]] torjuminen'')
# [[Neljäs ekumeeninen kirkolliskokous|Khalkedon]] v. 451 (''Kristuksen luonto, [[Monofysitismi|monofysitismin]] torjuminen'')
# [[Viides ekumeeninen kirkolliskokous|Konstantinopoli]] v. 553 (''Kristuksen luonto, edellisten kirkolliskokousten päätösten lisävahvistukset'')
# [[Viides ekumeeninen kirkolliskokous|Konstantinopoli]] v. 553 (''Kristuksen luonto, edellisten kirkolliskokousten päätösten lisävahvistukset'')
Rivi 18: Rivi 18:
Muut kirkkokunnat (''esim. [[Roomalaiskatolinen kirkko|roomalaiskatoliset]], [[Protestantismi|protestantit]], [[Ortientaaliortodoksit|orientaaliset kirkot]]'') eivät tunnusta kaikkia näitä tai joitain osia näistä kirkolliskokouksista ekumeenisiksi ja kieltävät osan kokousten päätöksistä ja kanoneista.
Muut kirkkokunnat (''esim. [[Roomalaiskatolinen kirkko|roomalaiskatoliset]], [[Protestantismi|protestantit]], [[Ortientaaliortodoksit|orientaaliset kirkot]]'') eivät tunnusta kaikkia näitä tai joitain osia näistä kirkolliskokouksista ekumeenisiksi ja kieltävät osan kokousten päätöksistä ja kanoneista.


Ekumeeninen kirkolliskokous ymmärretään yleensä koko uskontunnustuksessa tunnustetun kirkon piispainkokoukseksi, joiden katsotaan olleen Pyhän Hengen ohjaamia ja niiden opetuksen siksi oikeaa. Etenkin varhaisimpia kokouksia arvostetaan myös useiden protestanttisten kirkkojen keskuudessa, mutta protestantit eivät katso niiden olevan opillisissa asioissa Raamatun kaltaisesti arvovaltaisia.
Ekumeeninen kirkolliskokous ymmärretään yleensä koko uskontunnustuksessa tunnustetun kirkon piispainkokoukseksi, joiden katsotaan olleen [[Pyhä Henki|Pyhän Hengen]] ohjaamia ja niiden opetuksen siksi oikeaa. Etenkin varhaisimpia kokouksia arvostetaan myös useiden protestanttisten kirkkojen keskuudessa, mutta protestantit eivät katso niiden olevan opillisissa asioissa [[Raamattu|Raamatun]] kaltaisesti arvovaltaisia.


Näiden kirkolliskokousten lisäksi pidettiin ns. paikalliskirkkojen omia kirkolliskokouksia, paikallisynodeja. Myös näiden kokousten hyväksymien päätösten ja kanonien tunnustamisessa on kirkkojen välillä suurta eroavaisuutta ja jopa eripuraa.
Näiden kirkolliskokousten lisäksi pidettiin ns. paikalliskirkkojen omia kirkolliskokouksia, paikallisynodeja. Myös näiden kokousten hyväksymien päätösten ja kanonien tunnustamisessa on kirkkojen välillä suurta eroavaisuutta ja jopa eripuraa.


Seuraavat paikallissynodit ovat kirjanneet omia päätöksiään ja kanoneja, jotka myös kaikki velvoittavat ortodoksisia kirkkoja eri puolilla maailmaa:
Seuraavat paikallissynodit ovat kirjanneet omia päätöksiään ja kanoneja, jotka myös kaikki velvoittavat [[Ortodoksinen kirkko|ortodoksisia kirkkoja]] eri puolilla maailmaa:


# Karthagon synodi (''v. 255'')
# Karthagon synodi (''v. 255'')
Rivi 36: Rivi 36:
# Konstantinopolin Hagia Sofian synodi (''v. 879'')
# Konstantinopolin Hagia Sofian synodi (''v. 879'')


Näistä ensimmäisen synodin (''Karthago, v. 255'') kanonit eivät sisälly kaikkiin kanonien kokoelmiin. Ne ovat sekä Ateenalaisessa syntagmassa että Pedalionissa, mutta puuttuvat slaavilaisesta ja romanialaisesta kanonisista kokoelmista.
Näistä ensimmäisen synodin (''Karthago, v. 255'') kanonit eivät sisälly kaikkiin kanonien kokoelmiin. Ne ovat sekä ''Ateenalaisessa syntagmassa'' että ''[[Pedalion]]issa'', mutta puuttuvat slaavilaisesta ja romanialaisesta kanonisista kokoelmista.


'''[[Käyttäjä:Hannu|Hannu Pyykkönen]]'''
'''[[Käyttäjä:Hannu|Hannu Pyykkönen]]'''

Versio 5. lokakuuta 2010 kello 05.00

Tämä artikkeli käsittelee ekumeenisia kirkolliskokouksia, Suomen ortodoksisen kirkon kirkolliskokousta käsitteelee toinen artikkeli
Tämä artikkeli on osa artikkelisarjasta:
Tutustu
ortodoksiseen kirkkoon
Traditio
Raamattu
Uskontunnustus
Ekumeeniset kirkolliskokoukset
Pyhät
Ortodoksinen jumalanpalvelus
osa 1 | osa 2 | osa 3
Liturgia
Kanonit
Ikoni
Symbolismi
Pyhä Kolminaisuus
Isä (Jumala)
Jeesus Kristus
Pyhä Henki
Yksi, Pyhä, katolinen ja apostolinen Kirkko
Ekklesiologia
Kirkkohistoria
Mysteriot
Nikean ensimmäisen kirkolliskokouksen pyhät isät, keisari Konstantinos
ja nikealais-konstantinopolilainen uskontunnustus

kreikkalainen ikoni
Kuva: Wikipedia

Ortodoksinen kirkko hyväksyy ja tunnustaa 7 ekumeenista eli yleistä, kaikkia kirkkoja koskevaa kirkolliskokousta.

Oheisessa listassa kokouksen pitopaikan jälkeen kokouksen pitovuosi ja suluissa kokouksen tärkeimmät asiakokonaisuudet.

  1. Nikea v. 325 (oppi kolminaisuudesta, areiolaisuuden torjuminen, Nikean uskontunnustus)
  2. Konstantinopoli v. 381 (Nikean kolminaisuusopin täydentäminen, uskontunnustus)
  3. Efesos v. 431 (Kristuksen luonto, nestoriolaisuuden torjuminen, Neitsyt Marian julistaminen Jumalansynnyttäjäksi (kreik. Theotokos)
  4. Khalkedon v. 451 (Kristuksen luonto, monofysitismin torjuminen)
  5. Konstantinopoli v. 553 (Kristuksen luonto, edellisten kirkolliskokousten päätösten lisävahvistukset)
  6. Konstantinopoli vv. 680 - 681 (monotelitismin torjuminen)
    ja Trullo, v. 692, ns. viisi-kuudes [quintisext / penthekte] kirkolliskokous, joka oli osa kuudetta kirkolliskokousta, ei itsenäinen, erillinen ekumeeninen kirkolliskokouksensa
  7. Nikea v. 787 (ikonien kunnioittamisen palauttaminen ja ikonoklasmin [ikonien raastamisen] torjuminen)

Näistä kuudelta kokoukselta on säilynyt sääntöjä eli kanoneja.

Muut kirkkokunnat (esim. roomalaiskatoliset, protestantit, orientaaliset kirkot) eivät tunnusta kaikkia näitä tai joitain osia näistä kirkolliskokouksista ekumeenisiksi ja kieltävät osan kokousten päätöksistä ja kanoneista.

Ekumeeninen kirkolliskokous ymmärretään yleensä koko uskontunnustuksessa tunnustetun kirkon piispainkokoukseksi, joiden katsotaan olleen Pyhän Hengen ohjaamia ja niiden opetuksen siksi oikeaa. Etenkin varhaisimpia kokouksia arvostetaan myös useiden protestanttisten kirkkojen keskuudessa, mutta protestantit eivät katso niiden olevan opillisissa asioissa Raamatun kaltaisesti arvovaltaisia.

Näiden kirkolliskokousten lisäksi pidettiin ns. paikalliskirkkojen omia kirkolliskokouksia, paikallisynodeja. Myös näiden kokousten hyväksymien päätösten ja kanonien tunnustamisessa on kirkkojen välillä suurta eroavaisuutta ja jopa eripuraa.

Seuraavat paikallissynodit ovat kirjanneet omia päätöksiään ja kanoneja, jotka myös kaikki velvoittavat ortodoksisia kirkkoja eri puolilla maailmaa:

  1. Karthagon synodi (v. 255)
  2. Ankyran synodi (v. 314)
  3. Neokesarean synodi (vv. 314-325)
  4. Gangran synodi (n. v. 340)
  5. Antiokian synodi (v. 341)
  6. Laodikean synodi (v. 343)
  7. Sardikan synodi (v. 343)
  8. Konstantinopolin synodi (v. 394)
  9. Karthagon synodi (v. 419)
  10. Konstantinopolin synodi (v. 861)
  11. Konstantinopolin Hagia Sofian synodi (v. 879)

Näistä ensimmäisen synodin (Karthago, v. 255) kanonit eivät sisälly kaikkiin kanonien kokoelmiin. Ne ovat sekä Ateenalaisessa syntagmassa että Pedalionissa, mutta puuttuvat slaavilaisesta ja romanialaisesta kanonisista kokoelmista.

Hannu Pyykkönen

Katso myös