Jumalanäiti Ennusmerkki
Ortodoksi.netista
Ennusmerkki-ikonia nimitetään myös se kreikkalaisen nimensä mukaisesti Orantiksi tai venäläisen nimensä mukaisesti Znamenieksi. Orantti nimitys tulee sanasta orantis, rukoileva.
Tämä ikonityyppi on yksi vanhimmista Jumalanäidin ikonityypeistä. Sen varhaisia malleja on löydetty Rooman Cimitero Maggioren katakombeista. Nämä ikonifreskot ovat peräisin jo 300-luvun alusta.
Aluperäisessä Ennusmerkki-ikonissa Jumalanäiti on kuvattu kokovartalokuvana, mutta nykyisin variaatio, jossa Jumalanäiti kuvataan puolovartalokuvana, on tullut erittäin yleiseksi ja suosituksi. Tätä variaatiota nimitetään myös nimellä Platitera, Taivaita avarampi. Tällainen ikoni on kuvattu usein ortodoksisen kirkon pääalttarin takaseinään tai kattoon. Silloin ikonin symboliikassa Jumalanäiti on kirkon henkilöitymä, jossa rajallinen on mahduttanut itseensä rajattoman.
Jeesus-lapsi liitettiin jo varhaisissa malleissa Jumalanäidin rinnan päälle puolivartalokuvana. Hänet kuvataan joko mandorlan sisässä tai ilman sitä. Mandorla on eräänlainen valokehä, joka kuvaa taivasta ja iankaikkisuutta sekä samalla Marian kohtua. Jeesus-lapsi on kuvattu siunaavaan asentoon ja Hän siunaa joskus molemmilla käsillä, useimmiten vain oikealla kädellä ja vasemmassa kädessä on kirjakäärö.
Ympärillä saattaa joskus olla kuvattuina myös enkeleitä ja niillä osoitetaan symbolisesti, että Jumalanäiti on asemaltaan enkeleitäkin korkeammalla.
Ennusmerkki-ikoni viittaa symboliikallaan Kristuksen lihaksitulemiseen eli inkarnaatioon ja siihen liitetään usein profeetta Jesajan ennustus (Jes.7:14):
- "Sen tähden Herra antaa itse teille merkin: neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää pojan ja antaa hänelle nimen Immanuel."
Nimi Immanuel tarkoittaa meidän kanssamme on Jumala.
Kuuluisaksi tämä ikonityyppi tuli Novgorodissa vuonna 1170, kun sen avulla pelastui kaupunki asukkaineen Suzdalin ruhtinaan Andrei Bogoljubskin piiritykseltä. Ihmeellisen pelastumisen johdosta Novgorodin arkkipiispa Elias määräsi vuosittain vietettäväksi Jumalanäidin Ennusmerkki-ikonin juhlaa ja ortodoksinen kirkko viettää sitä joka vuosi marraskuun 27. päivänä.
Venäjällä ja slaavilaisessa traditiossa tunnetaan useita Ennusmerkki-ikonin erilaisia ja erinimisiä variaatioita, useat näistä ikoneista kuuluvat ns. ihmetätekeviin ikoneihin ja niitä on siksi nimetty ihmeiden tapahtumapaikkojen mukaisesti. Tällaisia ikoneja ovat muiden muassa Serafim-Ponetaevkan Jumalanäiti, Tsarskoe Selon Jumalanäiti, Abalakan Jumalanäiti, Dionysievo-Glushetskin Jumalanäiti ja Kursk-Rootin Jumalanäiti.
Ennusmerkki-ikoneja internetissä
- Itkevä Ennusmerkki-ikoni
- Kursk-Rootin Jumalanäiti
- Ennusmerkki (kokovartalokuva)
- Piirroskuvaikoni
- Znamenie
Katso myös
- Jumalansynnyttäjän ikonit
- Ikoni
- Kanoni Jumalansynnyttäjälle Odigitrialle (Tiennäyttäjälle)
- Imettävä Jumalanäiti-ikoni
- Ivironin Jumalanäidin ikoni
- Jerusalemin Jumalanäidin ikoni
- Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian kuolonuneen nukkuminen (ikoni)
- Jumalanäidin Kaikkien murheellisten ilo-ikoni
- Kalugan Jumalanäidin ikoni
- Kazanin Jumalanäidin ikoni
- Konevitsan Jumalanäidin ikoni
- Korsunin Jumalanäidin ikoni
- Jumalanäidin Lohduta minua surussani-ikoni
- Smolenskin Jumalanäidin ikoni
- Tihvinän Jumalanäidin ikoni
- Valamolainen Jumalanäidin ikoni
Kirjallisuutta
- Munkki Serafim (toim.): Synaksarion - marraskuu
- Jumalanäidin Ennusmerkki-ikoni ss. 375-376
- Kaisa Raittila: Ikonin hiljainen puhe
- Ennusmerkki Jumalanäiti ss. 36-37