Toiminnot

Kirkon historian aikajana

Ortodoksi.netista

Versio hetkellä 8. helmikuuta 2011 kello 13.52 – tehnyt Petja (keskustelu | muokkaukset)

Kirkon historia on tärkeä osa ortodoksista uskoa. Ortodoksisuus määrittyy jatkumona, joka on alkanut niistä, jotka ensin saarnasivat Kristuksen totuutta maailmalle. Niistä, jotka auttoivat muodostamaan uskomme muotoa, ja jotka veivät eteenpäin muuttumatonta ortodoksisen kirkon traditiota.

Kirkon historian aikajanan on laatinut Petja Pyykkönen. Osa vuosiluvuista on viitteellisiä, koska varmaa tietoa varsinkaan varhaisesta historiasta on erittäin vaikea saada. Ehdota muutosta tai lisäystä.

Uuden testamentin aika

  • 27 eKr.-180 jKr. Pax Romana
  • 20 eKr. Herodes aloittaa toisen temppelin suuren rakennustyön Jerusalemissa
  • 7 eKr.–4eKr. Kristus syntyi Betlehemissä. 14 000 lasta tapetaan.
  • 1 Juutalainen apokryfi ”Mooseksen taivaaseenastuminen” kirjoitetaan
  • 6 Augustus panee Herodeksen viralta; Samariasta, Juudeasta ja Idumeasta tulee suoran Rooman hallinnon alainen Juudean provinssi, jonka pääkaupunki on Kesareassa; Quirinius saa Syyrian maaherran viran ja panee Juudeassa toimeen väestönlaskennan veronkeräystä varten
  • 7–26 Rauhan aika, Juudeassa ja Galileassa on suhteellisen rauhallista
  • 18–36 prefekti Valerius Gratus nimittää Kaifaksen juutalaisten ylipapiksi
  • 19 Juutalaiset, juutalaiset proselyytit ja astrologit karkotetaan Roomasta
  • n. 25-26 Joosef Kihlaaja kuolee
  • 26–36 Pontius Pilatus Juudean prefektinä
  • 26–29 Johannes Kastaja aloittaa toimintansa "Tiberiuksen viidentenätoista hallitusvuonna" (Luuk. 3:1–2); Jeesuksen kaste (Mark. 1:4–11); Johannes Kastaja pidätetään ja mestataan (Luuk. 3:19–20, Juutalaisten muinaisajat 18.5.2)
  • 28–30 Jeesuksen julkinen toiminta, ristiinnaulitseminen (tai 31)
  • n. 30 ensimmäisen marttyyrin Stefanoksen kuolema; Paavalin kääntymys Damaskon tiellä (Apt. 9)
  • 32 Apostolit kokoontuvat Jerusalemissa ja valitsevat Matteuksen Juudas Iskariotin tilalle 12. apostoliksi

Apostolinen aika (33-100)

  • n.30-33 Jeesuksen ylösnousemus ja ilmestyminen ihmisille; ensimmäinen helluntai; Jerusalemin kirkko, ensimmäinen kirkko perustetaan, kristittyjä vainotaan (Ap.t. 7:54–8:8)
  • 33-70 Ensimmäinen tunnettu kirkko rakennettiin nykyisen Jordanian Rihabin kaupungin läheisyyteen
  • 34 Apostoli Pietari perustaa Antiokian seurakunnan
  • 35 Nimitystä ”kristitty” käytetään ensimmäisen kerran Antiokiassa
  • 37 Joosef Arimatialainen matkustaa Britanniaan, jossa hän rantautuu Glastonburyyn
  • 40 Apostoli Barnabas lähetetään Jerusalemista Antiokiaan vahvistamaan seurakuntaa, koska kirkon johtajat pakenivat vainojen vuoksi; Neljäs makkabialaiskirja kirjoitetaan; Simon Pietari kastaa roomalaisen kenturion Corneliuksen, jota pidetään ensimmäisenä pakanakäännynnäisenä (Ap.t. 10)
  • 44 Jaakob Sebedeuksen poika teloitetaan Herodes Agrippa I:n käskystä (Ap.t. 12:1–3)
  • 45 Apostoli Jaakob, Herran veli valitaan Jerusalemin piispaksi
  • n. 46–48 Paavali ja Barnabas lähetysmatkalla Kyproksella (Ap.t. 13:4–12)
  • 47 (tai 48-49) Apostolien kokous Jerusalemissa, jossa päätetään, ettei ei-juutalaisten tarvitse noudattaa juutalaisten tapoja tullakseen kristityiksi (Ap.t. 15)
  • 48–99 Paavalin kirjeet kirjoitetaan
  • 49 Keisari Claudius ajaa juutalaiset pois Roomasta.
  • n. 49-52 Paavali lähetysmatka Korinttiin apostoli Silaksen kanssa (Ap.t. 18)
  • 50 Pääsiäismellakka Jerusalemissa, 20–30 000 kuolee
  • 50 Jesajan taivaaseenastuminen kirjoitetaan
  • 52 Apostoli Tuomas saapuu Keralaan Intiaan
  • 53-57 Apostoli Paavalin kolmas lähetysmatka
  • n. 57 Paavalin viimeinen käynti Jerusalemissa (Ap.t. 21)
  • n. 58 Paavali pidätetään ja vangitaan Kesareaan (Ap.t. 25:4)
  • n. 60 Paavali saarnaa Roomassa (Ap.t. 28:15–31)
  • 62 Apostoli Jaakob, Herran veli kivitetään ylipappi Ananus ben Artanuksen käskystä, Clodius Albinus panee Ananuksen viralta
  • 62 Apostoli Andreas ristiinnaulitaan Patraksella
  • 64 Rooman palo, Nero syyttää 'kristittyjä', vainot alkavat; varhaisin maininta kristityistä Roomassa (Tacitus); Paavali mestataan (Kol. 1:24, Ef. 3:13, 2 Tim. 4:6–8, 1 Klem. 5:5–7); Pietari ristiinnaulitaan (Joh. 21:18, 1 Piet. 5:13, Origenes)
  • 66–73 Juutalaisten kansannousu
  • 68 Roomalaiset tuhoavat essealaisen Qumranin yhteisön; Nero tekee itsemurhan
  • 69 Ignatios Antiokialaisesta tulee Antiokian kolmas piispa
  • 70 Markuksen evankeliumi kirjoitetaan; Jerusalemin ja Herodeksen temppelin tuhoaminen (Uuden Testamentin kirjojen kirjoittamisen ajankohdista on kaksi koulukuntaa, toisen mukaan ne ajoitetaan ajalle 40–96 jaa.)
  • 71 Apostoli Markus matkustaa Egyptiin
  • n. 75–90 Luukkaan evankeliumi ja Apostolien teot kirjoitetaan
  • 80–85 Matteuksen evankeliumi kirjoitetaan
  • n. 80-90 Didakhe kirjoitetaan
  • 81–96 Johannes tai hänen oppilaansa kirjoittaa Johanneksen ilmestyksen; Domitianuksen vainot
  • 98-117 Trajanuksen vainot
  • 90 Jamnian kokous (kyseenalaistettu) määrittelee pesäeron juutalaisten ja kristittyjen välillä
  • 90–100 Johanneksen evankeliumi ja Johanneksen kirjeet kirjoitetaan
  • 100 Apostoli Johannes kuolee

Nikean kirkolliskokousta edeltänyt aika (100-325)

Nikealainen aika (325-451)

Bysanttilainen aika (451-843)

Myöhäisbysanttilainen aika (843-1054)

Suuren skisman jälkeinen aika 1054-1453)

  • 1054 Kardinaali Humbertus ekskommunikoi patriarkka Mikael Kerularioksen, muodostaen merkittävän käännekohdan suuressa skismassa idän ja lännen kirkkojen välillä
  • 1059 Seldžukit valtasivat Anatoliassa Kesarean ja Anin, sekä Armenian
  • 1065 Giorgi Hagiorite kuoli
  • 1073 Rooman paavi Gregorios VII käynnisti gregoriaanisen uudistuksen (papiston selibaatti, paavin primääriys keisarikunnassa, paaville oikeus erottaa keisari), joka johti vastakkainasetteluun keisari Henri IV kanssa
  • 1074 Fedosi Kiovalainen kuoli
  • 1075 Dictatus Papae -dokumentti edisti paavin ylivaltaa
  • 1077 Seldžukit valtasivat Jerusalemin ja Nikean
  • 1082 Konstantinopolin kirkolliskokous
  • 1084 Seldžukit valtasivat Antiokian
  • 1087 Nikolaos Ihmeidentekijän pyhäinjäännösten siirto Myrasta Bariin
  • 1088 Urbanus II valittiin Rooman paaviksi. Hänestä tuli Clunyn liikkeen vahva tukija
  • 1095 Ensimmäinen ristiretki
  • 1098 Ristiretkeläiset valtasivat Antiokian
  • 1099 Ristiretkeläiset valtasivat Jerusalemin ja perustivat Jerusalemin latinalaisen kuningaskunnan
  • 1108 Novgorodin piispa Nikita Kiovan luolista kuoli
  • 1113 Johanniittojen ritarikunta perustettiin suojelemaan Pyhän Maan pyhiinvaeltajia
  • 1118 Temppeliherrojen ritarikunta perustetaan Pyhän Maan puolustamiseksi
  • 1144 Goottilaisen arkkitehtuurin valtakausi lännen kirkossa alkaa Pariisin pyhän Deniksen basilikan kunnostuksesta
  • 1147 Kiovan ruhtinas Juri Dolgoruk perusti Moskovan
  • 1147–1149 Toinen ristiretki
  • 1150-1160 Kuningas Erik Jedvardsson perusti Ruotsin roomalaiskatolisen kirkon
  • 1155 Vladimirin Jumalanäiti saapui Bogoljubovoon
  • 1155 Karmeliittajärjestö perustettiin
  • 1155 Ruotsin kuninkaan Eerikin ristiretki Suomeen eli ensimmäinen ristiretki Suomeen (todenperäisyys epävarma)
  • 1156-1157 Konstantinopolin kirkolliskokous
  • 1173 Richard Viktorin luostarin johtaja kuoli
  • 1177 Jerusalemin latinalainen kuningaskunta voitti taistelun Saladinia vastaan
  • 1180 Viimeinen ortodoksien ehtoollisyhteys latinalaisten kanssa Antiokiassa
  • 1185 Toinen Bulgarian valtakunta perustettiin
  • 1186 Bysantin keisari tunnusti Bulgarian ja Serbian
  • 1187–1191 Kolmas ristiretki. Saladin valtasi Jerusalemin ja luovutti pyhät paikat takaisin ortodokseille
  • 1189 Etiopian keisari Gebre Mesqel Lalibela rakennutti Lalibelan
  • 1191 Saksalainen ritarikunta perustettiin
  • 1202–1204 Neljäs ristiretki, Konstantinopoli ryöstetään lyöden viimeisen sinetin Suureen skismaan
  • 1205 Franciscus Assisilainen perusti fransiskaani-järjestön
  • 1212 Lasten ristiretki
  • 1213 Tamar Georgialainen kuoli
  • 1216 Dominikaaniveljestö perustettiin
  • 1217-1221 Viides ristiretki
  • 1220 Englantilainen piispa Richard Le Poore antoi viimeisen silauksen Sarum Use -liturgialle
  • 1219-1263 Aleksanteri Nevski
  • 1223 Fransiskaaniveljestö tunnustettiin virallisesti
  • 1226 Karmeliitta-järjestö tunnustettiin virallisesti
  • 1228 Kuudes ristiretki
  • 1231 Rooman paavi Gregorius IX aloitti inkvisition harhaoppien kitkemiseksi
  • 1235 Savva Serbialainen kuoli
  • 1236 Kuningas Ferdinand III valtasi Córdoban Espanjanssa takaisin muslimeilta
  • 1237 Kultainen orda aloitti valtakauden Venäjällä
  • 1240 Mongolit ryöstävät Kiovan
  • 1240 Aleksanteri Nevski voitti ruotsalaiset Nevan taistelussa
  • 1242 Aleksanteri Nevskin novgorodilaiset joukot voittivat saksalaisen ritarikunnan Peipsijärven taistelussa
  • 1244 Turkkilaiset palkkasoturit valtasivat ja ryöstivät Jerusalemin Egyptin hallitsijan Salih Ayyubin toimesta, mikä laukaisi seitsemännen ristiretken
  • 1245 Ensimmäinen Lyonin roomalaiskatolinen kirkolliskokous antoi kardinaaleille punaisen hatun käyttöoikeuden ja Pyhälle Maalle verotusoikeuden
  • 1247 Ayyub valtasi Jerusalemin ajaen turkkilaiset pois
  • 1248–1254 Seitsemäs ristiretki
  • 1249 Birger-jaarlin ristiretki Hämeeseen eli toinen ristiretki Suomeen (ajoituksesta epävarmuutta)
  • 1252 Rooman paavi Innocentius IV antoi inkvisitiolle oikeuden kidutukseen
  • 1258 Mikael VIII Palaiologos nousi Nikean valtakunnan keisariksi perustaen viimeisen Rooman (bysanttilaisen) dynastian
  • 1260 Kyproksen kirkko alistettiin roomalaiskatolisen kirkon alle
  • 1260 Turinin kääriliina tehtiin
  • 1261 Latinalainen valta Konstantinopolissa päättyi ja ortodoksinen patriarkaatti nostettiin jälleen toimintaan
  • 1261 Keisari Mikael VIII Palaiologos teki Mystraksesta Morean despotaatin keskuksen, jossa bysanttilainen kulttuuri koki renessanssin
  • 1268 Egyptiläiset mamelukit valtasivat Antiokian
  • 1269 Ortodoksinen patriarkka palasi Antiokiaan 171 vuoden maanpaon jälkeen lopettaen latinalaisen patriarkan vallan
  • 1270 Kahdeksas ristiretki
  • 1271-1272 Yhdeksäs ristiretki, joka oli viimeinen ristiretki Pyhälle Maalle
  • 1274 Tuomas Akvinolainen kirjoittaa Summa Theologiaen, joka vaikutti paljon lännen kirkon ajatteluun
  • 1274 Toinen Lyonin roomalaiskatolinen kirkolliskokous julisti unionin roomalaiskatolisen lännen ja ortodoksisen idän kirkon välillä, jota ei yleisesti hyväksytty idässä
  • 1275 Unionistipatriarkka Johannes XI Vekkos valittiin Konstantinopolin patriarkaksi korvaten patriarkka Josef I, joka vastusti Lyonin unionia
  • 1280 Kebra Nagast kirjoitettiin Etiopisassa
  • 1281 Paavi Martinus IV hyväksyi ristiretken juuri perustettua Konstantinopolin bysanttilaista keisarikuntaa kohtaan, ekskommunikoiden keisari Mikael VIII Palaiologoksen ja mitätöiden vuoden 1274 unionin
  • 1285 Konstantinopolin kirkolliskokous mitätöi vuoden 1274 Lyonin unionin ja tuomitsee kirkon latinalaistajat
  • 1287 Läntistä riitusta käytettiin viimeisen kerran Athoksella Amalfionin luostarissa
  • 1291 Acre vallattiin lopettaen ristiretket Pyhällä Maalla
  • 1293 Ruotsalainen ristiretki Karjalaan eli kolmas ristiretki Suomeen
  • 1298 Ambrosius Milanolainen, Augustinus, Hieronymus Stridoniumilainen ja Gregorios Dialogos nimettiin lännen kirkon ensimmäisiksi kirkonopettajiksi
  • 1305–1378 Rooman paavin istuin Avignonissa
  • 1311-1312 Wienin roomalaiskatolinen kirkolliskokous lopetti Temppeliherrojen ritarikunnan
  • 1314 Temppeliherrojen johtaja Jacques de Molay poltettiin roviolla
  • 1326 Metropoliitta Pietari siirsi piispanistuimen Kiovasta Moskovaan
  • 1336 Meteora perusttiin
  • 1338 Gregorios Palamas kirjoitti kirjan Pyhää vaikenemista harjoittavien puolustus
  • 1340 Sergei Radonežilainen perusti Troitse-Sergijevin lavran
  • 1341-1351 Viides Konstantinopolin kirkolliskokous
  • 1347-1350 Musta surma


kesken

Kansalliskirkkojen aika 1453->

kesken

Vallankumousten ja Diasporan aika 1917->

kesken

Petja Pyykkönen

Ehdota muutosta tai lisäystä

Noudettu kohteesta ”http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Kirkon_historian_aikajana&oldid=29123”