Toiminnot

Ero sivun ”Ortodoksiset kirkot” versioiden välillä

Ortodoksi.netista

Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
 
(8 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
{{ortodoksisuus}}
'''Ortodoksisiksi kirkoiksi''' kutsutaan tässä niitä kirkkoja, jotka jakavat keskenään saman uskon ja samat [[Sakramentti|sakramentit]] sekä bysanttilaisen [[liturgia]][[n, kanoni]]sen ja hengellisen [[traditio]]n (''perimätiedon'').
'''Ortodoksisiksi kirkoiksi''' kutsutaan tässä niitä kirkkoja, jotka jakavat keskenään saman uskon ja samat [[Sakramentti|sakramentit]] sekä bysanttilaisen [[liturgia]]n, [[kanoni]]sen ja hengellisen [[traditio]]n (''perimätiedon'').


Kaikki ortodoksiset kirkot tunnustavat [[Ekumeeniset kirkolliskokoukset|seitsemän ekumeenista eli yleistä kirkolliskokousta]] ja niiden päätökset. Näillä ortodoksisilla kirkoilla on ollut noiden kirkolliskokousten jälkeen omia yleisiä paikallisia kirkolliskokouksiansa, jotka ne kaikki myös tunnustavat.
Kaikki ortodoksiset kirkot tunnustavat [[Ekumeeniset kirkolliskokoukset|seitsemän ekumeenista eli yleistä kirkolliskokousta]] ja niiden päätökset. Näillä ortodoksisilla kirkoilla on ollut noiden kirkolliskokousten jälkeen omia yleisiä paikallisia kirkolliskokouksiansa, jotka ne kaikki myös tunnustavat.
Rivi 7: Rivi 8:
Kaikki nämä kirkot tunnustavat kirkolliskokouksissa määritellyn [[Ekumeeninen patriarkka|ekumeenisen patriarkan]] aseman, ''"primus inter pares"'', ''paras vertaistensa joukossa'', kuvainnollisen kunnia-aseman kirkon [[hierarkia]]ssa. Silti Konstantinopolin ekumeenisella patriarkalla ei ole valtaa ylitse muiden itsenäisten [[paikalliskirkko]]jen.
Kaikki nämä kirkot tunnustavat kirkolliskokouksissa määritellyn [[Ekumeeninen patriarkka|ekumeenisen patriarkan]] aseman, ''"primus inter pares"'', ''paras vertaistensa joukossa'', kuvainnollisen kunnia-aseman kirkon [[hierarkia]]ssa. Silti Konstantinopolin ekumeenisella patriarkalla ei ole valtaa ylitse muiden itsenäisten [[paikalliskirkko]]jen.


Tästä kirkkoyhteisöstä erosi vuonna 1054 Rooman patriarkaatti, josta muodostui sittemmin [[paavi]]n johtama [[roomalaiskatolinen kirkko]], jonka keskuspaikka on Vatikaanissa. Tärkeimmäksi teologiseksi syyksi on mainittu ns. [[filioque]]-kiistan eli lähteekö [[Pyhä Henki]] [[Isä (Jumala)|Isästä]], kuten [[Ortodoksinen kirkko|ortodoksit]] opettavat vai vain Isästä ja [[Jeesus|Pojasta]], kuten roomalaiskatolinen kirkko opettaa. Todellisempia syitä kirkkojen eroon lienevät kuitenkin muut syyt, kuten piispojen keskinäinen valtataistelu ja etenkin myöhemmät roomalaiskatolisten tekemät väkivaltaiset, ortodoksien alueillekin ulottuneet ristiretket.
Tästä kirkkoyhteisöstä erosi vuonna 1054 Rooman patriarkaatti, josta muodostui sittemmin [[paavi]]n johtama [[roomalaiskatolinen kirkko]], jonka keskuspaikka on Vatikaanissa. Tärkeimmäksi teologiseksi syyksi on mainittu ns. [[filioque]]-kiistan eli lähteekö [[Pyhä Henki]] [[Isä (Jumala)|Isästä]], kuten [[Ortodoksinen kirkko|ortodoksit]] opettavat vain Isästä ja [[Jeesus|Pojasta]], kuten roomalaiskatolinen kirkko opettaa. Todellisempia syitä kirkkojen eroon lienevät kuitenkin muut syyt, kuten piispojen keskinäinen valtataistelu ja etenkin myöhemmät roomalaiskatolisten tekemät väkivaltaiset, ortodoksien alueillekin ulottuneet ristiretket.


== Kirkkojen erot ==
== Kirkkojen erot ==
Rivi 17: Rivi 18:
| '''asia''' || '''ortodoksinen''' || '''roomalaiskatolinen'''
| '''asia''' || '''ortodoksinen''' || '''roomalaiskatolinen'''
|-
|-
| ''usko'' || [[Pyhä Henki]] lähtee [[Isä (Jumala)|Isästä || Pyhä Henki lähtee Isästä ja Pojasta
| ''Usko'' || [[Pyhä Henki]] lähtee [[Isä (Jumala)]]|Isästä || Pyhä Henki lähtee Isästä ja [[Jeesus|Pojasta]]
|-
|-
| asia 2 || ''O''(''n'') || ''O''(''n'')
| || ei kiirastulta || kiirastuli)
|-
|-
| ''[[Ehtoollinen]]'' || hapatettu leipä || happamaton leipä
| asia 3 || ''O''(''n'') || ''O''(log ''n'')
|-
|-
| || leipä ja viini kaikille || maallikoille vain leipä, vuodesta 1963 lähtien myös viinin jakaminen on mahdollista
| asia 4 || ''O''(''n'') || ''O''(1)
|-
|-
| ''[[Mirhalla voitelu]]'' || heti kasteen jälkeen || konfirmaation yhteydessä n. 7-vuotiaille
| asia 5 || ''O''(''n'' log ''n'') || ''O''(''n'')
|-
|-
| ''Kirkon johtajuus'' || itsenäisiä [[paikalliskirkko]]ja || [[paavi]] on koko kirkon johtaja [[Pietari (apostoli)|apostoli Pietarin]] seuraajana ja Kristuksen sijaisena
| asia 2 || ''O''(''n'') || ''O''(''n'')
|-
|-
| ''[[Pappeus|Papisto]]'' || yleensä naimisissa || naimattomia (''[[Selibaatti|selibaatissa]]'')
| asia 3 || ''O''(''n'') || ''O''(log ''n'')
|-
|-
| ''Kieli'' || kansankielet, toisissa maissa käytetään vanhoja kielimuotoja || latina, mutta vuoden 1963 jälkeen kansankielet
| asia 4 || ''O''(''n'') || ''O''(1)
|-
| asia 5 || ''O''(''n'' log ''n'') || ''O''(''n'')
|-
|-
|}
|}

== Ortodoksiset kirkot voidaan jakaa seuraaviin ryhmiin ==

=== [[Autokefaliset kirkot]] ===

eli täysin itsenäiset, toisista kirkoista riippumattomat paikalliskirkot, joita on 14 - 15. Liukuva lukumäärä johtuu siitä, että yhtä autokefalista kirkkoa ei ole vielä tunnustettu laajasti koko ortodoksisen kirkon piirissä. (kts. ''[[autokefalia]]'')

Autokefaalisissa kirkoissa on sekä [[patriarkaatti]]a (''neljä vanhaa ja viisi uutta'') että 5-6 [[arkkipiispa]]n johtamaa itsenäistä kansalliskirkkoa.

Näiden lisäksi [[Ukrainan ortodoksinen kirkko|Ukrainassa]] on kaksi autokefaalista kirkkoa, joita kukaan ei ole tunnustanut itsenäisiksi ortodoksisiksi kirkoiksi ja heillä ei ole ehtoollisyhteyttä muihin ortodokseihin.(kts. ''[[autokefalia]]'')

=== [[Autonomiset kirkot]] ===

eli jonkun autokefaalisen kirkon kanonisessa alaisuudessa, valtapiirissä (''[[jurisdiktio]]ssa'') toimivat itsenäiset kirkot. Näitä kirkkoja on viisi (''tai toisen tulkinnan mukaan kuusi'').(kts. ''[[autonomia]]'')

=== Konstatinopolin ekumeenisen patriarkaatin alaiset kanoniset kirkot ===

eli niitä kirkkoja, jotka aikojen saatossa ovat erilaisista, mm. poliittisista syistä johtuen joutuneet erilleen omasta äitikirkostaan ja jotka myöhemmin (''maantieteellisesti'') muualle perustettuina eivät erilaisista syistä johtuen ole menneet entisen äitikirkkonsa alaisuuteen.

[[:Käyttäjä:Hannu|HAP]]
----
* 1. [[Ortodoksinen kirkko]]
* 2. [[Alkukirkon harhaopit|Alkukirkon harhaopit ja niiden nykytila]]
* 3. [[Orientaaliortodoksit|Orientaaliortodoksiset kirkot]]
** 3A. [[Aleksandrian koptilaisortodoksinen kirkko]]
** 3B. [[Armenian ortodoksinen kirkko|Armenian apostolinen / ortodoksinen kirkko]]
** 3C. [[Etiopian ortodoksinen kirkko]]
** 3D. [[Antiokian syyrialaisortodoksinen kirkko]]
** 3E. [[Syyrialais-malankarilainen ortodoksinen kirkko]]
** 3F. [[Eritrean ortodoksinen kirkko]]
* 4. [[Ortodoksiset kirkot]]
** 4A. [[Autokefaliset kirkot]]
** 4B. [[Autonomiset kirkot]]
** 4C. [[Konstantinopolin ekumeenisen patriarkaatin alaiset kanoniset kirkot]]
* 5. Organisaatioon kuulumattomat ortodoksiset kirkot (''julkaistaan myöhemmin'')
{{ortodoksiset kirkot}}
[[Luokka:Kirkkohistoria]]

Nykyinen versio 12. maaliskuuta 2021 kello 20.41

Tämä artikkeli on osa artikkelisarjasta:
Tutustu
ortodoksiseen kirkkoon
Traditio
Raamattu
Uskontunnustus
Ekumeeniset kirkolliskokoukset
Pyhät
Ortodoksinen jumalanpalvelus
osa 1 | osa 2 | osa 3
Liturgia
Kanonit
Ikoni
Symbolismi
Pyhä Kolminaisuus
Isä (Jumala)
Jeesus Kristus
Pyhä Henki
Yksi, Pyhä, katolinen ja apostolinen Kirkko
Ekklesiologia
Kirkkohistoria
Mysteriot

Ortodoksisiksi kirkoiksi kutsutaan tässä niitä kirkkoja, jotka jakavat keskenään saman uskon ja samat sakramentit sekä bysanttilaisen liturgian, kanonisen ja hengellisen tradition (perimätiedon).

Kaikki ortodoksiset kirkot tunnustavat seitsemän ekumeenista eli yleistä kirkolliskokousta ja niiden päätökset. Näillä ortodoksisilla kirkoilla on ollut noiden kirkolliskokousten jälkeen omia yleisiä paikallisia kirkolliskokouksiansa, jotka ne kaikki myös tunnustavat.

Tätä ryhmää kutsutaan usein etenkin muissa kielissä itäisiksi ortodokseiksi erotuksena orientaaliortodokseista.

Kaikki nämä kirkot tunnustavat kirkolliskokouksissa määritellyn ekumeenisen patriarkan aseman, "primus inter pares", paras vertaistensa joukossa, kuvainnollisen kunnia-aseman kirkon hierarkiassa. Silti Konstantinopolin ekumeenisella patriarkalla ei ole valtaa ylitse muiden itsenäisten paikalliskirkkojen.

Tästä kirkkoyhteisöstä erosi vuonna 1054 Rooman patriarkaatti, josta muodostui sittemmin paavin johtama roomalaiskatolinen kirkko, jonka keskuspaikka on Vatikaanissa. Tärkeimmäksi teologiseksi syyksi on mainittu ns. filioque-kiistan eli lähteekö Pyhä Henki Isästä, kuten ortodoksit opettavat vain Isästä ja Pojasta, kuten roomalaiskatolinen kirkko opettaa. Todellisempia syitä kirkkojen eroon lienevät kuitenkin muut syyt, kuten piispojen keskinäinen valtataistelu ja etenkin myöhemmät roomalaiskatolisten tekemät väkivaltaiset, ortodoksien alueillekin ulottuneet ristiretket.

Kirkkojen erot

Oheisessa luettelossa on koottuina joitain ortodoksisen ja roomalaiskatolisen kirkon eroavuuksia (lähde: Tapani Kärkkäinen / Kirkon historia)

asia ortodoksinen roomalaiskatolinen
Usko Pyhä Henki lähtee Isä (Jumala)|Isästä Pyhä Henki lähtee Isästä ja Pojasta
ei kiirastulta kiirastuli)
Ehtoollinen hapatettu leipä happamaton leipä
leipä ja viini kaikille maallikoille vain leipä, vuodesta 1963 lähtien myös viinin jakaminen on mahdollista
Mirhalla voitelu heti kasteen jälkeen konfirmaation yhteydessä n. 7-vuotiaille
Kirkon johtajuus itsenäisiä paikalliskirkkoja paavi on koko kirkon johtaja apostoli Pietarin seuraajana ja Kristuksen sijaisena
Papisto yleensä naimisissa naimattomia (selibaatissa)
Kieli kansankielet, toisissa maissa käytetään vanhoja kielimuotoja latina, mutta vuoden 1963 jälkeen kansankielet

Ortodoksiset kirkot voidaan jakaa seuraaviin ryhmiin

Autokefaliset kirkot

eli täysin itsenäiset, toisista kirkoista riippumattomat paikalliskirkot, joita on 14 - 15. Liukuva lukumäärä johtuu siitä, että yhtä autokefalista kirkkoa ei ole vielä tunnustettu laajasti koko ortodoksisen kirkon piirissä. (kts. autokefalia)

Autokefaalisissa kirkoissa on sekä patriarkaattia (neljä vanhaa ja viisi uutta) että 5-6 arkkipiispan johtamaa itsenäistä kansalliskirkkoa.

Näiden lisäksi Ukrainassa on kaksi autokefaalista kirkkoa, joita kukaan ei ole tunnustanut itsenäisiksi ortodoksisiksi kirkoiksi ja heillä ei ole ehtoollisyhteyttä muihin ortodokseihin.(kts. autokefalia)

Autonomiset kirkot

eli jonkun autokefaalisen kirkon kanonisessa alaisuudessa, valtapiirissä (jurisdiktiossa) toimivat itsenäiset kirkot. Näitä kirkkoja on viisi (tai toisen tulkinnan mukaan kuusi).(kts. autonomia)

Konstatinopolin ekumeenisen patriarkaatin alaiset kanoniset kirkot

eli niitä kirkkoja, jotka aikojen saatossa ovat erilaisista, mm. poliittisista syistä johtuen joutuneet erilleen omasta äitikirkostaan ja jotka myöhemmin (maantieteellisesti) muualle perustettuina eivät erilaisista syistä johtuen ole menneet entisen äitikirkkonsa alaisuuteen.

HAP



Autokefaliset ja autonomiset ortodoksiset kirkot
Autokefaliset kirkot
Neljä vanhaa patriarkaattia: Konstantinopoli | Aleksandria | Antiokia | Jerusalem
Viisi uutta patriarkaattia: Venäjä | Serbia | Romania | Bulgaria | Georgia
Autokefaliset arkkipiispakunnat: Kypros | Kreikka | Puola | Albania | Tšekki ja Slovakia | Ukraina* | Amerikka*
Autonomiset kirkot
Siinai | Suomi | Viro* | Japani* | Kiina* | Ukraina
Merkki * tarkoittaa, ettei autokefaliaa tai autonomiaa ole tunnustettu ortodoksisessa maailmassa kattavasti.