Kanoni

Kanoni on ortodoksisen kirkon kirjallinen, voimassa oleva määräys (ohjesääntö), joka velvoittaa kaikkia kirkon jäseniä yhteisesti ja kutakin erikseen. Sanalla kanonilla on ortodoksisessa kirkossa kolme toisistaan poikkeavaa merkitystä:

1. Pyhien kirjoitusten kanonilla (läntisessä kirkossa: kaanonilla) ymmärretään Raamatun sisältämien Uuden ja Vanhan testamentin kirjojen kokonaisuutta. Protestanttisesta Vanhasta testamentista puuttuvat ns. deuterokanoniset kirjat, joita nimitetään myös apokryfikirjoiksi. Sen sijaan ne kuuluvat Septugintaan ja sen slaavinkieliseen laitokseen ja ne ovat käytössä joittenkin paikallisten ortodoksisten kirkkojen liturgisessa elämässä.
2. Ortodoksisen hymnografian muoto, joka syntyi 600-700 luvuilla syrjäyttäen kontakki-runouden. Kanoni muodostuu yhdeksästä veisusta (joita itse asiassa onkin vain kahdeksan, koska toinen veisu puuttuu kaikista muista paitsi suuren paaston kanoneista ja vainajien yleisen muistopäivän parastaasin kanonista). Veisut jaetaan irmossiin ja sitä seuraaviin tropareihin.
3. Kanoneiksi kutsutaan kirkollisen lain järjestykseen, etiikkaan ja tapoihin liittyviä sääntöjä, jotka ovat muotoutuneet lähinnä yleisten ja paikallisten kirkolliskokousten päätöksinä.

Tässä artikkelissa keskitytään vain kolmannen kohdan kanoneihin eli kirkolliskokousten ja pyhien isien säännöskokoelmien sääntöihin..

Julkaisut

• Kaikki kirkon kanonit (perustavat ja lisäsäännökset) ovat vuosina 1852-1859 julkaistussa "Ateenalaisessa Sintagmassa", kreikkalainen teksti latinankielisin selityksin varustettuna on myös teoksessa: "Synodikón sive Pandectae canonum ss. Apostolorum et Conciliorum ab ecclesia graeca receptorum, nec non canonicarum ss. Patrum epistolarum. - Guil. Beveregius recensuit" (Oxonii, 1672).
• Muita teoksia, joissa on kanoneja ja niiden selityksiä:
  • (venäjänkielinen) "Pyhien apostolien ja ekumeenisten sekä paikallisten kirkolliskokousten säännöt pyhien isien tulkitsemina" (Moskova, 1876, 1880 ja 1884)
  • "Juris graeco-romani tam canonici quam civilis ed. Johannis LeunclaviiAmelburni" 1. osa (Francofurti, 1596)
  • "Pedalion" (Leipzig, 1800)
  • "Synodorum generalium ac provincialium decreta et canones, scholiis, notis ac historica actorum dissertatione illustrati" (Lovanii, 1665)
  • "Notatia conciliorum sanctae ecclesiae, in qua elucidentur exactisseme tum sacricanones, tum veteris novique ecclesiae ritus, tum praecipue partes eccles. historiae" (Lugduni, 1867)
  • "Commentarius in canones et decreta juris veteris ac novi" (Coloniae Agrippinae, 1755)

Kanonien selittäjiä

• munkki Johannes Zonaras (12. vuosisadan alussa)
• diakoni ja patriarkan kirkon suurekonomi Aleksios Aristenos (12. vuosisadalla)
• patriarkan kirkon kartofylaksi (myöh. v:sta 1193 Antiokian patriarkka) Teodoros Balsamon (12. vuosisadan toisella puoliskolla)
• Kitron piispa Johannes (12. vuosisadan viimeisinä vuosina)
• munkki Mattaios Blastares (v. 1335)
• patriarkka Filoteos (k. 1376)
• Tessalonikin perfekti, nomofylaks Konstantinos Armenopoulos (k. 1383)
• munkki Kristoforos (v. 1798)
• oppinut augistinolainen Christianus Lupus (v. 1665)
• oratoriaani Johannes Cabassutius (k. 1865)
• anglikaanipappi (myöh. Asafon piispa) Guil Beveregius (englanniksi: Beveridge) (k. 1708)
• ranskalainen pappi Zeger Bernardus Van Espen (k. 1728)
• Rottenburgin piispa C.J. von Hefele (k. 1893)
• kardinaali J.B. Pitra (k. 1892)
• arkkimandriitta (myöh. Smolenskin piispa) Johannes (Wladimir Sokoloff) (k. 1869)
• serbialainen piispa Nikodim Milas (v.1910)

Kanonit

Kanonit jaetaan kahteen pääluokkaan, perustaviin ja lisäsäännöksiin.

1. Perustavat säännöt

Perustavat säännöt jaetaan neljään alaluokkaan:

1.1. Pyhien apostolien säännöt

1.2. Ekumeenisten kirkolliskokousten säännöt jakautuvat edelleen kuuteen alaluokkaan:

1.2.1. Nikean ensimmäisen ekumeenisen kirkolliskokouksen säännöt

1.2.2. Konstantinopolin toisen ekumeenisen kirkolliskokouksen säännöt

1.2.3. Efesoksen kolmannen ekumeenisen kirkolliskokouksen säännöt

1.2.4. Khalkedonin neljännen ekumeenisen kirkolliskokouksen säännöt

1.2.5. Konstantinopolin kuudennen ekumeenisen kirkolliskokouksen säännöt

1.2.6. Nikean seitsämännen ekumeenisen kirkolliskokouksen säännöt

1.3. Paikallisten kirkolliskokousten säännöt jakautuvat edelleen kymmeneen alaluokkaan:

1.3.1. Ankyran kirkolliskokouksen säännöt

1.3.2. Neokesarean kirkolliskokouksen säännöt

1.3.3. Gangran kirkolliskokouksen säännöt

1.3.4. Antiokian kirkolliskokouksen säännöt

1.3.5. Laodikean kirkolliskokouksen säännöt

1.3.6. Sardikan kirkolliskokouksen säännöt

1.3.7. Konstantinopolin vuoden 394 kirkolliskokouksen säännöt

1.3.8. Kartagon kirkolliskokouksen säännöt

1.3.9. Konstantinopolin vuoden 861 kirkolliskokouksen säännöt

1.3.10.Konstantinopolin vuoden 879 kirkolliskokouksen säännöt

1.4. Pyhien isien säännöt jakautuvat edelleen kolmeentoista alaluokkaan:

1.4.1. Dionisios Aleksandrialaisen säännöt

1.4.2. Gregorios Neokesarealaisen säännöt

1.4.3. Pietari Aleksandrialaisen säännöt

1.4.4. Ahanasios Suuren säännöt

1.4.5. Basileios Suuren säännöt

1.4.6. Timoteos Aleksandrialaisen säännöt

1.4.7. Gregeorios Teologin säännöt

1.4.8. Amfilokios Ikoniolaisen säännöt

1.4.9. Gregorios Nyssalaisen säännöt

1.4.10.Teofilos Aleksandrialaisen säännöt

1.4.11.Kyrillos Aleksandrialaisen säännöt

1.4.12.Gennadios Konstantinopolilaisen säännöt

1.4.13.Tarasios Konstantinopolilaisen säännöt

2. Lisäsäännökset

Lisäsäännökset jakautuvat myös neljään alaluokkaan:

2.1. Johannes Paastoajan kanonikon

2.2. Nikeforos Tunnustajan säännöt

2.3. Nikolaos Grammatikon synodaliset vastaukset

2.4. Pyhän Basileios Suuren, pyhän Johannes Krysostomoksen ja Anastasioksen kanoniset säännöt

Katso myös

• Ekumeeniset kirkolliskokoukset

Kirjallisuutta

• Ortodoksisen kirkon kanonit selityksineen (suomentanut Antti Inkinen) OKJ, ISBN 951-9071-34-2
• Paikallissynodien kanonit (suomentanut Johannes Seppälä) OKJ, ISBN 951-9071-64-4
• Pyhien Isien kanonit (suomentanut Johannes Seppälä) OKJ, ISBN 951-9071-78-4

Aiheesta muualla

• Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ortodoksisesta kirkkokunnasta annetun lain muuttamisesta