Ero sivun ”Uuden ajan lähetystyö” versioiden välillä
Ortodoksi.netista
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| (5 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Kuva:Pt Hermanin lahde 2.jpg|thumb|Pyhittäjä Hermanin erakkolan lähellä oleva puro.<br>(© John Mindala)]]Etelä- ja Pohjois-Amerikassa elää nykyään noin 7-9 miljoonaa ortodoksia, joista 3-5 miljoonaa Yhdysvalloissa. Ortodoksisuus tuli Amerikkaan venäläisen lähetystyön kautta erityisesti Venäjän omistamaan Alaskaan 1700-luvulla. Vuonna 1793 lähti [[Valamon luostari]]sta 8 [[munkki]]a kohti Alaskaa ja heistä yksi Suomessakin hyvin tunnettu, [[Herman Alaskalainen]] asui lähellä Kodiakia Kuusisaarella 40 vuotta. Hänen lähetysasemansa nimenä oli Uusi-Valamo. Valamon munkkien jälkeen lähetystyöhön intiaanien, aleuttien ja eskimojen pariin meni pappi [[Johannes Veniaminov]], josta myöhemmin tuli piispa [[Innokenti Alaskalainen]]. Hän käänsi Raamatun- ja jumalanpalvelustekstejä alkuasukkaiden kielille. Palattuaan kotimaahansa Venäjälle hän perusti 25.1.1870 Ortodoksisen Lähetysseuran. |
[[Kuva:Pt Hermanin lahde 2.jpg|thumb|<center>Pyhittäjä Hermanin erakkolan lähellä oleva puro.<br><small>(''Kuva © John Mindala'')</small></center>]]Etelä- ja Pohjois-Amerikassa elää nykyään noin 7-9 miljoonaa ortodoksia, joista 3-5 miljoonaa Yhdysvalloissa. Ortodoksisuus tuli Amerikkaan venäläisen lähetystyön kautta erityisesti Venäjän omistamaan Alaskaan 1700-luvulla. Vuonna 1793 lähti [[Valamon luostari]]sta 8 [[munkki]]a kohti Alaskaa ja heistä yksi Suomessakin hyvin tunnettu, [[Herman Alaskalainen]] asui lähellä Kodiakia Kuusisaarella 40 vuotta. Hänen lähetysasemansa nimenä oli ''Uusi-Valamo''. Valamon munkkien jälkeen lähetystyöhön intiaanien, aleuttien ja eskimojen pariin meni pappi [[Alaskan pyhät historiallisten asiakirjojen valossa|Johannes (Ioann) Veniaminov]], josta myöhemmin tuli piispa [[Alaskan pyhät historiallisten asiakirjojen valossa|Innokenti Alaskalainen]]. Hän käänsi Raamatun- ja jumalanpalvelustekstejä alkuasukkaiden kielille. Palattuaan kotimaahansa Venäjälle hän perusti 25.1.1870 Ortodoksisen Lähetysseuran. |
||
{{Kirkkohistoria}}Venäjän myytyä Alaskan Yhdysvalloille, ortodoksisuus levisi myös muualle Amerikassa. Sen lisäksi ortodoksisuutta on tullut siirtolaisten mukana. Eri maista tulleet siirtolaiset ovat tuoneet oman leimansa maan ortodoksisuuteen. Ortodoksisen kirkon tilanne on tällä hetkellä hyvin sekava Pohjois-Amerikassa. Erilaisia ortodoksisia kirkkoja on sillä noin pari kymmentä, joista osa ei ole kanonisoituja eli niillä ei ole yhteyttä muuhun ortodoksiseen maailmaan. Suurimpia kirkkoja ovat [[ekumeeninen patriarkka|ekumeenisen patriarkan]] alainen kreikkalainen kirkko (www.goarch.org) ja venäläistaustainen Amerikan ortodoksinen kirkko (www.oca.org). |
{{Kirkkohistoria}}Venäjän myytyä Alaskan Yhdysvalloille, ortodoksisuus levisi myös muualle Amerikassa. Sen lisäksi ortodoksisuutta on tullut siirtolaisten mukana. Eri maista tulleet siirtolaiset ovat tuoneet oman leimansa maan ortodoksisuuteen. Ortodoksisen kirkon tilanne on tällä hetkellä hyvin sekava Pohjois-Amerikassa. Erilaisia ortodoksisia kirkkoja on sillä noin pari kymmentä, joista osa ei ole kanonisoituja eli niillä ei ole yhteyttä muuhun ortodoksiseen maailmaan. Suurimpia kirkkoja ovat [[ekumeeninen patriarkka|ekumeenisen patriarkan]] alainen [[Amerikan kreikkalais-ortodoksinen arkkihiippakunta|kreikkalainen kirkko]] (www.goarch.org) ja venäläistaustainen [[Amerikan ortodoksinen kirkko]] (www.oca.org). |
||
Samanlainen sekava tilanne on myös esimerkiksi Ranskassa ja Saksassa. Yhdysvaltojen, Ranskan ja Saksan piispat ovatkin pitäneet tiivistä yhteyttä toisiinsa yhteistyön lisäämiseksi. Vanha perinne siitä, että yhdellä alueella toimii vain yksi ortodoksinen kirkko, on globalisaation myötä historiaa. Myös Suomessa toimii tällä hetkellä kahden eri patriarkaatin alaisuuteen kuuluvia ortodokseja, Moskovan ja Konstantinopolin. |
Samanlainen sekava tilanne on myös esimerkiksi Ranskassa ja Saksassa. Yhdysvaltojen, Ranskan ja Saksan piispat ovatkin pitäneet tiivistä yhteyttä toisiinsa yhteistyön lisäämiseksi. Vanha perinne siitä, että yhdellä alueella toimii vain yksi ortodoksinen kirkko, on globalisaation myötä historiaa. Myös Suomessa toimii tällä hetkellä kahden eri patriarkaatin alaisuuteen kuuluvia ortodokseja, Moskovan ja Konstantinopolin. |
||
Vuosisatojen aikana ortodoksisuus eteni Venäjältä myös |
Vuosisatojen aikana ortodoksisuus eteni Venäjältä myös [[Kiina]]an, [[Amerikan kreikkalais-ortodoksinen arkkihiippakunta|Japaniin]], Koreaan ja Siperiaan ja viime aikoina kreikkalaisten lähetystyöntekijäin toimesta Latinalaiseen Amerikkaan, Australiaan ja Afrikkaan. Periaatteena oli saarnata [[Evankeliumi]]a kansan omalla kielellä hävittämättä sen kulttuuria. Ensin oli aina opetus ja valistus ja sitten vasta [[kaste]]. |
||
[[Ortodoksinen lähetys]] ry. on Suomen ortodoksisen |
[[Ortodoksinen lähetys]] ry. on Suomen ortodoksisen kirkon lähetystyötä tekevä ja sitä koordinoiva järjestö. Järjestö perustettiin vuonna 1977. Ortodoksisen lähetyksen toiminnan keskeisenä alueena on ollut alusta saakka Kenian ortodoksisen kirkon tukeminen sen osoittamissa kohteissa muun muassa papiston, nuorison ja naisten koulutuksessa, [[diakonia]]työssä, kirkkojen rakentamisessa ja kunnostamisessa. Lisäksi Lähetys on toteuttanut useita valtionapuhankkeita Keniassa. Järjestö tukee myös lapsia ja nuoria koulumaksujen muodossa. Viime vuosina Ortodoksinen Lähetys ry. ei ole lähettänyt suomalaisia lähettejä pitempiaikaiseen työhön kentälle, vaan työ kohdemaassa tapahtuu paikallisia toimijoita tukemalla esimerkiksi lyhyillä missiotiimin vierailulla tai muilla vastaavilla tavoilla. |
||
'''[[Käyttäjä:Petja|Petja Pyykkönen]]''' |
'''[[Käyttäjä:Petja|Petja Pyykkönen]]''' |
||
== Katso myös == |
|||
* [[Ortodoksinen lähetys]] |
* [[Ortodoksinen lähetys]] |
||
Nykyinen versio 30. lokakuuta 2010 kello 19.43
Etelä- ja Pohjois-Amerikassa elää nykyään noin 7-9 miljoonaa ortodoksia, joista 3-5 miljoonaa Yhdysvalloissa. Ortodoksisuus tuli Amerikkaan venäläisen lähetystyön kautta erityisesti Venäjän omistamaan Alaskaan 1700-luvulla. Vuonna 1793 lähti Valamon luostarista 8 munkkia kohti Alaskaa ja heistä yksi Suomessakin hyvin tunnettu, Herman Alaskalainen asui lähellä Kodiakia Kuusisaarella 40 vuotta. Hänen lähetysasemansa nimenä oli Uusi-Valamo. Valamon munkkien jälkeen lähetystyöhön intiaanien, aleuttien ja eskimojen pariin meni pappi Johannes (Ioann) Veniaminov, josta myöhemmin tuli piispa Innokenti Alaskalainen. Hän käänsi Raamatun- ja jumalanpalvelustekstejä alkuasukkaiden kielille. Palattuaan kotimaahansa Venäjälle hän perusti 25.1.1870 Ortodoksisen Lähetysseuran.
Kirkkohistoria-sarja
Varhaiskirkon aika (30-313)
1. Kristinuskon historiallinen tausta
2. Ensimmäinen helluntai
3. Apostolinen lähetystyö
4. Varhaiskirkon elämää
5. Vainot
Lisää luettavaa varhaiskirkon ajasta
Kirkolliskokousten aika (313-787)
6. Marttyyrien kirkosta valtion kirkoksi
7. Harhaopit ja kirkolliskokoukset
8. Orientaalisten kirkkojen synty
9. Vanhat patriarkaatit
10. Luostarilaitoksen syntyminen
Lisää luettavaa kirkolliskokousten ajasta
Bysantin aika (787-1453)
11. Bysantti
12. Jumalanpalveluselämän muotoutuminen
13. Kirkkotaide
14. Hesykasmi
15. Itä ja länsi vieraantuvat
16. Slaavien käännytys
17. Kristinuskon tulo Venäjälle
18. Kirkon jakaantuneisuus syvenee
19. Islamin leviäminen
20. Lännen kirkko uudella ajalla
Lisää luettavaa Bysantin ajasta
Kansalliskirkkojen aika (1453->)
21. Balkanin kirkot
22. Moskova - Kolmas Rooma
23. Ekumeeninen patriarkaatti islamin puristuksessa
24. Vanhat patriarkaatit uudella ajalla
25. Lännen kirkko jakaantumisen jälkeen
26. Venäjän kirkko 1900-luvulla
27. Vanhat patriarkaatit 1900-luvulla
28. Ekumenian historia
29. Uuden ajan lähetystyö
30. Euroopan Unioni ja ortodoksisuus
*
Lue myös isä Andrei Verikovin Liturgista teologiaa -artikkelisarja
Venäjän myytyä Alaskan Yhdysvalloille, ortodoksisuus levisi myös muualle Amerikassa. Sen lisäksi ortodoksisuutta on tullut siirtolaisten mukana. Eri maista tulleet siirtolaiset ovat tuoneet oman leimansa maan ortodoksisuuteen. Ortodoksisen kirkon tilanne on tällä hetkellä hyvin sekava Pohjois-Amerikassa. Erilaisia ortodoksisia kirkkoja on sillä noin pari kymmentä, joista osa ei ole kanonisoituja eli niillä ei ole yhteyttä muuhun ortodoksiseen maailmaan. Suurimpia kirkkoja ovat ekumeenisen patriarkan alainen kreikkalainen kirkko (www.goarch.org) ja venäläistaustainen Amerikan ortodoksinen kirkko (www.oca.org).
Samanlainen sekava tilanne on myös esimerkiksi Ranskassa ja Saksassa. Yhdysvaltojen, Ranskan ja Saksan piispat ovatkin pitäneet tiivistä yhteyttä toisiinsa yhteistyön lisäämiseksi. Vanha perinne siitä, että yhdellä alueella toimii vain yksi ortodoksinen kirkko, on globalisaation myötä historiaa. Myös Suomessa toimii tällä hetkellä kahden eri patriarkaatin alaisuuteen kuuluvia ortodokseja, Moskovan ja Konstantinopolin.
Vuosisatojen aikana ortodoksisuus eteni Venäjältä myös Kiinaan, Japaniin, Koreaan ja Siperiaan ja viime aikoina kreikkalaisten lähetystyöntekijäin toimesta Latinalaiseen Amerikkaan, Australiaan ja Afrikkaan. Periaatteena oli saarnata Evankeliumia kansan omalla kielellä hävittämättä sen kulttuuria. Ensin oli aina opetus ja valistus ja sitten vasta kaste.
Ortodoksinen lähetys ry. on Suomen ortodoksisen kirkon lähetystyötä tekevä ja sitä koordinoiva järjestö. Järjestö perustettiin vuonna 1977. Ortodoksisen lähetyksen toiminnan keskeisenä alueena on ollut alusta saakka Kenian ortodoksisen kirkon tukeminen sen osoittamissa kohteissa muun muassa papiston, nuorison ja naisten koulutuksessa, diakoniatyössä, kirkkojen rakentamisessa ja kunnostamisessa. Lisäksi Lähetys on toteuttanut useita valtionapuhankkeita Keniassa. Järjestö tukee myös lapsia ja nuoria koulumaksujen muodossa. Viime vuosina Ortodoksinen Lähetys ry. ei ole lähettänyt suomalaisia lähettejä pitempiaikaiseen työhön kentälle, vaan työ kohdemaassa tapahtuu paikallisia toimijoita tukemalla esimerkiksi lyhyillä missiotiimin vierailulla tai muilla vastaavilla tavoilla.