Nykyinen versio 11. tammikuuta 2021 kello 13.09

[Tämä on ensimmäinen osa laajempaa artikkelikokonaisuutta. Jatko-osat selviävät artikkelin lopusta.]

Tämä artikkeli on osa artikkelisarjasta: Tutustu ortodoksiseen kirkkoon
Traditio
Raamattu Uskontunnustus Ekumeeniset kirkolliskokoukset Pyhät Ortodoksinen jumalanpalvelus osa 1 \| osa 2 \| osa 3 Liturgia Kanonit Ikoni Symbolismi
Pyhä Kolminaisuus
Isä (Jumala) Jeesus Kristus Pyhä Henki
Yksi, Pyhä, katolinen ja apostolinen Kirkko
Ekklesiologia Kirkkohistoria Mysteriot

1. Ortodoksinen kirkko

Kirkon alku

Jeesus Kristus ja hänen apostolinsa perustivat ortodoksisen kirkon, josta käytämme mielellämme nimitystä Kirkko. Järjestäytyneen Kirkon alku ajoittuu vuoteen 33 j.Kr., kun Pyhän Hengen vuodatuksella helluntaina apostolit saivat armon viedä kristinuskoa eteenpäin koko maailmalle.

Kirkolla on myös muita nimityksiä. Sitä kutsutaan Kristuksen Ruumiiksi tai Kristuksen Morsiameksi ja yleisten, ekumeenisten kirkolliskokousten säädösten mukaisesti se on yksi, pyhä, katolinen ja apostolinen Kirkko.

Apostolinen suksessio

Ortodoksisen kirkon piispat ovat apostolisen suksession eli seurannan kautta apostolien työn jatkajia. Piispojen saama vihkimys (joka siis on saatu aikaisemmin tavallisesti kolmelta muulta piispalta) siirtää piispan vihkimyksen kautta apostolin viran ja Pyhän Hengen lahjan aina uusille ja uusille piispoille katkeamattomana ketjuna alkuseurakunnan perustamisesta alkaen. Ortodoksisen kirkon pappeus on siten jatkunut samanlaisena katkeamattomana ketjuna apostolien ajoista alkaen nykypäivään piispojen suksession kautta.

Tämän vuoksi ortodoksinen usko ja oppi on annettu Kristukselta apostoleille ja heiltä edelleen Kirkon uskoksi ja opiksi. Mitään ei ole lisätty eikä mitään poistettu siitä haltuumme saadusta uskosta, opista ja tehtävästä (missiosta), joka Raamatun mukaan on taistelua (Juud.1:3) "sen uskon puolesta, joka pyhille on kertakaikkisesti annettu".

Historian synkistä vaiheista ja etenkin erilaisten harhaoppien leviämisestä huolimatta Kirkko noinakin aikoina on tehnyt uskonopillisia julistusta (etenkin ekumeenisissa kirkolliskokouksissa) ja kuvannut eri kielillä sen ytimen, johon Kirkossa on aina uskottu. Samalla se on kaikin mahdollisin tavoin ehkäissyt harhaoppien leviämistä ja kutsunut katumukseen niitä, jotka ovat repineet rikki Kristuksen ruumista. Uskomme tärkein julkilausuma on nikealais-konstatinopolilainen uskontunnustus.

Yksi suurista kirkkokunnista

Ortodoksinen kirkko on yksi maailman suurista kristityistä kirkoista. Sana ortodoksinen tarkoittaa ”oikein ylistävä”, mutta myös merkitystä ”oikeauskoinen” on käytetty, vaikkakin se helposti mielletään muiden kuin ortodoksien parissa tarkoitushakuiseksi. Sanaa "ortodoksinen" käytetään myös englanninkielessä ja joskus myös suomenkielessä aivan muussa merkityksissä, tarkoittaen mm. ortodoksi-juutalaisista tai ortodoksi-presbyteerejä. Näillä ryhmillä ei ole mitään tekemistä ortodoksisen kirkon ja ortodoksisen uskonnon kanssa.

Ortodoksien määrä maailman kristityistä on 13 % eli noin 250 miljoonaa. Luvussa ovat mukana ns. orientaaliortodoksit. Heidän lisäkseen maailmassa on noin 18 miljoonaa uniaattia eli idän kirkon riitusta noudattavia roomalaiskatolisia (kreikkalaiskatolisia). Tarkkoja lukuja on mahdotonta saada, sillä monella kirkolla ei ole minkäänlaista rekisteriä jäsenistään, vaan ko. kirkkojen kohdalla kyse on arvioista.

Suurin kirkkokunta on roomalaiskatolinen kirkko (61 %, jäseniä noin 1200 miljoonaa). Suomessa valtakirkkona olevia luterilaisia on maailmassa 3 % eli noin 61 miljoonaa, mutta on huomattava, että luterilaiset jakautuvat maailmalla yli sataan itsenäiseen kirkkoon, joiden opilliset erot saattavat olla huomattaviakin.

Ortodoksinen ~ kreikkalaiskatolinen

Sana ortodoksinen on käytössä mm. ”Suomen ortodoksisen kirkon” nimessä. Aiemmin kirkkokuntamme nimenä käytettiin ”Suomen kreikkalaiskatolista kirkkoa”. Kansainvälisten yhteyksien vahvistuessa ja tietoisuuden sekä uskonnollisen sanastomme lisääntyessä omasta ja muistakin kirkkokunnista, kirkkokuntamme nimi muutettiin vastaamaan paremmin sen oikeaa merkitystään.

Sana ”kreikkalaiskatolinen” tarkoittaa nykyään suomenkielessä aivan muuta kuin ortodoksinen. Kyseistä määrettä käytetään niistä ortodoksisesta kirkosta eronneista kirkoista, joilla on ns. itäinen riitus (jumalanpalvelusjärjestys), ja jotka tunnustavat roomalaiskatolisen paavin ylivallan. Kyseiset kreikkalaiskatoliset kirkot eli uniaatit kuuluvat siis roomalaiskatoliseen kirkkoon.

Ortodoksinen kirkko

Maailmalla ortodoksinen kirkko tunnetaan mm. englanninkielisillä nimillä itäiset ortodoksit (Eastern orthodox) tai kansallisesti nimettyinä kreikkalais-ortodoksit (Greek-orthodox) tai venäläis-ortodoksit (Russian-orthodox) jne.

Myös muita kirkkoja, joiden nimessä on sana ”ortodoksinen”, on olemassa. Tämä ortodoksinen ”alue” on erittäin sekava ja monisäikeinen. Niistä hieman tarkemmin myöhemmin.

(Itäisen) ortodoksisen kirkon katsotaan jatkavan siis katkeamattomasti alkukirkon perinteitä. Ortodoksit katsovat, että muut kirkot ovat vuosisatojen saatossa eronneet tästä perinteestä erilaisista syistä. Ortodoksinen kirkko on jatkanut tätä perinnettä suuremmin muuttamatta oppejaan ja riitustaan. Tiettyjä kansallisia piirteitä liturgiseen käytäntöön on matkan varrella tullut, mutta uskon ydin on sama kuin noin 2000 vuotta sitten perustetulla kirkolla.

Ortodoksinen kirkko tunnustaa 7 yleistä eli ekumeenista kirkolliskokousta, jotka pidettiin vuosien 325 – 787 aikana. Näissä kirkolliskokouksissa torjuttiin valtaosa erilaisista harhaopeista, joiden seurauksena syntyi useita eri harhaoppisia kirkkokuntia, joista osa käyttää yhä nimessään sanaa ortodoksinen ja näin aiheuttavat hämminkiä kirkkokuntien identifioimisessa.

Nykyinen ortodoksinen kirkko

Nykyinen, koko maailman laajuinen ortodoksinen kirkko on jakaantunut 14 - 15 autokefaliseen ja viiteen autonomiseen paikalliskirkkoon, jotka kuuluvat eri jurisdiktioihin (valtapiiriin, kirkolliseen vaikutusalueeseen).

Autokefaiset kirkot ovat täysin itsenäisiä hallinnollisesti ja kanonisesti, mutta autonomiset kirkot kuuluvat jonkin autokefalisen kirkon valtapiiriin etenkin juuri kanonisissa ja eräissä muissakin asioissa.

Kaikkien em. ortodoksisten kirkkojen kesken vallitsee täysi ehtoollisyhteys eli tietyin edellytyksin niiden jäsenet voivat osallistua toistensa ehtoolliselle jakaen saman uskon ja saman käytännön (praksiksen). Kirkoilla on ollut historiansa aikana tai on yhä tilapäisiä katkoksia keskinäisissä suhteissaan niiden jäädessä kuitenkin vain kirjallisiksi eikä niistä ole muodostunut täyttä skismaa (uskonriitaa).

Konstantinopolin ekumeenisella patriarkalla on ensisijainen asema, "ensimmäinen vertaistensa joukossa", koko ortodoksisessa kirkossa, mutta hän ei ole kaikkien ortodoksien päämies kuten Rooman paavi. Hänen asemaansa voisi kuvailla esimerkiksi kaikkien paikalliskirkkojen puheenjohtajaksi.

HAP

Seuraava osat:

1. Ortodoksinen kirkko
2. Alkukirkon harhaopit ja niiden nykytila
3. Orientaaliortodoksiset kirkot
4. Ortodoksiset kirkot
5. Organisaatioon kuulumattomat ortodoksiset kirkot (julkaistaan myöhemmin)

Autokefaliset ja autonomiset ortodoksiset kirkot

Autokefaliset kirkot

Autonomiset kirkot

Merkki * tarkoittaa, ettei autokefaliaa tai autonomiaa ole tunnustettu ortodoksisessa maailmassa kattavasti.

@@ Rivi 1: / Rivi 1: @@
+<small>[''Tämä on ensimmäinen osa laajempaa artikkelikokonaisuutta. Jatko-osat selviävät artikkelin lopusta.'']</small>
-{{Kesken}}
-[''Tämä on ensimmäinen osa laajempaa artikkelikokonaisuutta. Jatko-osat selviävät artikkelin lopusta.'']
 ----
 {{ortodoksisuus}}
 = 1. Ortodoksinen kirkko =
-Maailmalla liikkuessa saatamme usein vierailla paikallisessa ortodoksisessa kirkossa. Kirkko muistuttaa paljon meidän suomalaista ortodoksista kirkkoa, mutta olemmeko saman kirkkokunnan kirkossa, se ei olekaan aina selvää. Vasta kysymys kirkon papille, ''"mikä on kirkkokunnan nimi ja kuka on heidän korkein piispansa"'', selvittää ehkä asian. Ja yllätyksekseen saattaa huomata, että vierailu esim. Englannissa Britannian ortodoksisen kirkkokunnan pyhätössä onkin vierailu aivan eri kirkkokuntaan eli Aleksandrian koptilais-ortodoksiseen kirkkoon kuuluvassa pyhätössä.
+<!--Maailmalla liikkuessa saatamme usein vierailla paikallisessa ortodoksisessa kirkossa. Kirkko muistuttaa paljon meidän suomalaista ortodoksista kirkkoa, mutta olemmeko saman kirkkokunnan kirkossa, se ei olekaan aina selvää. Vasta kysymys kirkon papille, ''"mikä on kirkkokunnan nimi ja kuka on heidän korkein piispansa"'', selvittää ehkä asian. Ja yllätyksekseen saattaa huomata, että vierailu esim. Englannissa Britannian ortodoksisen kirkkokunnan pyhätössä onkin vierailu aivan eri kirkkokuntaan eli Aleksandrian koptilais-ortodoksiseen kirkkoon kuuluvassa pyhätössä.
-Tämän artikkelin tarkoitus on yrittää selventää itselleni ja muille käsitettä '''”ortodoksinen kirkko”''' hieman tarkemmin. Tämä ei ole tieteellinen tutkimus ja saattaa sisältää virheitä tai vääriä tulkintoja, mutta korjaan ne huomautuksesta. Kaiken kaikkiaan käsitteen selventäminen oli kirjoittajallekin iso urakka ja vei monille sivupoluille ja joskus jopa harhateille. Artikkeli perustuu eteneviin linkkeihin, joita tulee Ortodoksi.netin sivuille sitä mukaa, kun niitä valmistuu.
+Tämän artikkelin tarkoitus on yrittää selventää itselleni ja muille käsitettä '''”ortodoksinen kirkko”''' hieman tarkemmin. Tämä ei ole tieteellinen tutkimus ja saattaa sisältää virheitä tai vääriä tulkintoja, mutta korjaan ne huomautuksesta. Kaiken kaikkiaan käsitteen selventäminen oli kirjoittajallekin iso urakka ja vei monille sivupoluille ja joskus jopa harhateille. Artikkeli perustuu eteneviin linkkeihin, joita tulee Ortodoksi.netin sivuille sitä mukaa, kun niitä valmistuu.-->
 == Kirkon alku ==
@@ Rivi 14: / Rivi 12: @@
 Jeesus Kristus ja hänen [[apostoli]]nsa perustivat ortodoksisen kirkon, josta käytämme mielellämme nimitystä Kirkko. Järjestäytyneen Kirkon alku ajoittuu vuoteen 33 j.Kr., kun Pyhän Hengen vuodatuksella [[helluntai]]na apostolit saivat armon viedä kristinuskoa eteenpäin koko maailmalle.
-Kirkolla on myös muita nimityksiä. Sitä kutsutaan Kristuksen Ruumiiksi tai Kristuksen Morsiameksi ja yleisten, ekumeenisten kirkolliskokousten säädösten mukaisesti se on yksi, pyhä, katolinen ja apostolinen Kirkko.
+Kirkolla on myös muita nimityksiä. Sitä kutsutaan Kristuksen Ruumiiksi tai Kristuksen Morsiameksi ja yleisten, ekumeenisten kirkolliskokousten säädösten mukaisesti se on [[Yksi, Pyhä, katolinen ja apostolinen Kirkko|yksi, pyhä, katolinen ja apostolinen Kirkko]].
 == [[Apostolinen suksessio]] ==
-Ortodoksisen kirkon [[piispa]]t ovat apostolisen suksession eli seurannan kautta apostolien työn jatkajia. Piispojen saama vihkimys (''joka siis on saatu aikaisemmin tavallisesti kolmelta muulta piispalta'') siirtää piispan vihkimyksen kautta apostolin viran ja Pyhän Hengen lahjan aina uusille ja uusille piispoille katkeamattomana ketjuna alkuseurakunnan perustamisesta alkaen. Ortodoksisen kirkon [[pappeus]] on siten jatkunut samanlaisena katkeamattomana ketjuna apostolien ajoista alkaen nykypäivään piispojen suksession kautta.
+Ortodoksisen kirkon [[piispa]]t ovat [[Apostolinen suksessio|apostolisen suksession]] eli seurannan kautta apostolien työn jatkajia. [[Piispa|Piispojen]] saama vihkimys (''joka siis on saatu aikaisemmin tavallisesti kolmelta muulta piispalta'') siirtää piispan vihkimyksen kautta apostolin viran ja Pyhän Hengen lahjan aina uusille ja uusille piispoille katkeamattomana ketjuna [[Alkuseurakunta|alkuseurakunnan]] perustamisesta alkaen. Ortodoksisen kirkon [[pappeus]] on siten jatkunut samanlaisena katkeamattomana ketjuna apostolien ajoista alkaen nykypäivään piispojen suksession kautta.
 Tämän vuoksi ortodoksinen usko ja oppi on annettu Kristukselta apostoleille ja heiltä edelleen Kirkon uskoksi ja opiksi. Mitään ei ole lisätty eikä mitään poistettu siitä haltuumme saadusta uskosta, opista ja tehtävästä (''missiosta''), joka Raamatun mukaan on taistelua (''Juud.1:3'') ''"sen uskon puolesta, joka pyhille on kertakaikkisesti annettu"''.
@@ Rivi 25: / Rivi 23: @@
 == Yksi suurista kirkkokunnista ==
 Ortodoksinen kirkko on yksi maailman suurista kristityistä kirkoista. Sana ortodoksinen tarkoittaa ''”oikein ylistävä”'', mutta myös merkitystä ''”oikeauskoinen”'' on käytetty, vaikkakin se helposti mielletään muiden kuin ortodoksien parissa tarkoitushakuiseksi. Sanaa ''"ortodoksinen"'' käytetään myös englanninkielessä ja joskus myös suomenkielessä aivan muussa merkityksissä, tarkoittaen mm. ortodoksi-juutalaisista tai ortodoksi-presbyteerejä. Näillä ryhmillä ei ole mitään tekemistä ortodoksisen kirkon ja ortodoksisen uskonnon kanssa.
 Ortodoksien määrä maailman kristityistä on 13 % eli noin 250 miljoonaa. Luvussa ovat mukana ns. [[orientaaliortodoksit]]. Heidän lisäkseen maailmassa on noin 18 miljoonaa [[Uniaatit|uniaattia]] eli idän kirkon riitusta noudattavia [[Roomalaiskatolinen kirkko|roomalaiskatolisia]] (''[[Kreikkalaiskatolinen kirkko|kreikkalaiskatolisia]]''). Tarkkoja lukuja on mahdotonta saada, sillä monella kirkolla ei ole minkäänlaista rekisteriä jäsenistään, vaan ko. kirkkojen kohdalla kyse on arvioista.
-Suurin kirkkokunta on roomalaiskatolinen kirkko (''61 %, jäseniä noin 1200 miljoonaa''). Suomessa valtakirkkona olevia luterilaisia on maailmassa 3 % eli noin 61 miljoonaa, mutta on huomattava, että luterilaiset jakautuvat maailmalla yli sataan itsenäiseen kirkkoon, joiden opilliset erot saattavat olla huomattaviakin.
+Suurin kirkkokunta on roomalaiskatolinen kirkko (''61 %, jäseniä noin 1200 miljoonaa''). Suomessa valtakirkkona olevia [[Luterilainen kirkko|luterilaisia]] on maailmassa 3 % eli noin 61 miljoonaa, mutta on huomattava, että luterilaiset jakautuvat maailmalla yli sataan itsenäiseen kirkkoon, joiden opilliset erot saattavat olla huomattaviakin.
 == Ortodoksinen ~ kreikkalaiskatolinen ==
-Sana ortodoksinen on käytössä mm. ''”[[Suomen ortodoksinen kirkko|Suomen ortodoksisen kirkon]]”'' nimessä. Aiemmin kirkkokuntamme nimenä käytettiin ''”Suomen kreikkalaiskatolista kirkkoa”''. Kansainvälisten yhteyksien vahvistuessa ja tietoisuuden lisääntyessä muistakin kirkkokunnista, kirkkokuntamme nimi muutettiin vastaamaan paremmin sen oikeaa merkitystään.
+Sana ortodoksinen on käytössä mm. ''”[[Suomen ortodoksinen kirkko|Suomen ortodoksisen kirkon]]”'' nimessä. Aiemmin kirkkokuntamme nimenä käytettiin ''”Suomen kreikkalaiskatolista kirkkoa”''. Kansainvälisten yhteyksien vahvistuessa ja tietoisuuden sekä uskonnollisen sanastomme lisääntyessä omasta ja muistakin kirkkokunnista, kirkkokuntamme nimi muutettiin vastaamaan paremmin sen oikeaa merkitystään.
-Sana ''”[[Kreikkalaiskatolinen kirkko|kreikkalaiskatolinen]]”'' tarkoittaa nykyään suomenkielessä aivan muuta kuin ortodoksinen. Kyseistä määrettä käytetään niistä ortodoksisesta kirkosta eronneista kirkoista, joilla on ns. itäinen riitus (''jumalanpalvelusjärjestys''), ja jotka tunnustavat roomalaiskatolisen [[paavi]]n ylivallan. Kyseiset kreikkalaiskatoliset kirkot eli [[uniaatit]] kuuluvat siis roomalaiskatoliseen kirkkoon.
+Sana ''”[[Kreikkalaiskatolinen kirkko|kreikkalaiskatolinen]]”'' tarkoittaa nykyään suomenkielessä aivan muuta kuin ortodoksinen. Kyseistä määrettä käytetään niistä ortodoksisesta kirkosta <u>eronneista</u> kirkoista, joilla on ns. itäinen riitus (''jumalanpalvelusjärjestys''), ja jotka tunnustavat roomalaiskatolisen [[paavi]]n ylivallan. Kyseiset kreikkalaiskatoliset kirkot eli [[uniaatit]] kuuluvat siis roomalaiskatoliseen kirkkoon.
 == Ortodoksinen kirkko ==
-Maailmalla ortodoksinen kirkko tunnetaan mm. englanninkielisillä nimillä itäiset ortodoksit (''Eastern orthodox'') tai kansallisesti nimettyinä kreikkalais-ortodoksit (''Greek-ortohodox'') tai venäläis-ortodoksit (''Russian-orthodox'') jne.
+Maailmalla ortodoksinen kirkko tunnetaan mm. englanninkielisillä nimillä itäiset ortodoksit (''Eastern orthodox'') tai kansallisesti nimettyinä kreikkalais-ortodoksit (''Greek-orthodox'') tai venäläis-ortodoksit (''Russian-orthodox'') jne.
 Myös muita kirkkoja, joiden nimessä on sana ''”ortodoksinen”'', on olemassa. Tämä ortodoksinen ''”alue”'' on erittäin sekava ja monisäikeinen. Niistä hieman tarkemmin myöhemmin.
-(''Itäisen'') ortodoksisen kirkon katsotaan jatkavan siis katkeamattomasti alkukirkon perinteitä. Ortodoksit katsovat, että muut kirkot ovat vuosisatojen saatossa eronneet tästä perinteestä erilaisista syistä. Ortodoksinen kirkko on jatkanut tätä perinnettä suuremmin muuttamatta oppejaan ja riitustaan. Tiettyjä kansallisia piirteitä liturgiseen käytäntöön on matkan varrella tullut, mutta uskon ydin on sama kuin noin 2000 vuotta sitten perustetulla kirkolla.
+(''Itäisen'') ortodoksisen kirkon katsotaan jatkavan siis katkeamattomasti [[Alkukirkko|alkukirkon]] perinteitä. Ortodoksit katsovat, että muut kirkot ovat vuosisatojen saatossa eronneet tästä perinteestä erilaisista syistä. Ortodoksinen kirkko on jatkanut tätä perinnettä suuremmin muuttamatta oppejaan ja riitustaan. Tiettyjä kansallisia piirteitä liturgiseen käytäntöön on matkan varrella tullut, mutta uskon ydin on sama kuin noin 2000 vuotta sitten perustetulla kirkolla.
 Ortodoksinen kirkko tunnustaa 7 [[Ekumeeniset kirkolliskokoukset|yleistä eli ekumeenista kirkolliskokousta]], jotka pidettiin vuosien 325 – 787 aikana. Näissä kirkolliskokouksissa torjuttiin valtaosa erilaisista harhaopeista, joiden seurauksena syntyi useita eri harhaoppisia kirkkokuntia, joista osa käyttää yhä nimessään sanaa ortodoksinen ja näin aiheuttavat hämminkiä kirkkokuntien identifioimisessa.
@@ Rivi 50: / Rivi 47: @@
 == Nykyinen ortodoksinen kirkko ==
-Nykyinen, koko maailman laajuinen ortodoksinen kirkko on jakaantunut 14 - 15 [[Autokefalia|autokefaliseen]] ja viiteen [[Autonomia|autonomiseen]] paikalliskirkkoon, jotka kuuluvat eri [[jurisdiktio]]ihin (''valtapiiriin, kirkolliseen vaikutusalueeseen'').
+Nykyinen, koko maailman laajuinen ortodoksinen kirkko on jakaantunut 14 - 15 [[Autokefalia|autokefaliseen]] ja viiteen [[Autonomia|autonomiseen]] [[paikalliskirkko]]on, jotka kuuluvat eri [[jurisdiktio]]ihin (''valtapiiriin, kirkolliseen vaikutusalueeseen'').
-Autokefaiset kirkot ovat täysin itsenäisiä hallinnollisesti ja kanonisesti, mutta autonomiset kirkot kuuluvat jonkin autokefalisen kirkon valtapiiriin etenkin juuri kanonisissa ja eräissä muissakin asioissa.
+Autokefaiset kirkot ovat täysin itsenäisiä hallinnollisesti ja kanonisesti, mutta autonomiset kirkot kuuluvat jonkin autokefalisen kirkon valtapiiriin etenkin juuri [[kanoni]]sissa ja eräissä muissakin asioissa.
 Kaikkien em. ortodoksisten kirkkojen kesken vallitsee täysi ehtoollisyhteys eli tietyin edellytyksin niiden jäsenet voivat osallistua toistensa ehtoolliselle jakaen saman uskon ja saman käytännön (''praksiksen''). Kirkoilla on ollut historiansa aikana tai on yhä tilapäisiä katkoksia keskinäisissä suhteissaan niiden jäädessä kuitenkin vain kirjallisiksi eikä niistä ole muodostunut täyttä [[skisma]]a (''uskonriitaa'').
-[[Ekumeeninen patriarkka|Konstantinopolin ekumeenisella patriarkalla]] on ensisijainen asema, ''"ensimmäinen vertaistensa joukossa"'', koko ortodoksisessa kirkossa, mutta hän ei ole kaikkien ortodoksien päämies kuten Rooman [[paavi]].
+[[Ekumeeninen patriarkka|Konstantinopolin ekumeenisella patriarkalla]] on ensisijainen asema, ''"ensimmäinen vertaistensa joukossa"'', koko ortodoksisessa kirkossa, mutta hän ei ole kaikkien ortodoksien päämies kuten Rooman [[paavi]]. Hänen asemaansa voisi kuvailla esimerkiksi kaikkien paikalliskirkkojen puheenjohtajaksi.
+[[:Käyttäjä:Hannu|HAP]]
 ----
 '''Seuraava osat:'''

Ero sivun ”Ortodoksinen kirkko” versioiden välillä

Ortodoksi.netista