Ero sivun ”Kirkon historian aikajana” versioiden välillä

Versio 12. helmikuuta 2011 kello 16.43

Kirkon historia on tärkeä osa ortodoksista uskoa. Ortodoksisuus määrittyy jatkumona, joka on alkanut niistä, jotka ensin saarnasivat Kristuksen totuutta maailmalle. Niistä, jotka auttoivat muodostamaan uskomme muotoa, ja jotka veivät eteenpäin muuttumatonta ortodoksisen kirkon traditiota.

Kirkon historian aikajanan on laatinut Petja Pyykkönen. Osa vuosiluvuista on viitteellisiä, koska varmaa tietoa varsinkaan varhaisesta historiasta on erittäin vaikea saada. Ehdota muutosta tai lisäystä.

Uuden testamentin aika

27 eKr.-180 jKr. Pax Romana
20 eKr. Herodes aloittaa toisen temppelin suuren rakennustyön Jerusalemissa
7 eKr.–4eKr. Kristus syntyi Betlehemissä. 14 000 lasta tapetaan.
1 Juutalainen apokryfi ”Mooseksen taivaaseenastuminen” kirjoitetaan
6 Augustus panee Herodeksen viralta; Samariasta, Juudeasta ja Idumeasta tulee suoran Rooman hallinnon alainen Juudean provinssi, jonka pääkaupunki on Kesareassa; Quirinius saa Syyrian maaherran viran ja panee Juudeassa toimeen väestönlaskennan veronkeräystä varten
7–26 Rauhan aika, Juudeassa ja Galileassa on suhteellisen rauhallista
18–36 prefekti Valerius Gratus nimittää Kaifaksen juutalaisten ylipapiksi
19 Juutalaiset, juutalaiset proselyytit ja astrologit karkotetaan Roomasta
n. 25-26 Joosef Kihlaaja kuolee
26–36 Pontius Pilatus Juudean prefektinä
26–29 Johannes Kastaja aloittaa toimintansa "Tiberiuksen viidentenätoista hallitusvuonna" (Luuk. 3:1–2); Jeesuksen kaste (Mark. 1:4–11); Johannes Kastaja pidätetään ja mestataan (Luuk. 3:19–20, Juutalaisten muinaisajat 18.5.2)
28–30 Jeesuksen julkinen toiminta, ristiinnaulitseminen (tai 31)
n. 30 ensimmäisen marttyyrin Stefanoksen kuolema; Paavalin kääntymys Damaskon tiellä (Apt. 9)
32 Apostolit kokoontuvat Jerusalemissa ja valitsevat Matteuksen Juudas Iskariotin tilalle 12. apostoliksi

Apostolinen aika (33-100)

n.30-33 Jeesuksen ylösnousemus ja ilmestyminen ihmisille; ensimmäinen helluntai; Jerusalemin kirkko, ensimmäinen kirkko perustetaan, kristittyjä vainotaan (Ap.t. 7:54–8:8)
33-70 Ensimmäinen tunnettu kirkko rakennettiin nykyisen Jordanian Rihabin kaupungin läheisyyteen
34 Apostoli Pietari perustaa Antiokian seurakunnan
35 Nimitystä ”kristitty” käytetään ensimmäisen kerran Antiokiassa
37 Joosef Arimatialainen matkustaa Britanniaan, jossa hän rantautuu Glastonburyyn
40 Apostoli Barnabas lähetetään Jerusalemista Antiokiaan vahvistamaan seurakuntaa, koska kirkon johtajat pakenivat vainojen vuoksi; Neljäs makkabialaiskirja kirjoitetaan; Simon Pietari kastaa roomalaisen kenturion Corneliuksen, jota pidetään ensimmäisenä pakanakäännynnäisenä (Ap.t. 10)
44 Jaakob Sebedeuksen poika teloitetaan Herodes Agrippa I:n käskystä (Ap.t. 12:1–3)
45 Apostoli Jaakob, Herran veli valitaan Jerusalemin piispaksi
n. 46–48 Paavali ja Barnabas lähetysmatkalla Kyproksella (Ap.t. 13:4–12)
47 (tai 48-49) Apostolien kokous Jerusalemissa, jossa päätetään, ettei ei-juutalaisten tarvitse noudattaa juutalaisten tapoja tullakseen kristityiksi (Ap.t. 15)
48–99 Paavalin kirjeet kirjoitetaan
49 Keisari Claudius ajaa juutalaiset pois Roomasta.
n. 49-52 Paavali lähetysmatka Korinttiin apostoli Silaksen kanssa (Ap.t. 18)
50 Pääsiäismellakka Jerusalemissa, 20–30 000 kuolee
50 Jesajan taivaaseenastuminen kirjoitetaan
52 Apostoli Tuomas saapuu Keralaan Intiaan
53-57 Apostoli Paavalin kolmas lähetysmatka
n. 57 Paavalin viimeinen käynti Jerusalemissa (Ap.t. 21)
n. 58 Paavali pidätetään ja vangitaan Kesareaan (Ap.t. 25:4)
n. 60 Paavali saarnaa Roomassa (Ap.t. 28:15–31)
62 Apostoli Jaakob, Herran veli kivitetään ylipappi Ananus ben Artanuksen käskystä, Clodius Albinus panee Ananuksen viralta
62 Apostoli Andreas ristiinnaulitaan Patraksella
64 Rooman palo, Nero syyttää 'kristittyjä', vainot alkavat; varhaisin maininta kristityistä Roomassa (Tacitus); Paavali mestataan (Kol. 1:24, Ef. 3:13, 2 Tim. 4:6–8, 1 Klem. 5:5–7); Pietari ristiinnaulitaan (Joh. 21:18, 1 Piet. 5:13, Origenes)
66–73 Juutalaisten kansannousu
68 Roomalaiset tuhoavat essealaisen Qumranin yhteisön; Nero tekee itsemurhan
69 Ignatios Antiokialaisesta tulee Antiokian kolmas piispa
70 Markuksen evankeliumi kirjoitetaan; Jerusalemin ja Herodeksen temppelin tuhoaminen (Uuden Testamentin kirjojen kirjoittamisen ajankohdista on kaksi koulukuntaa, toisen mukaan ne ajoitetaan ajalle 40–96 jaa.)
71 Apostoli Markus matkustaa Egyptiin
n. 75–90 Luukkaan evankeliumi ja Apostolien teot kirjoitetaan
80–85 Matteuksen evankeliumi kirjoitetaan
n. 80-90 Didakhe kirjoitetaan
81–96 Johannes tai hänen oppilaansa kirjoittaa Johanneksen ilmestyksen; Domitianuksen vainot
98-117 Trajanuksen vainot
90 Jamnian kokous (kyseenalaistettu) määrittelee pesäeron juutalaisten ja kristittyjen välillä
90–100 Johanneksen evankeliumi ja Johanneksen kirjeet kirjoitetaan
100 Apostoli Johannes kuolee

Nikean kirkolliskokousta edeltänyt aika (100-325)

107 Ignatios Antiokialainen syötetään leijonille; Jerusalemin toinen piispa Simeon ristiinnaulitaan
n. 120-220 Apologeettojen aika (Justinos Marttyyri, Aristeides Ateenalainen, Tatianos Assyrialainen, Athenagoras Ateenalainen, Theofilus Antiokialainen, Felix Marcus Minucius, Tertullianus, Kodratos, Meliton Sardeslainen, Apollinaris Claudius
124 Apostolit Kodratos ja Aristeides Ateenalainen esittävät apologiat keisari Hadrianukselle Ateenassa.
130 Justinos Marttyyrin kääntyminen
132-135 Toinen juutalaissota eli Bar Kokhban kapina: suurin osa Palestiinan juutalaisista pakkosiirrettiin valtakunnan muihin osiin. Hadrianus ryhtyi määrätietoisesti vainoamaan juutalaisia ja nimesi Juudean Syria Palaestinaksi ja Jerusalemin Aelia Capitolinaksi.
135 Joulusta juhlapäivä Roomassa.
140 Pietarin ilmestys (Apokryfi)
142-144 Markion Sinopelainen, meni Roomaan ja perusti kirkon, jota myöhemmin kutsuttiin markionismiksi. Julistettiin harhaoppiseksi 144 (tai 147).
150 Kreikkalainen egyptiläisten evankeliumi (Nag Hammadi)
150 Valentinos (myös Valentinios) oli tunnetuin kristillinen gnostilainen teologi ja valentinolaisuuden perustaja.
150 Justinos Marttyyri määrittelee liturgian.
155 Rooman piispa Anicetus ja Polykarpos Smyrnalainen yrittivät ratkaista pääsiäisen vieton ajankohtaan liittyvää ristiriitaa. Yhteisymmärrystä ei löytynyt, mutta ehtoollisyhteys ryhmittymien välillä säilyi.
155 (tai 160) Polykarpos Smyrnalaisen marttyyrikuolema
155 (tai 156) Montanismin alku
160-175 Tatianos Assyrialainen kirjoittaa "Diatessaron"
161-180 Marcus Aureliuksen vainot
165 Justinos Marttyyrin marttyyrikuolema
166-174 Paavi Soter erotti erillisen vuosittaisen pääsiäisjuhlan viikoittaisten sunnuntaiden lisäksi Krituksen ylösnousemuksen juhlaksi, kvartodesimaanien tilalle.
170 (tai 175) Tatianos Assyrialainen kirjoittaa "Diatessaronin", jossa hän harmonisoi neljä kanonista evankeliumitekstiä yhdeksi.
170 Muratorin kaanon, varhaisin tunnettu Uuden testamentin kirjojen kaanon.
170 (tai 193-211) Simmakos Ebioniitin (Ἐβιωνίτης Σύμμαχος) uusi kreikankielinen käännös Vanhasta Testamentista.
175 Paavalin teot (apokryfi)
180 Hegesippos kuoli
180 Ireneos Lyonilainen kirjoitti “Harhaoppeja vastaan”
180 Dyfan Merthyrilaisesta tulee Britannian ensimmäinen marttyyri
180-192 Theodotionin kreikankielinen käännös Vanhasta Testamentista.
189-198 Kvartodesimaanikiista (Huom! Polykarpos Smyrnalainen ja paavi Anicetus väittelivät asiasta jo 155)
190 Pantaenus Aleksandrialainen perusti Aleksandrian katekeettikoulun
193 Rooman kirkolliskokous tuomitsee pääsiäisen vieton Nisan-kuun 14.
200 (tai 190-202) Ireneos Lyonilainen kuoli
pappismarttyyri Haralampos Magnesilainen koki marttyyrikuoleman
202-210 Septimius Severuksen vainot
203 Perpetua Karthagolainen, Felisitas Roomalainen, Revocatus, Saturus ja Saturninus kokevat marttyyrikuoleman Karthagon amfiteatterissa
206 kuningas Abgar IX kääntää Edessan kristityksi
209 (tai n.251 tai 304) Alban, Britannian protomarttyyri koki marttyyrikuoleman
210 Hippolytos Roomalainen kirjoittaa ”Kaikkien harhaoppien vääräksi osoittaminen” (Philosophumena) ja ”Apostolinen Traditio”, jossa on ensimmäinen tunnettu pappeuteen vihkimisen kuvaus.
215 (tai 223) Tertullianus kääntyy montanismiin
220 Sextus Julius Africanus kirjoittaa “Chronographiai”, maailman historian vuoteen 217 asti
225-250 Didascalia Apostolorum eli Apostolien opetukset, vanhin säilynyt teos kirkkojärjestyksestä kuvaa ajan kirkon elämää
227 Origenes aloittaa kirjoittamaan Genesiksen kommentaaria, saa valmiiksi ”Ensimmäisistä prinsiipeistä”
232 Heraklas Aleksandrialaisesta tulee Aleksandrian paavi
235-238 Keisari Maximinus Thraxin vainot, joissa Hippolytos Roomalainen kokee marttyyrikuoleman
240 Dura-Europosissa rakennettiin kirkko
240 Origenes kirjoitti Heksaplan
244 Plotinos perusti neo-platonisen koulun Roomaan, joka vaikutti vielä keskiajan teologeihin
246 Pappismarttyyri Paavali Erakko vetäytyy Egyptin erämaahan kilvoittelemaan ja hänestä tulee ensimmäinen kristitty erakko
246-247 Kaksi Arabian kirkolliskokousta
247 Rooma juhli valtakunnan tuhannetta vuotta, jonka aikana koettiin jakso, jolloin kristittyjen vainot kiristyivät
247 Dionysios Aleksandrialaisesta tuli Aleksandrian patriarkka
248 Origenes kirjoitti ”Kelsosta vastaan” (Contra Celsum)
249-251 Deciuksen vainot
251-256 Karthagon kirkolliskokous (jossa oli 5 tapaamista) tuomitsee novatiolaiset
253-260 Valerianuksen vainot
258 Keisari Valerianus teloitutti kaikki kristityt piispat, seurakunnanvanhimmat ja diakonit
258 Cyprianus Karthagolainen kokee marttyyrikuoleman
264 Paavali Samosatalainen ekskommunikoidaan
265 Modalistiset monarkianistit käyttivät Kyrenessä termiä homoousios eli yhtä olemusta käytettiin ensimmäisen kerran kuvaamaan Isän ja Pojan suhdetta.
265-270 Gregorios Neokesarealainen näkee ensimmäisen tunnetun Jumalansynnyttäjän ilmestyksen
270 Antonios Suuri aloittaa luostariliikkeen
272 Sabbas Sotajoukkojenjohtajan (Stratelates) ja 70 sotilaan marttyyrikuolema
274-275 Keisari Aurelianuksen vainot
276 Mani ristiinnaulittiin, manikealaisuuden perustaja
283-284 Kosmas ja Damianos Roomalaiset kokevat marttyyrikuoleman
284 Andreas Sotajoukkojenjohtaja (Stratelates) ja 2593 hänen kanssaan sotilastaan kokivat marttyyrikuoleman. Koptikirkon marttyyrien muistokalenteri alkaa tästä päivästä, ollen päivä yksi.
285 Antonios Suuri pakenee erämaahan elämään rukouksessa
293-305 Diocletianuksen vainot
301 Gregorios Armenialainen käännyttää kuningas Tiridates I kristinuskoon. Armenia ottaa kristinuskon ensimmäisenä valtionuskonnoksi.
302 Nikomediassa surmataan 20 000 kristittyä
303-312 Diocletianuksen ja Galeriuksen vainot, joita kutsutaan myös Suureksi Vainoksi. Näissä kuoli myös suurmarttyyri Georgios Voittaja
305 Panteleimon Parantaja ja Katariina Aleksandrialainen kokivat marttyyrikuoleman
305-311 Lactantius kirjoitti ”Divinae institutiones” (Uskonoppi), ensimmäinen systemaattinen latinankielinen selostus kristillisestä teologiasta
306 Demetrios Mirhanvuodattaja koki marttyyrikuoleman
306 Elviran synodi Espanjassa vaatii pidättäväisyyttä koko papistolta, ankaria rangaistuksia uskosta luopumisesta ja aviorikoksesta
311 Keisari Galerius antaa suvaitsevaisuusediktin lopettaen vainot hänen osassaan valtakuntaa
311 Donatistit kapinoivat Karthagossa
312 Konstantinos Suuri saa näyn. Milviuksen sillan taistelu, jonka jälkeen Konstantinos on läntisen osan keisari.
312 Lukianos Antiokialainen koki marttyyrikuoleman
313 Milanon edikti, Konstantinos ja Licinius päättävät kristittyjen vainot
314 Ancyran kirkolliskokous ja Arlesin kirkolliskokous, jossa tuomitaan donatismi.
314–340 Eusebios Kesarealainen kirjoittaa Kirkkohistorian
315 Neokesarean kirkolliskokous
316 Lactantius kirjoittaa ”De Mortibus Persecutorum”, jossa kerrotaan vainoista
318 Athanasios Suuren teos ”Inkarnaatiosta” julkaistaan, vaikuttaen areiolaisuuden tuomitsemiseen
320 (tai 318) Pakhomios Suuri perusti ensimmäisen muureilla ympäröidyn luostarin Egyptin Tabannesiin, Nag Hammadin kaupungin lähelle.
321 Konstantinos Suuri julistaa sunnuntain viralliseksi lepopäiväksi
324 Konstantinos Suuri voittaa Licinuksen ja hänestä tulee koko valtakunnan keisari

Nikealainen aika (325-451)

325 Ensimmäinen ekumeeninen kirkolliskokous pidettiin Nikeassa, jossa vahvistettiin oppi kolminaisuudesta sekä Nikean uskontunnustus, tuomittiin areiolaisuus, määriteltiin pääsiäisen ajankohta
326 Keisarinna Helena löysi Kristuksen ristin
326 Kuningas Mirian III teki kristinuskosta Georgian virallisen uskonnon
328 Athanasios Suuri Aleksandrian patriarkaksi (328-373)
329 Athanasios Suuri vihki Frumentiuksen pappeuteen ja lähetti hänet saarnaamaan Etiopiaan
330 Konstantinos Suuri perusti Konstantinopolin, josta tuli Rooman pääkaupunki
330 Amoun ja Makarios Suuri perustivat luostareita Egyptin erämaahan
335 Sylvester Rooman paavi kuoli
336-338 Athanasios Suuri pakenee Trieriin (nyk. Saksa) ja kertoi eurooppalaisille Pakhomios Suuren luostarisäännöistä, jotka herättävät kiinnostuksen luostarilaitokseen Euroopassa
337 Konstantinos Suuri kuoli
340 Visigoottien hengellinen johtaja Wulfila kääntyy areiolaisuuteen, johon hän käännyttää monia germaaneja. Käänsi kreikankielisen Uuden Testamentin goottien kielelle.
341 Antiokian kirkolliskokous
341 Keisari Constans kieltää pakanalliset rituaalit kuoleman rangaistuksen uhalla
342-352 Nikolaos Ihmeidentekijä kuoli
343 (tai 347) Sardikan kirkolliskokous (Daakiassa, nyk. Bulgaria)
348 Pakhomios Suuri ja Spyridon, Trimythusin piispa kuolivat
350 Ninian perusti kirkon Skotlannissa ja alkoi saarnata Pikteille
351 Kunniallisen Ristin ilmestyminen Jerusalemissa
355 (tai 338-340) Niina Georgialainen kuolee
356 Antonios Suuri kuoli
356-359 Hilarius Poitierslainen kirjoitti maanpaossa areiolaisuutta vastaan
357 Sirmiumin kolmas kirkolliskokous, joka oli areiolaisuuden huipentuma, päättää ”Siriumin jumalanpilkasta” (Blasphemy of Sirmium)
355-365 Areiolainen vastapaavi Felix II nousi Rooman kirkon johtoon Constantius II avustuksella
358 Basileios Suuri perusti luostarin Annesokseen Pontoksessa, josta tulee itäisen luostariliikkeen malli
359 Seleukeian kirkolliskokous idässä ja Riminin kirkolliskokous lännessä
360 Martin Toursilainen perusti ensimmäisen luostarin Ranskassa Ligugeen
360 Constantius II rakensi ensimmäisen Hagia Sofian kirkon
361-363 Keisari Julianus Apostata yrittää palauttaa pakanallisuuden
362 Aleksandrian kirkolliskokous epäonnistuu Antiokian skisman (362-414) päättämisessä
363 Keisari Jovianus palauttaa kristinuskon valtionuskonnoksi kannattaen ortodoksista uskoa ja palauttaa Athanasios Suuren Aleksandrian patriarkaksi
363 (tai 364) Laodikean (Fryygiassa) kirkolliskokouksessa annettiin 60 kanonia ja tuomittiin sapattina lepääminen ja julistettiin Herran päiväksi sunnuntai
367 Athanasios Suuri kirjoittaa pastoraaliset kirjeet listaten ensimmäisen kerran Uuden testamentin kaanonin sisältäen kaikki 27 kirjaa
367 Hilarius Poitierslainen kuoli
367-403 Epifanios Kyproslainen kirjoitti Panarionin harhaoppeja vastaan
370-379 Basileios Suuri Kaesarean piispaksi
372-394 Gregorios Nyssalainen piispana
373 Athanasios Suuri ja Efraim Syyrialainen kuolivat
374-397 Ambrosius Milanolainen piispana
376 Visigootit kääntyvät areiolaisuuteen
378 Meletios Antiokialainen palaa Antiokian piispaksi
378 Keisari Valens hävisi Adrianopolin taistelun visigootteja vastaan heikentäen valtakunnan pohjoisrajaa
380 Keisari Theodosios teki kristinuskosta Rooman valtakunnan virallisen uskonnon
381-383 Gregorios Teologi Konstantinopolin piispana
381 Toinen ekumeeninen kirkolliskokous Konstantinopolissa, Nikean kolminaisuusopin täydentäminen ja uskontunnustus
381 Aquileian kirkolliskokous suistaa areiolaisia piispoja vallasta Ambrosius Milanolaisen johdolla
382 Rooman kirkolliskokous piispa Damasus I johdolla, jossa ehkä määriteltiin ensimmäinen läntinen Uuden testamentin kaanon, jota käytettiin myös Vulgatassa
382 Paavi Siricius käytti ensimmäisenä paavina Pontifex Maximus arvonimeä
383 Etiopian apostoli Frumentius, Aksumin piispa kuoli
384 Bordeauxin kirkolliskokous tuomitsi Pricillianus Ávilaisen
385 Pricillianus Ávilainen kuoli, ensimmäinen harhaoppisena teloitettu
385 Gregorios Nyssalainen kuoli
386 Kyrillos Jerusalemilainen kuoli
386 Theodosios Suuri (keisari) alkoi rakentaa Paavalinkirkkoa muurien ulkopuolella (San Paolo fuori le mura) Roomaan
387 Ambrosius Milanolainen kastoi pääsiäisenä Augustinuksen
391 Gregorios Teologi kuoli
391 Theodoros Suuri suljetutti kaikki ei-kristilliset temppelit
392 Makarios Suuri kuoli
393 Theodoros Suuri lopetti pakanalliset Olympialaiset
393 Hippon kirkolliskokous julkaisi raamatun kaanonin
394 Epifanos Kyproslainen hyökkäsi Origeneen harhaoppeja vastaan
394 Konstantinopolin kirkolliskokous pidettiin
394 Bagain (Afrikassa) donatistinen kokous pidettiin 310 piispan voimin
395 Augustinuksesta tuli Hippon piispa
395 Theodosios Suuri kuoli ja valtakunta jaettiin uudelleen
397 Karthogon kirkolliskokous julkaisi raamatun kaanonin
397 Ambrosius Milanolainen ja Martin Toursilainen kuolivat
398-404 Johannes Krysostomos Konstantinopolin arkkipiispana
399 Origeneen opit julisettiin harhaoppisiksi paavi Anastasius I Roomalaisen johdolla
400 Etiopian- ja syyriankielinen raamattu
402 Keisari Honorius siirsi Länsi-Rooman pääkaupungin Milanosta Ravennaan
403 Porfyrios Gazalainen ryhtyi sulkemaan Gazan pakanatemppeleitä
403 Tammen kirkolliskokous Kalkedonian lähiössä nimeltä ”Tammi” (Oak) karkottaen Johannes Krysostomoksen
404 Munkki Telemakhos koki marttyyrikuoleman, jonka johdosta keisari Honorius kielsi gladiaattoritaistelut
405 Hieronymus Stridoniumilainen käänsi Vulgatan
405 Mooses Etiopialainen koki marttyyrikuoleman
406 Germaanit hyökkäsivät Galliaan, jolloin Rooman ja Britannian yhteys katkesi
406 Mesrob Mashtots käänsi raamatun armenian kielelle
407 Johannes Krysostomos kuoli maanpaossa
410 Alarik hävitti Rooman kaupunkia
410 Seleukeian kirkolliskokous tuomitsee Mesopotamian nestoriolaiset piispat
411 Karthagon kirkolliskokous tuomitsi Pelagiuksen
412 Honorius kielsi lailla donatismin
412-444 Kyrillos Aleksandrialainen Aleksandrian piispana, karkotti Novatianuksen
413 Markellinus Karthagolainen koki marttyyrikuoleman
414 Antiokian skisma ratkaistiin
415 Johannes Cassianus perusti luostarin Marseillesiin
416 Karthagon ja Mileviksen kirkolliskokoukset tuomitsevat Pelagiuksen ja vakuuttivat paavi Innocent I ekskommunikoimaan hänet
423-457 Theodoretos Kyyroslainen laittoi Tatianos Assyrialaisen Diatessaron kovaan käyttöön
428 Nestoriuksesta tulee Konstantinopolin patriarkka
429 Sisoes Egyptiläinen kuoli
430 Neilos Askeetti kuoli
431 Efesoksen ekumeeninen kirkolliskokous: Kristuksen luonto, nestoriolaisuuden torjuminen, Neitsyt Marian julistaminen Jumalansynnyttäjäksi (kreik. Theotokos)
432 Patrick Irlantilainen aloitti lähetystyön Irlannissa
430 Ninian piktien apostoli kuoli
435 Johannes Cassianus kuoli
435 Nestorius karkotettiin luostariin Saharassa
439 Karthago joutui vandaalien käsiin
440-461 Paavi Leo I
444 Kyrillos Aleksandrialainen kuoli
447 Maanjäristys Konstantinopolissa
447 Toledon kirkolliskokous lisäsi sanan “filique” Nikean uskontunnustukseen
449 Efesoksen rosvosynodi Dioskorus Aleksandrialaisen johdolla keisarin määräyksestä vapauttamaan syytteistä Eutykhes Monofysiitti
450 Petros Chrysologos kuoli
450 (tai jo 439) Sokrates Scholasticus ja Sozomenos, kirjoittivat “Kirkon historian” jatkaen Eusebiuksen työtä

Bysanttilainen aika (451-843)

451 Khalkedonin ekumeeninen kirkolliskokous: Kristuksen luonto, Jerusalem patriarkaatiksi, monofysitismin torjuminen --> orientaaliortodoksit erosivat kirkosta
452 Johannes Edelläkävijän pään toinen löytyminen
452 Attila valtasi Pohjois-Italian
455 Vandaalit ryöstävät Roomaa
455 Anglit ja saksit valtaavat Britannian
457 Viktorius Aquitainialainen laski pääsiäisen viettoajan seuraaviksi 532 vuodeksi juliaanisen kalenterin mukaan
457 Ensimmäinen keisari, joka saa kruunauksen Konstantinopolin patriarkalta
459 Simeon Styliitta kuoli
461 Leo I ja Patrick Irlantilainen kuolivat
462 Vuoden alku siirrettiin syyskuun 1. päivään
462 Studionin luostari perustettiin
466 Georgian kirkko autokefaaliseksi
471 Konstantinopolin patriarkka Akakios oli ensimmäinen, jota kutsuttiin ekumeeniseksi patriarkaksi
473 Euthymios Suuri kuoli
476 Länsi-Rooma kukistui
484 Sabbas Pyhitetty perusti lavran Jerusalemiin
484 Beth Lapatin kirkolliskokous Persiassa julistaa nestoriolaisuuden Assyrian kirkon viralliseksi opiksi, erottaen Assyrian kirkon Konstantinopolin kirkon yhteydestä
484-519 Akakian skisma Konstantinopolin ja Rooman välillä
490 Naomh Bhríde perusti Kildaren luostarin Irlannissa
494 Rooman paavi Gelasius I määritteli kirkon ja valtion suhteen kirjeessään keisarille (Duo sunt)
496 Remy (Regimius) Rheimsiläinen kastoi frankkien kuninkaan Clovis I (Klodvig)
500 Pseudo-Dionysios Areopagita kirjoitti ”Mystillinen teologia”
506 Armenian ortodoksinen kirkko eroaa kalkedonialaisuudesta
512 Genevieve Pariisilainen kuoli
525 Dionysius Exiguus teki pohjan kristilliselle kalenterille ja laski Jeesuksen syntymäajan väärin
527 Keisari Justinianos perusti pyhän Katariinan luostarin Siinaille
528 Prokopius Gazalainen kuoli
529 Ateenan pakanallinen yliopisto suljettiin ja tilalle kristillinen yliopisto Konstantinopoliin
529 Benedictus Nursialainen perusti Monte Cassinon luostarin
529 Orangen kirkolliskokous tuomitsi pelagianismin
529 Kristuksen syntymäkirkko poltettiin samaritanialaisten kapinassa
529 Theodosios Suuri (kenobiarkki) kuoli
529-534 Keisari Justinianos kokosi teoksen Corpus Juris Civilis
530 Brendan Navigoija rantautui Newfoundlandissa perustaen lyhytaikaisen irlantilaisten munkkien yhteisön
532 Sabbas Pyhitetty kuoli
534 Rooma tuhoaa vandaalien areiolaisen kuningaskunnan
534 Maltasta tulee Bysantin provinssi
535-536 Epätavallinen ilmasto johti nälänhätään ympäri maailmaa
536 Ekumeeninen patriarkka Menas kutsui koolle kirkolliskokouksen pohtimaan Khalkedonin kysymyksiä. Kokous tuomitsi Severus Antiokialaisen.
537 Hagia Sofia valmistui
538 Keisari Justinianos saa kaikki viisi patriarkaattia ehtoollisyhteyteen maastakarkoitusten ja pakottamisen avulla
539 Ravennasta tuli Bysantin eksarkaatti
541 Mor Yacqub Burd`ono (Jaakob Baradeus) organisoi ei-khalkedonialaisen kirkon läntisessä Syyriassa (nk. jakobiitit), joka leviää Armeniaan ja Egyptiin
541-542 Justinianoksen rutto tappoi 100 miljoonaa ihmistä ympäri maailmaa ja noin 40 % Konstantinopolin väestöstä
543 Konstantinopolin kirkolliskokous tuomitsi Apokatastasis-opin
544 Mor Yacqub Burd`ono (Jaakob Baradeus) vihki Sergius Tellalaisen Antiokian piispaksi muodostaen pysyvän skisman Syyrian ortodoksisen kirkon ja Khalkedonialaisen Antiokian kirkon välille
545 Ciaran Clonmacnoiselainen perusti Clonmacnoisen luostarin Irlannissa
547 (tai 550) Daavid Walesilainen vannoo uskollisuuttaan Jerusalemin patriarkalle ja käännyttää Walesin
553 Konstantinopolin ekumeeninen kirkolliskokous: Kristuksen luonto, edellisten kirkolliskokousten päätösten lisävahvistukset
554 Armenian kirkko erosi virallisesti lännestä Dvinin toisen kirkolliskokouksen aikana, jolloin diofysitistinen muoto khalkedonialaisuudesta torjuttiin
556 Romanos Melodos kuoli
563 Columba Ionalainen aloitti lähetystyön piktien parissa Skotlannissa ja perusti Ionan luostarin
569 Lopullinen skisma khalkedonialaisten ja ei-khalkedonialaisten välillä Egyptissä
576 Kaksi hierarkia Aleksandriassa: Khalkedonialainen (kreikkalainen) ja monofysiittinen (koptilainen)
577 Patriarkka Johannes Skolastikos kokosi nomokanonin
579 Langobardit surmasivat 400 marttyyria Sisiliassa
580 Langobardit ryöstivät Monte Cassinon luostarin
587 (tai 589) Visigoottien kuningas Reccared luopui areiolaisuudesta ja valitsi ortodoksisuuden
589 Toledon kolmas kirkolliskokous lisäsi filioque-sanan Nikealais-konstantinopolilaiseen uskontunnustukseen taistellakseen areiolaisuutta vastaan
590–604 Paavi Gregorios Dialogos, uudisti kirkon organisaatiota ja hallintoa, sekä teki liturgisia uudistuksia (esim. EPL ja gregoriaaninen laulu)
591-628 Langobardien kuningatar Theodelinda edisti nikealaista kristinuskoa ja hylkäsi areiolaisuuden
593 Anastasios Siinailainen palautti Antiokian patriarkaatin
594 Evagrius Skolastikon kirkkohistoria päättyy
596 Paavi Gregorios Dialogos lähetti Augustinus Canterburylaisen 40 munkin kanssa Etelä-Britanniaan käännyttämään juutteja.
597 Columba Ionalainen kuoli
600 Johannes Siinailainen kirjoitti Portaat-teoksen
612 (tai 615) Pyhä keihäs ja Pyhä sieni tuotiin Palestiinasta Konstantinopoliin
614 Persian kuningas Khosrau II valloitti Damaskoksen ja Jerusalemin: Vei Kristuksen ristin, Kristuksen syntymäkirkko vaurioitui tulipalossa, yli 65 000 kristittyä surmattiin
617 Persian armeija valtasi Khalkedonin pitkän piirrityksen jälkeen
618 Cóemgen Irlantilainen kuoli
622 Islamilainen ajanlasku alkoi
626 Neitsyt Marian akatistos kirjoitettiin Konstantinopolin piirityksen jälkeen
627-633 Keisari Herakleios I voitti sassanidi-persialaiset ja palautti Kristuksen ristin ja heikensi sassanidien dynastiaa
630 Toinen Ristin ylentäminen
632 Muhammed perusti islamin
633 Modestus Jerusalemilainen kuoli
634-644 Arabi-muslimit hyökkäsivät Bysanttiin vallaten Syyrian (634), Jerusalemin (636), Persian (639), Mesopotamian (639), Armenian (640), Egyptin (641), Kyproksen (649)
638 Arabit sallivat juutalaisten palata Jerusalemiin
639 Syyrialais-ortodoksisen orientaaliortodoksisen kirkon lähetyssaarnaaja Alopen perusti ensimmäisen kristillisen luostarin Kiinan pääkaupunkiin nimeltä Ch'ang-an
640 Aleksandrian kirjasto tuhoutui
650 Areiolaisuus koki viimeisen kolauksen, kun langobardit kääntyivät nikealaiseen kristinuskoon
651 Persian valtakunnan loppu, kun kuningas Yezdegherd III sassanidien dynastiasta kuoli
654 Arabit valtasivat Rhodoksen
655 Martinus Roomalainen kuoli
662 Maksimos Tunnustaja kuoli
664 Cedd Lastinghamlainen kuoli
664 Whitbyn kirkolliskokous yhdisti kelttiläisen kristillisyyden Brittein saarilla nikealaiseen kristinuskoon
668 Theodore Tarsuslaisesta tuli Canteburyn arkkipiispa
669-678 Ensimmäinen arabien hyökkäys Konstantinopoliin
680-681 Kuudes ekumeeninen kirkolliskokous Konstantinopolissa tuomitsi monotelitismin
681-686 Wilfrid Riponin igumeni käännytti Sussexin
685 ensimmäiset munkit saapuivat Athos-vuorelle
685 Athanasios Siinailainen kuoli
685 Johannes Maron valittiin maroniittien patriarkaksi erottaen heidät ortodoksisesta kirkosta
687 Cuthbert Lindisfarnen piispa kuoli
687-691 Kalliomoskeija valmistui Jerusalemissa
692 Trullon viisi-kuudes kirkolliskokous
698 Muslimit valtasivat Karthagon
698 Aquileian kirkolliskokous päätti Kolmen jakeen skisman
698 Kiinassa keisari Wu’n kristittyjen vainoja
700 Iisak Niniveläinen kuoli
710 Rooman paavi Konstantinus teki viimeisen paavillisen vierailun Konstantinopoliin ennen vuotta 1967
711 Umaijadien maihinnousu Espanjassa
712 Andreas Kreetalainen kuoli
717-718 Toinen arabien hyökkäys Konstantinopoliin
719 Nubian kristityt khalkedonialaisen kirkon alaisuudesta koptikirkon alaisuuteen
730 Keisari Leo III Isaurialainen määräsi kaikki ikonit tuhottavaksi aloittaen ensimmäisen ikonoklastisen aikakauden
731 Bede Venerabilis sai valmiiksi Englantilaisten kirkkohistorian
732 Frankit pysäyttivät muslimien invaasion Toursin taistelussa
740 Kasaarit kääntyivät vapaaehtoisesti juutalaisuuteen
746 Bysantin joukot valtasivat arabeilta takaisin Kyproksen
749 Johannes Damaskolainen kuoli
750 Konstantinuksen lahjakirja väärennettiin antaen Rooman paaville lisää valtaa
751 Langobardit valtasivat Ravennan lopettaen Ravennan bysanttilaisen eksarkaatin
754 Ikonoklastinen kirkolliskokous Konstantinopolissa
754 Bonifatius Creditionilainen kuoli
768 Elfoddw Gwyneddin arkkipiispan ansioista Walesin kirkko määritteli pääsiäisen ajankohdan ortodoksisen tavan mukaan
772 Kaarle Suuri alkoi taistelemaan sakseja vastaan ja käännytti heidät kristityiksi
787 Seitsemäs ekumeeninen kirkolliskokous Nikeassa palautti ikonien kunnioittamisen
794 Kaarle Suuri lisäyttää filioque sanan nikealais-konstantinopolilaiseen uskontunnustukseen Frankfurt am Mainin kirkolliskokouksessa
800 Kaarle Suuri kruunattiin Rooman keisariksi
800 Kellsin kirja tehtiin Irlannissa
810 Rooman paavi Leo III kieltää lisäämästä filioque-sanaa uskontunnustukseen
814 Bulgarialaiset piirittävät Konstantinopolia
820 Keisari Leo V kuoli ja ikonoklasmi alkoi hiipua
824 Arabit valloittavat Kreetan Bysantilta
826 Ansgar aloitti saarnaamaan Tanskassa ja tanskalainen kuningas Harald Klak otti kasteen
836 Theodoros Studiolainen kuoli
839 Ensimmäinen rusien ja Bysantin välinen sota

Myöhäisbysanttilainen aika (843-1054)

843 Ortodoksisuuden sunnuntaita vietettiin ensimmäisen kerran
846 Muslimit hyökkäsivät Roomaan
849-865 Ansgar teki lähetystyötä Pohjois-Saksassa, Tanskassa ja Ruotsissa
850 Theofanes Tunnustaja kuoli
858 Fotios Suuresta tuli Konstantinopolin patriarkka
860 Toinen rusien ja Bysantin sota
860 Kiovan rusit ottivat kasteen
861 Kyrillos ja Methodios lähtivät Konstantinopolista käännyttämään slaaveja

861 Konstantinopolin kirkolliskokous vahvisti Fotios Suuren Konstantinopolin patriarkaksi ja antoivat 17 kanonia
862 Rostislav Moravialainen kääntyi kristityksi
863 Kyrillos ja Methodios käänsivät ensimmäisen liturgiset ja raamatulliset tekstit kirkkoslaaviksi
863 Venetsialaiset varastavat apostoli Markuksen pyhäinjäännökset Aleksandriasta
864 Boris Bulgarialainen otti kasteen
865 Bulgaria kääntyi kristinuskoon
865 Kassiani Hymnografi kuoli
867 Konstantinopolin kirkolliskokous tuomitsi Fotios Suuren johdolla Rooman paavi Nikolaus I anateemaan hänen hyökkäyksistään kreikkalaisia lähetystyöntekijöitä vastaan Bulgariassa ja paavin lähetystyöntekijöiden filioque-sanan käytöstä. Nikolaus kuoli samana vuonna ehtimättä kuulla kokouksen tuomiota.
867 Bysantin keisari Basileios I Makedonialainen murhautti Mikael III ja nousi valtaistuimelle ja nimitti uudelleen Ignatios I Konstantinopolin patriarkaksi
869-870 Konstantinopolin vuoden 869-870 vihamielinen kirkolliskokous‎ otti patriarkaatin aseman pois Fotios Suurelta
870 Serbia kääntyi kristinuskoon
870 Arabit valtasivat Malta Bysantilta
877 Ignatios I kuoli ja asetti seuraajakseen Fotios Suuren
877 Arabit valtasivat Sisilian Bysantilta
879-880 Neljäs Konstantinopolin kirkolliskokous vahvisti Fotios Suuren Konstantinopolin patriarkaksi, tuomitsi lisäykset Nikealais-konstantinopolilaiseen uskontunnustukseen ja julisti, että Rooman ja Konstantinopolin patriarkkojen asemat ovat yhtäläiset. Rooman paavi Johannes VIII hyväksyi vastahakoisesti kokouksen päätökset.
883 Muslimit polttivat Monte Cassinon luostarin
885 Athos-vuori sai poliittisen autonomian
885 Methodios kuoli
886 Bulgaria omaksui kirkkoslaavin aakkoset
897 Rooman paavi Stefanus VII piti oikeudenkäynnin kuollutta paavia Formosusta vastaan, joka johti kansan vastarintaan ja hänen Stefanuksen kuolemaan
899 Alfred Suuri kuoli
907 Kolmas rusien ja Bysantin sota
910 Benediktiiniluostari Clunyssa Ranskassa perustettiin
912 Normanneista tuli kristittyjä
927 Konstantinopoli tunnnusti Bulgarian kirkon autokefalian
931 Clunyn liike alkoi
935 Václav Bohemian ruhtinas koki marttyyrikuoleman
941 Neljäs rusien ja Bysantin välinen sota
944 Bysantti valtasi uudelleen Edessan ja sai taas haltuunsa Kristuksen kääriliinan
957 Olga Venäläinen otti kasteen
960 Bysantti valtasi takaisin Kreetan
962 Tanskasta tuli kristillinen valtio, kun kuningas Harald Sinihammas otti kasteen
962 Paavi Johannes XII ja keisari Otto I perustivat pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan
963 Athanasios Athoslainen perusti ensimmäisen luostarin Athokselle, Suuren lavran
965 Svjatoslav I Kiovalainen tuhosi Kasaarien imperiumin
966 Antikristillisiä levottomuuksia Jerusalemissa
968 Rilan luostari perustettiin
968 Svjatoslav I Kiovalainen voitti Bulgarian aloittaen ensimmäisen Bulgarian valtion romahtamisen
968-71 Viides rusien ja Bysantin sota, jossa Bysantti voitti rusien, petsenegien, unkarilaisten ja bulgarien liittouman, jota johti Svjatoslav I Kiovalainen
969 Bysantti valtasi Antiokian ja Aleppon arabeilta
973 Moravia (Määri) liitettiin Prahan hiippakuntaan asettaen läntiset slaavit Saksan kirkon alaisuuteen
975 Bysantin keisari Johannes I Tzimiskes Kourkouas valloitti Syyriasta Emesnan, Baalbekin, Damaskoksen, Tiberiaksen, Nasaretin, Kesarean, Sidonin, Beirutin, Byblosin ja Tripolin, mutta epäonnistui Jerusalemin valloituksessa
978 Edward Marttyyri kuoli
980 Amalfionin luostari perustettiin Athoksella
983 Theodoros Varjagi ja hänen poikansa Johannes kokivat marttyyrikuoleman
984 Vastapaavi Bonifatius VII murhautti Rooman paavi Johannes XIV:n väittäen hänen murhanneen Rooman paavi Benedictus VI:n vuonna 974
987 Kuudes rusien ja Bysantin välinen sota, jossa Vladimir Kiovalainen auttoi joukkoineen Bysanttia ja otti vastaan ortodoksisen uskon ja esitteli sen alamaisilleen
988 Prinssi Vladimir Kiovalainen kastettiin, jota pidetään Venäjän ja Ukrainan kirkkojen perustamisen ja hän meni naimisiin Bysantin keisarin Basileios II tyttären Annan kanssa
989 Jumalan Rauha eli Pax Dei julistettiin Charrouxin kirkolliskokouksessa
992 Kiovan ensimmäinen metropoliitta Mihail I Kiovalainen kuoli
1009 Sergios II Konstantinopolilainen poisti Rooman paavi Sergius IV nimen Konstantinopolin diptyykeistä, koska hän oli kirjoittanut patriarkalle kirjeen, jossa hän käytti filioque-sanaa
1009 Pyhän haudan kirkko Jerusalemissa tuhottiin
1012 Kalifi Al-Hakim bi-Amr Allah aloitti juutalaisia ja kristittyjä kohtaan painostuksen, jossa tuhottiin kaikki uskonharjoittamispaikat
1014 Filioque-sanaa käytettiin ensimmäisen kerran Roomassa paavi Benedictus VIII kruunatessa Henri II keisariksi
1015 Vladimir Kiovalainen kuoli
1017 Tanskan kuningas Knuut kääntyi kristinuskoon
1022 Simeon Uusi Teologi kuoli
1024 Seitsemäs rusien ja Bysantin välinen sota
1024 Olavi Haraldinpoika perusti ensimmäisen uskon kodifikaation Norjaan, luoden Norjan kirkon perustan
1027 Bysanttilaiset ottivat suojeluvastuun frankeilta Jerusalemissa ja alkoivat rakentaa uudelleen Pyhän haudan kirkkoa
1033 Melkisedek I Georgialainen kuoli
1034 Patriarkka Aleksios Studitis kirjoitti ensimmäisen Studionin typikonin
1036 Keisari Mikael IV Paflagonialainen teki rauhan Egyptin kalifin kanssa ja sai luvan rakentaa uudelleen Pyhän haudan kirkon
1043 Kahdeksas rusien ja Bysantin välinen sota
1045-1052 Novgorodiin rakennettiin Hagia Sofia -katedraali, joka on Venäjän vanhin kirkko
1046 Sutrin kirkolliskokous: Rooman paavi Sylvester III maanpakoon, paavi Gregorius VI syyllistyi simoniaan ja kirkolliskokous nimitti paaviksi Klemens II
1051 Kiovan luolaluostari perustettiin
1052 Edward Tunnustaja rakennutti Westminster Abbeyn Lontoossa
1053 Lasaros Gallesionvuoren ihmeidentekijä kuoli

Suuren skisman jälkeinen aika 1054-1453)

1054 Kardinaali Humbertus ekskommunikoi patriarkka Mikael Kerularioksen, muodostaen merkittävän käännekohdan suuressa skismassa idän ja lännen kirkkojen välillä
1059 Seldžukit valtasivat Anatoliassa Kesarean ja Anin, sekä Armenian
1065 Giorgi Hagiorite kuoli
1073 Rooman paavi Gregorios VII käynnisti gregoriaanisen uudistuksen (papiston selibaatti, paavin primääriys keisarikunnassa, paaville oikeus erottaa keisari), joka johti vastakkainasetteluun keisari Henri IV kanssa
1074 Fedosi Kiovalainen kuoli
1075 Dictatus Papae -dokumentti edisti paavin ylivaltaa
1077 Seldžukit valtasivat Jerusalemin ja Nikean
1082 Konstantinopolin kirkolliskokous
1084 Seldžukit valtasivat Antiokian
1087 Nikolaos Ihmeidentekijän pyhäinjäännösten siirto Myrasta Bariin
1088 Urbanus II valittiin Rooman paaviksi. Hänestä tuli Clunyn liikkeen vahva tukija
1095 Ensimmäinen ristiretki
1098 Ristiretkeläiset valtasivat Antiokian
1099 Ristiretkeläiset valtasivat Jerusalemin ja perustivat Jerusalemin latinalaisen kuningaskunnan
1108 Novgorodin piispa Nikita Kiovan luolista kuoli
1113 Johanniittojen ritarikunta perustettiin suojelemaan Pyhän Maan pyhiinvaeltajia
1118 Temppeliherrojen ritarikunta perustetaan Pyhän Maan puolustamiseksi
1144 Goottilaisen arkkitehtuurin valtakausi lännen kirkossa alkaa Pariisin pyhän Deniksen basilikan kunnostuksesta
1147 Kiovan ruhtinas Juri Dolgoruk perusti Moskovan
1147–1149 Toinen ristiretki
1150-1160 Kuningas Erik Jedvardsson perusti Ruotsin roomalaiskatolisen kirkon
1155 Vladimirin Jumalanäiti saapui Bogoljubovoon
1155 Karmeliittajärjestö perustettiin
1155 Ruotsin kuninkaan Eerikin ristiretki Suomeen eli ensimmäinen ristiretki Suomeen (todenperäisyys epävarma)
1156-1157 Konstantinopolin kirkolliskokous
1173 Richard Viktorin luostarin johtaja kuoli
1177 Jerusalemin latinalainen kuningaskunta voitti taistelun Saladinia vastaan
1180 Viimeinen ortodoksien ehtoollisyhteys latinalaisten kanssa Antiokiassa
1185 Toinen Bulgarian valtakunta perustettiin
1186 Bysantin keisari tunnusti Bulgarian ja Serbian
1187–1191 Kolmas ristiretki. Saladin valtasi Jerusalemin ja luovutti pyhät paikat takaisin ortodokseille
1189 Etiopian keisari Gebre Mesqel Lalibela rakennutti Lalibelan
1191 Saksalainen ritarikunta perustettiin
1202–1204 Neljäs ristiretki, Konstantinopoli ryöstetään lyöden viimeisen sinetin Suureen skismaan
1205 Franciscus Assisilainen perusti fransiskaani-järjestön
1212 Lasten ristiretki
1213 Tamar Georgialainen kuoli
1216 Dominikaaniveljestö perustettiin
1217-1221 Viides ristiretki
1220 Englantilainen piispa Richard Le Poore antoi viimeisen silauksen Sarum Use -liturgialle
1219-1263 Aleksanteri Nevski
1223 Fransiskaaniveljestö tunnustettiin virallisesti
1226 Karmeliitta-järjestö tunnustettiin virallisesti
1228 Kuudes ristiretki
1231 Rooman paavi Gregorius IX aloitti inkvisition harhaoppien kitkemiseksi
1235 Savva Serbialainen kuoli
1236 Kuningas Ferdinand III valtasi Córdoban Espanjanssa takaisin muslimeilta
1237 Kultainen orda aloitti valtakauden Venäjällä
1240 Mongolit ryöstävät Kiovan
1240 Aleksanteri Nevski voitti ruotsalaiset Nevan taistelussa
1242 Aleksanteri Nevskin novgorodilaiset joukot voittivat saksalaisen ritarikunnan Peipsijärven taistelussa
1244 Turkkilaiset palkkasoturit valtasivat ja ryöstivät Jerusalemin Egyptin hallitsijan Salih Ayyubin toimesta, mikä laukaisi seitsemännen ristiretken
1245 Ensimmäinen Lyonin roomalaiskatolinen kirkolliskokous antoi kardinaaleille punaisen hatun käyttöoikeuden ja Pyhälle Maalle verotusoikeuden
1247 Ayyub valtasi Jerusalemin ajaen turkkilaiset pois
1248–1254 Seitsemäs ristiretki
1249 Birger-jaarlin ristiretki Hämeeseen eli toinen ristiretki Suomeen (ajoituksesta epävarmuutta)
1252 Rooman paavi Innocentius IV antoi inkvisitiolle oikeuden kidutukseen
1258 Mikael VIII Palaiologos nousi Nikean valtakunnan keisariksi perustaen viimeisen Rooman (bysanttilaisen) dynastian
1260 Kyproksen kirkko alistettiin roomalaiskatolisen kirkon alle
1260 Turinin kääriliina tehtiin
1261 Latinalainen valta Konstantinopolissa päättyi ja ortodoksinen patriarkaatti nostettiin jälleen toimintaan
1261 Keisari Mikael VIII Palaiologos teki Mystraksesta Morean despotaatin keskuksen, jossa bysanttilainen kulttuuri koki renessanssin
1268 Egyptiläiset mamelukit valtasivat Antiokian
1269 Ortodoksinen patriarkka palasi Antiokiaan 171 vuoden maanpaon jälkeen lopettaen latinalaisen patriarkan vallan
1270 Kahdeksas ristiretki
1271-1272 Yhdeksäs ristiretki, joka oli viimeinen ristiretki Pyhälle Maalle
1274 Tuomas Akvinolainen kirjoittaa Summa Theologiaen, joka vaikutti paljon lännen kirkon ajatteluun
1274 Toinen Lyonin roomalaiskatolinen kirkolliskokous julisti unionin roomalaiskatolisen lännen ja ortodoksisen idän kirkon välillä, jota ei yleisesti hyväksytty idässä
1275 Unionistipatriarkka Johannes XI Vekkos valittiin Konstantinopolin patriarkaksi korvaten patriarkka Josef I, joka vastusti Lyonin unionia
1280 Kebra Nagast kirjoitettiin Etiopisassa
1281 Paavi Martinus IV hyväksyi ristiretken juuri perustettua Konstantinopolin bysanttilaista keisarikuntaa kohtaan, ekskommunikoiden keisari Mikael VIII Palaiologoksen ja mitätöiden vuoden 1274 unionin
1285 Konstantinopolin kirkolliskokous mitätöi vuoden 1274 Lyonin unionin ja tuomitsee kirkon latinalaistajat
1287 Läntistä riitusta käytettiin viimeisen kerran Athoksella Amalfionin luostarissa
1291 Acre vallattiin lopettaen ristiretket Pyhällä Maalla
1293 Ruotsalainen ristiretki Karjalaan eli kolmas ristiretki Suomeen
1298 Ambrosius Milanolainen, Augustinus, Hieronymus Stridoniumilainen ja Gregorios Dialogos nimettiin lännen kirkon ensimmäisiksi kirkonopettajiksi
1305–1378 Rooman paavin istuin Avignonissa
1311-1312 Wienin roomalaiskatolinen kirkolliskokous lopetti Temppeliherrojen ritarikunnan
1314 Temppeliherrojen johtaja Jacques de Molay poltettiin roviolla
1326 Metropoliitta Pietari siirsi piispanistuimen Kiovasta Moskovaan
1336 Meteora perusttiin
1338 Gregorios Palamas kirjoitti kirjan Pyhää vaikenemista harjoittavien puolustus
1340 Sergei Radonežilainen perusti Troitse-Sergijevin lavran
1341-1351 Viides Konstantinopolin kirkolliskokous
1347-1350 Musta surma
1352 Etiopialainen munkki Ewostatewos kuoli
1353 Sergei ja Herman Valamolainen kuoli
1359 Gregorios Palamas kuoli
1360 Johannes Kukuzeles kuoli
1365 Latinalaiset ristiretkeläiset ryöstävät Egyptin Aleksandrian
1378 Aleksei, Moskovan metropoliitta kuoli
1378–1418 Läntinen skisma roomalaiskatolisessa kirkossa
1379 Filotheos Kokkinos kuoli
1380-1382 Englantilainen reformisti John Wycliffe teki ensimmäisen raamatun käännöksen englanniksi ja totesi, että todellinen usko on säilynyt ainoastaan idässä kreikkalaisten keskuudessa
1383 Stefan Permiläinen piispaksi
1383 Tihvinän Jumalanäiti ilmestyi
1385-1387 Liettualaiset ja puolalaiset kääntyivät roomalaiskatolisuuteen Krėvan sopimuksen myötä
1389 Ottomaanit valtasivat Serbian
1391-1398 Ottomaanit piirittivät Konstantinopolia ensimmäisen kerran
1410 Andrei Rublev maalasi Pyhän Kolminaisuuden -ikonin
1414-1418 Roomalaiskatolinen Constansen kirkolliskokous pyysi Greogorius XII, Benedidictus XIII ja vastapaavi Johannes XXIII luopumaan paavin vallan vaatimuksista ja tuomitsi John Wycliffen ja Jan Husin, joka poltettiin roviolla. Läntinen skisma roomalaiskatolisessa kirkossa loppui.
1422 Toinen ottomaanien Konstantinopolin piiritys
1423–1424 Sienan roomalaiskatolinen kirkolliskokous, joka edusti piispojen konsiliaarisuusvaateiden huippua korostaen kirkolliskokoukseen kokoontuneiden piispojen johtajuutta
1431 Jeanne d'Arc poltettiin roviolla
1433 [Nicolaus Cusanus] kirjoitti teoksen De concordantia catholica, jossa vaadittiin piispojen konsiliaarisuutta paavin yksinvallan tilalle
1439 Ferrara-Firenzen unionikokous
1444 Konstantinoksen lahjakirja todettiin väärennökseksi
1448 Venäjän ortodoksinen kirkko julistautui yksipuolisesti itsenäiseksi Konstantinopolista
1452 Roomalaiskatolisen ja ortodoksisten unioni Hagia Sofiassa lännen ehdoilla
1453 Konstantinopoli vallattiin ottomaanien toimesta lopetti Rooman valtakunnan. Hagia Sofia muutettiin moskeijaksi. Monet kreikkalaiset oppineet pakenevat länteen kirjojen kanssa, jotka käännetään latinaksi ja edesauttavat osaltaan lännen renessanssin alkamista.

Kansalliskirkkojen aika 1453-1821

1455 Johannes Gutenbergin ensimmäinen painettu Raamattu
1456-1587 Pammakaristos-kirkosta tuli ekumeenisen patriarkaatin pääkirkko
1461 Joona, Moskovan metropoliitta kuoli
1463 Bosniasta tuli ottomaanien provinssi
1472 Moskovan suurruhtinas Ivan III meni naimisiin Sofia Palaiologinan kanssa, joka oli viimeisen Bysantin keisarin veljentytär. Moskova alkoi kutsua itseään Kolmanneksi Roomaksi.
1473-1481 Sikstuksen kappeli rakennettiin
1478 Paavi Sixtus IV perusti espanjalaisen inkvisition
1497 Makari Kiovan metropoliitta kuoli
1503 Nil Sorsk ja omaisuuskiista
1508-1512 Michelangelo maalasi freskot Sikstuksen kappelin kattoon
1512-1517 Viides roomalaiskatolinen lateraanikokous tuomitsi piispojen konsiliaarisuusvaateet
1512 Espanjalaiset rakensivat ensimmäisen kirkon Amerikkaan, Santo Domingoon
1517 Maksimos Kreikkalainen kutsuttiin Venäjälle kääntämään palveluskirjat kreikasta oikein venäjäksi
1517 Martti Lutherin 95 teesiä aloittivat protestanttisen uskonpuhdistuksen
1517 Ottomaanit valtasivat Jerusalemin, Antiokian ja Aleksandrian
1522 Martti Lutherin saksankielinen käännös Uudesta testamentista ja Sola Scriptura -periaate
1529 Ottomaanien ensimmäinen Wienin piiritys
1530 Augsburgin tunnustus, Martti Luther perusti luterilaisen tunnustuskunnan
1534 Henrik VIII julistautui Englannin kirkon ylimmäksi johtajaksi
1534 Ignatius Loyola perusti jesuiittajärjestön
1536 John Calvin julkaisi teoksen Institutes of the Christian Religion
1536 Erasmus Rotterdamilainen julkaisi teoksen Textus Receptus, jota käytettiin useiden Uuden testamentin käännösten pohjana 1500–1600-luvuilla
1536-1540 Kuningas Henrik VIII lopetti Englannin, Walesin ja Irlannin luostarit
1542 Paavi Paavali III perusti roomalaisen inkvisition
1545–1563 Trenton roomalaiskatolinen kirkolliskokous vastaamaan reformistien haasteeseen
1551 Stoglavin kirkolliskokous eli niin kutsuttu Sata kappaletta Moskovassa
1563 Anglikaanisen kirkon 39 artiklaa julkaistiin
1568 Rooman paavi Pius V tunnusti idän kirkon neljä kirkkoisää: Johannes Krysostomoksen, Basileios Suuren, Gregorios Teologin ja Athanasios Suuren
1569 Malyuta Skuratov kuristi Filip, Moskovan metropoliitta n tsaari Iivana Julman käskystä
1571 Ottomaanit hävisivät Lepanton meritaistelun estäen heidän etenemisensä kauemmas Eurooppaan
1579 Kazanin Jumalanäiti -ikoni
1573-1581 Konstantinopolin patriarkka Jeremias II kirjeenvaihto luterilaisten kanssa
1575 Konstantinopolin patriarkaatti myönsi Siinain kirkolle autonomian
1579 Armenialainen patriarkka yritti saada Pyhän Tulen, mutta se syttyi vieressä olleen ortodoksisen patriarkan kynttilään
1582 Gregorius XIII otti käyttöön Gregoriaanisen kalenterin
1587 Georgios Voittajan kirkosta Fanarissa tuli ekumeenisen patriarkaatin pääkirkko (yhä nykyään)
1589 Moskovan sai autokefaalisen aseman ja Konstantinopolin ekumeeninen patriarkka nimesi metropoliitta Job Moskovalaisen Moskovan ensimmäiseksi patriarkaksi
1593 Konstantinopolin kirkolliskokous, jossa Antiokian, Jerusalemin ja Aleksandrian patriarkat vahvistivat Job Moskovalaisen nimityksen patriarkaksi, asettaen hänet hierarkiassa viidenneksi
1596 Brestin unioni, jossa miljoonat valkovenäläiset ja ukrainalaiset Puolan vallan alla jättivät Konstantinopolin kirkon ja tunnustivat Rooman paavin vallan, mutta säilyttävät bysanttilaisen riitukset ja muodostivat näin Uniaattikirkon
1604 Juliana Lazarevolainen kuoli
1609 John Smyth perusti baptistiliikkeen
1611 King James Raamattu julkaistiin
1612 Hermogen Moskovalainen kuoli

kesken

Vallankumousten ja Diasporan aika 1917->